Pistipä miettimään, kun vein lasta päiväkotiin..
Palstalla on kovasti väännetty kättä viime päivinä lasten vaatteista ja haalareista, haukuttu puoleen ja toiseen eri merkkejä, mihin kukakin lapsensa pukee tai jättää pukematta..
Vein lastani hoitoon ja menimme tänään vähän myöhemmin ja osa pikkuisten ryhmästä oli menossa ja sisälle ja kävin sitten viemässä lapsen kamppeita sisälle kaappiin.
Eteisessä harjoittelija riisui yhtä pikkuista ja sanoi sisällä olleelle hoitotädile että lapsen haalarin vetoketju ei aukea, johon hoitaja sitten sanoi että joo, se on ollut rikki jo pidemmän aikaa, ja että harjoittelija koittaisi jotenkin saada ujuttettua lapsen ulos pienestä aukosta ettei vetoketju menisi kokonaan rikki.
Itse lastenvaatteita rakastavana tietysti vilkaisin tuon pienen vaatteita kun eteisessä laitoin kenkiä jalkaan ja huomasin että haalari oli todella todella vanhaa mallia, ei varmaan edes tältä vuosikymmeneltä, mistään kosteussuojasta ei varmasti ollut tietoakaan eikä kuosi taatusti miellyttäisi suurinta osaa nykpäivän äitejä.
Kun laitoin päiväkodin portin kiinni, katsoin vielä kahta omaani, jotka jäivät tuuliseen päivään, näteissä kosteusuojatuissa puvuissaan joihin asusteet sopivat kauniisti, oikeankokoisissa ja keliin sopivissa kengissään, ihan tavallista Reimaa (sitä joka on jo siis niin OUT) ja Reiman kummpparia, ja minulle tuli jotenkin tosi paha mieli. Miksiköhän?
Autolla ajaessani jäin asiaa miettimään että kuinkahan monellla on oikeasti sellainen tilanne ettei ole varaa ostaa lapselle edes EHJIÄ vaaatteita, tietystä merkistä puhumattakaan?
Ja nyt tässä kohtaa pitää nyt heti topuutella niitä jotka nousevat takajaloilleen ja sanovat että tulen tänne kehuskelemaan omieni vaatteilla ja säälittelemään, se ei ole millään muotoa kirjoituksen tarkoitus, vaan herättää keskustelua.
Ostan kaikki lasten vaatteet aina alesta edellisenä vuonna, -40% alella ja käytän paljon aikaa etsimällä kaupoista ja kirppiksiltä asusteita jotka sopivat vaatteisiin. Ja olen ollut viimeisen vuoden kotihoidontuella eli rahaa ei ole liiemmälti ollut. Saappaat ja kuravaatteet pyrin hankkimaan niin että käyvät kummallekin, lapseni kun ovat eri sukupuolta.
Mutta vielä itse asiaan, mitä te muuta ajattelette tästä asiasta, miltä sinusta tuntuu jolla on talous todella tiukalla seurata tätä keskustelua lasten vaatteista?
Kommentit (57)
Vanhako olet ja mikä on koulutuksesi? (Meillä on reimatecit sun pelit ja rahaa riittävästi, mutta ihmettelen ihmettelyäsi kovasti)
Et ole ennen kuullut köyhistä suomalaisista? Seuraatko uutisia tms?
Ei ole ompelutaitoa eikä ehkä aikaa eikä "kykyä" löytää kirpparilta sopivaa vaatetta. Tietynlaista uusavuttomuutta siis.
On myös perheitä, joissa äiti koittaa pienestä palkastaan hankkia kaiken tarvittavan ja mies saattaa pelata ja/tai juoda oman palkkansa.
Joku on myös (tyhmän)ylpeä eikä huoli apua.
Meillä on ollut talous tiukalla aikanaan mutta ompelutaitoisena osasin pitää vaatteet kunnossa ja kirppikseltä ostin.
että olemme ihan hyvin toimeentuleva perhe. Sisustaminen ja vaatteet eivät kiinnosta pätkääkään.
Kuten sanoit jollekin lasten vaatteet ovat intohimo ja toisille ei. On toki selvää että lasten vaatteet tulisi olla edes ehjiä. Se että ne haalarit on viime vuosikymmeniltä ei kyllä saa minua kavahtamaan yhtään. Entisajan esim. enstex-haalarit kyllä kestävät käytössä ja vertailla nykypäivän vaastaaviakin.
Sinulla oli intoa ja intohimoa kierrellä kirpputoreilla, minua taasen ei kiinnosta, eikä minulla oli siksi siihen aikaakaan.
mä olen kyllä käyttänyt kuopuksella isonsiskonsa aikanaan käyttämiä 1990-lukuisia haalareita kaipaamatta mitään kosteussuojia ja ihan tyytyväisinä kuoseihin. Ehjiä ne kyllä on, tosin jotkut olen itse korjannut.
