Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Karppajat! Peruna vai pasta...

Vierailija
14.09.2010 |

Jos on pakko valita näistä kahdesta (ei täysjyväpasta), niin kumpi on karppaajien mukaisesti se pienempi paha??



t. aloittelija, joka just tajusi miten paljon näitä kumpaakin käytetään joka päivä... :-(

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
14.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat pelkkää hiilaria..

Vierailija
2/11 |
14.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kumpaakaan, mutta itse olen herkkä verensokerin muutoksille ja minulle pasta sopii paremmin kuin peruna. En sitten tiedä, mistä se johtuu. Ehkä se on niin tiivistä tavaraa, että ruoansulatuksella kestää kauemmin saada siitä mitään irti. x)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
14.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Glykeeminen kuorma



Koska esimerkiksi perunan ja pastan GI-arvot eroavat tosistaan, pastan indeksi 45 ja perunan 73, ja toisaalta myös glykeemisen indeksin laskemisessa käytetyt vertailukelpoiset ruoka-ainemäärät eroavat toisistaan, pastaa 255 g ja perunaa 382 grammaa, pastan ja perunan todellisen glykeemisen vaikutuksen vertaaminen on suhteellisen vaikeaa. Siksi Harvardin yliopistossa kehitettiin 1990-luvulla glykeemisen kuorman (GK) käsite. Se suhteuttaa ruoka-annoksen glykeemisen indeksin ruoan mukana nautittujen hiilihydraattien kokonaismäärään. Se tietenkin onkin ainoa oikea lähtökohta eri ruokien vertailussa. Korkean gykeemisen indeksin ja pienen määrän hiilihydraatteja tulisi maalaisjärjelläkin ajateltuna tuottaa saman rasitteen kuin matala glykeeminen indeksi, mutta paljon hiilihydraatteja.



Glykeemisen kuorman avulla pääsemme siis lopulta vertailemaan eri ruoka-annosten ja –aineiden tuomaa rasitetta reilulla tavalla. Niinpä 100 grammaa keitettyä perunaa, jonka glykeeminen indeksi on keskimäärin 73, tuottaa 9.5 yksikköä glykeemistä kuormaa (Taulukko 2). Vastaavasti 100 grammaa pastaa antaa rasitetta vain vähän vähemmän 8.8 yksikköä. Keitettyä perunaa ja pastaa voi siis syödä, jos asiaa katsotaan pelkästään glykeemisen indeksin kannalta, suunnilleen saman painomäärän. Jos taas verrataan pelkästään perunan ja pastan energiasisältöjä, kuten yllä tehtiin (vrt. Taulukko 1), keitettyä perunaa voisi syödä noin kolmasosan enemmän kuin pastaa.



Aterian tuottama glykeeminen kuorma siis riippuu glykeemisen indeksin ohella ratkaisevasti annoksen koosta. Nyt on hyvä palauttaa uudelleen mieleen, että perunan keskikulutus on meillä vain noin 160 grammaa päivässä, eli peruna-aterian glykeeminen kuorma on keskimäärin 1.65 x 9.5 = 15.7 yksikköä (vrt. taulukko 2). Se vastaa kai suunnilleen sitä, että otetaan pari kolme keitettyä perunaa ruoka-annoksen lisukkeeksi, mikä varmaan lieneekin yleisin perunan käyttötapa. Pastaa taas nautitaan aterialla yleensä pääruokana ja sitä ahmitaan silloin hyvän kastikkeen kera helposti useita satoja grammoja. Esimerkiksi 300 grammaa spagettia vastaa 3 x 8.8 = 26.40 yksikön glukeemistä kuormaa. Sitä pienemmällä pastamäärällä lienee vaikea selvitä aterialta.



Näyttäisi siis siltä, että aterialla syöty pastan kokonaisvaikutus verensokerin tasoon on isompi kuin perunalla. Lisäksi on muistettava, että peruna sisältää keskimäärin noin kolmasosan vähemmän energiaa kuin pasta. Eli sekä perunan verensokeria nostattava lyhyen ajan vaikutus että riski saada perunan syönnillä liikaa kaloreita on pienempi kuin pastalla. Myös peruna voi toki olla aterialla samalla tavoin pääosassa kuin pasta, esimerkiksi silloin kuin syödään pääruokana peruasta tehtyjä laatikkoja tai uuniperunaa. Silloin sen glykeeminen kuorma, ison nautintamäärän vuoksi, nousee varmaan suunnilleen pastan tasolle.



Sekä pasta että peruna pärjäävät melko hyvin GI-kisassa muiden hiilihydraattipitoisten ruoka-aineiden, esimerkiksi riisin, leivän ja erilaisten aamiaistuotteiden kanssa (vert. taulukko 2). Peruna pärjää lähinnä siksi, että sen hiilihydraattipitoisuus on matala, pasta taas siksi, että senkin hiilihydraattipitoisuus on matalahko ja lisäksi glykeeminen indeksi on tärkkelyspitoiseksi tuotteeksi melko matala.



Tero

Vierailija
4/11 |
14.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et voi karpata ja syödä noita.

Vierailija
5/11 |
22.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

herkuttelee?

Vierailija
6/11 |
22.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...mutta pitkällisen vertailun ja keskustelun jälkeen se on peruna, koska vaikka siinä on enemmän hiilareita kuin missä tahansa pastassa siinä on myös hiukan jotain ravinteita, ja se on luonnollisempi vaihtoehto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
22.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vt-läinen herkuttelee? Perunalla? Heh.



No, noista jos aseella uahten laitetaan valitsemaan niin peruna. Kotimaista, ei muuta perustelua. ei tosin kuulu ruokavalioon kumpikaan. Tyhjiä kaloreita, jonka onneksi myöntää jo ravitsemussuosituksia antavat henkilötkin.

Vierailija
8/11 |
03.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.09.2010 klo 16:50"]

ovat pelkkää hiilaria..

[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
08.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

peruna! koska siinä on vähemmän kaloreita ja enempi hivenaineita

Vierailija
10/11 |
08.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Bataatti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
08.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kumpaakaan, vaan korvaat ne salaatilla. t.ex-karppaaja

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi kolme