Jos sun tuli paha mieli, niinsä voisit viedä sinne päiväkodille ilmoitustaululle lapun, että "annetaan ehjia vaatteita sitä ja sitä kokoa". Niin se lapsi saisi haalarin, vaikkei vanhemmilla olekaan varaa uuteen.
Mutta vielä itse asiaan, mitä te muuta ajattelette tästä asiasta, miltä sinusta tuntuu jolla on talous todella tiukalla seurata tätä keskustelua lasten vaatteista?
Meillä meni talous kuralle muutama vuosi sitten kun samaan syssyyn osui lähiomaisen kuolema, yhden lapsemme syntymä vakavasti sairaana, toisen vanhemman sairaus ja toisen työttömyys. Toisaalta se vuosi muutti koko suhtautumisen elämään. Arvojärjestys meni ihan uusiksi. Me tähtäämme siihen, että vaatteet olisivat aina ehjiä ja puhtaita, mutta niitä kyllä paikataan ja kierrätetään. Joskus sitä tietysti haluaisi, että lapsille olisi varaa ostaa jotain ihan vain kaunista. Toisaalta ovat tosi iloisia jouluna ja synttäreinä kun saavat niitä pehmeitäkin paketteja.
Meillä on kuitenkin kaikki ihan hyvin =)
ja rahaa on tosi vähän. Haen lapselleni kirpparilta kaikki pihapuvut ja muutkin vaatteet useimmiten. Kuitenkin lapsi on aina puhtaissa ja ehjissä vaatteissa, usein merkitkin ovat esim. Esprit, Puma, Reima... Ostin juuri kirpparilta ihanan upouuden Lenne-haalarin 20 e. En ikinä ostaisi kirpparilta muuta kuin uutta/uudenveroista. Ja sekin on tod halpaa, jopa Helsingissä.
Eli jos joku viel lapsen päiväkotiin rikkinäisissä, vanhoissa vaatteissa, on syy mitä ilmeisemmin vanhemman päihdeongelma tai mielenterveysongelma.
Olen kahden lapsen opiskeleva yh-äiti. Elatusmaksuja saan lapsista yhteensä 150 euroa, mutta ex-mieheni ei ole maksanut niitä pariin kuukauteen. Opintolainaa en ole halunnut ottaa. Toimeentulotukea en saa. Eli elämme lasten kanssa opintotuella, asumistuella ja lapsilisillä tällä hetkellä.
Lapsillani on silti aina hyvät vaatteet. On ehjät, siistit ja kosteussuojatut ulkovaatteet, kunnon jalkineet, nätit ja toimivat sisävaatteet. Käyn kirpputoreilla, ja alennusmyynnit sekä tehtaanmyymälät ovat aarreaittojani.
Väitänkin, että vähävarainenkin voi halutessaan pukea lapsensa hyvin, kauniisti ja toimivasti. Jos lapsella on rikkinäiset, liian pienet ja toimimattomat vaatteet, on syy jossain muualla kuin vähissä rahoissa.
jos minun lapsellani olisi vetoketju rikki. Siinä tilanteessa nimittäin ensimmäinen ajatus olisi vaihtaa se vetoketju, eikä mennä kauppaan ostamaan uutta haalaria.
Itse asiassa juuri eilen kävi niin, että päiväkotiin lähtiessä lapsen jo pidempään renkannut takin vetoketju meni lopullisesti rikki. Onneksi kaapista löytyi varatakki, jolla lapsi sitten lähti. Sain jo ostettu uuden vetoketjun siihen ykköstakkiin, mutta vaihtaminen taitaa jäädä ensi (tai sitä seuraavaan...) viikonloppuun.
että olemme ihan hyvin toimeentuleva perhe. Sisustaminen ja vaatteet eivät kiinnosta pätkääkään.
Ei sisustaminen, mutta lasten vaatetus, sen pitää kiinnostaa edes vähän.
ollaan lipsumassa kokoajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että vaikka töissä olet, niin ei rahat tahdo riittää elämiseen.
Olen kahden lapsen yh, leski. Tienaan nettona kuussa 1200€ josta maksetaan kolmen hengen elatus ja vaatteet sekä pieni määrä lainaa joka on jäljellä. Olen monesti miettinyt, miksi edes käyn töissä, kun on näin tiukkaa??? en kaipaa mitään "ylimääräistä" kivaa itselleni, vaan kunnollista vaatetusta itselleni ja lapsilleni!!
Lapseni vaatteet saattavat olla rikki ja vanhat, koska ne ovat perintökaluja sukulaisten lapsilta tai kiireessä kirpparilta kaivettuja. minulla ei nimittäin ole aikaa kytätä kirppiksiä ja tarjouksia.
ja rahaa on tosi vähän. Haen lapselleni kirpparilta kaikki pihapuvut ja muutkin vaatteet useimmiten. Kuitenkin lapsi on aina puhtaissa ja ehjissä vaatteissa, usein merkitkin ovat esim. Esprit, Puma, Reima... Ostin juuri kirpparilta ihanan upouuden Lenne-haalarin 20 e. En ikinä ostaisi kirpparilta muuta kuin uutta/uudenveroista. Ja sekin on tod halpaa, jopa Helsingissä. Eli jos joku viel lapsen päiväkotiin rikkinäisissä, vanhoissa vaatteissa, on syy mitä ilmeisemmin vanhemman päihdeongelma tai mielenterveysongelma.
Kaikissa kaupungeissa ei ole kirpputoreja ja jos on, niitä on vähän ja tavara todella huonoa! Silti hinnat kovat!
Köyhyyttä on, ihan ilman omaa syytäkin. Lukekaapa Iltalehdestä kotinsa menettäneen miehen tarina! Leipäjonosta lapsille ruokaa, velkaa on silmätsuut täynnä.
Me ollaan joskus oltu niin rutiköyhiä, että ilman minun äitini apua, lapsilla olisi ollut kamalia vaatteita.
Ei sisustaminen, mutta lasten vaatetus, sen pitää kiinnostaa edes vähän.
Riittää kun pukee lapsensa suhteellisen järkevästi.
vaan ottaisin kaapista ehjän haalarin (joita riittää, kokoja myös...) nimikoisin rikkinäishaalarilapsen nimelle ja jättäisin naulakkoon. Ehkä jonkun pienen viestin myös, mistä tajuaa että puku on annettu.
Mutta lapsilla on ehjät ja sään mukaiset vaatteet. Ei taatusti ole haalarit ja asusteet sävy sävyyn. Ostan alesta ja kirppareilta/Huuto.netistä. Taion rahat niihin vaatteisiin ja ollaan sitten ilman jotain muuta (esim. uutta sohvaa ei ole varaa hankkia vielä aikoihin).
Osaan korjata pikkuvikoja ja ommella paikkoja. Juhliin on siistimpää, mutta kotona voi olla myös vanhempia ja kulahtaneempia vaatteita. Tykkään kyllä lastenvaatteista, mutta mulla ei ole tarpeeksi rahaa siihen, että olisivat sävy sävyyn tai tiettyä merkkiä. Kierrätän vaatteet lapselta toiselle ja usein annan sitten vielä naapurin äidillekin vaatteita sen jälkeen kun meidän lapset ovat niitä käyttäneet.
jossa asumme ei ole yhtäkään ulkovaatteita myyvää liikettä. Yksi kirppis on mutta siellä ei oikeastaan ole koskaan lastenvaatteita, keskittynyt lähinnä huonekaluihin ja vanhaan sisustuskrääsään. Lähin iso kaupunki on 100 km:n päässä. Jos on riittävän köyhä ei välttämättä ole varaa edes nettiyhteyksiin, jotta voisi hyödyntää nettikirppareita (laajakaistaa ei syrjäseudulla välttämättä edes saa). Uskon että täällä pikkukylässä köyhällä olisi ongelmia hankkia heti uutta haalaria hajonneen tilalle. Voi joutua odottamaan muutaman viikon ennen kuin rahatilanne antaa periksi
Eli jos joku viel lapsen päiväkotiin rikkinäisissä, vanhoissa vaatteissa, on syy mitä ilmeisemmin vanhemman päihdeongelma tai mielenterveysongelma.
Ei sisustaminen, mutta lasten vaatetus, sen pitää kiinnostaa edes vähän.
Riittää kun pukee lapsensa suhteellisen järkevästi.
ne joita ei kiinnosta pätkääkään lähettää lapsensa pihalle kolme kokoa liian pienissä collegehousuissa ja rikkinäisissä lenkkareissa kaatosateella marraskuussa......
hakemaan toimeentulotukea. Siis ansiotyössä oleva! Luin kerran yh-äidistä, joka siivoojana tienasi 800 euroa, minimielatustuet ja lapsilisät. Kaksi isoa poikaa. Joitui itse näkemään nälkää, koska rahat eivät riittäneet mihinkään. Asuminen vei jo suurimman osan tuloista.
lapsen ulkovaatteet. Muutoin ostelen kirpparilta eettisistä syistä. Ulkovaatteiden haluan olevan kestäviä. Hyviä ja laadukkaita lastenvaatteita saa alennusmyynneistä huokealla hinnalla jos näkee vaivaa ja kyttää.
Luulenpa, että ap:n näkemä lapsi, oli provo tai ei, on perheestä jossa ei enää jakseta juosta alennusmyynneissä, kunhan yritetään jotakin laittaa lapsen päälle. Taustalla on siis kaikki ongelmat; taloudelliset, erot ja vielä masennusta päälle.
Mutta onhan tätä keskustelua todella hupaisaa seurata kun on ollut mukana keräämässä Viipurin lapsille talvikamppeita, miten joku voi tullakin niin onnelliseksi kumisaappaista ja villasukista.