Milloin ja miten teillä alkoi ADHD näkyä lapsen käytöksessä?
Nukkuiko lapsenne kunnolla? Oliko jo ihan 2-3 vuotiaana viitteitä, että kaikki ei ole ihan tyypillistä käytöstä tälle iälle?
Juu ja olen 2,5v lapsen äiti, jonka käytös on kyllä ehdottomasti ääri laidoilla. Ei hetkeäkään paikoillaan ja on joko todella iloinen tai tosi raivoissaan. Ja kokemusta lapsista on. Kyse on nyt kuopuksesta.
Kommentit (10)
adhd näkyy ihan vastasyntyneestäkin jo, mutta vasta noin 4-5 vanhana voi alkaa nähdä, että se näkynyt "jokin" todella oli adhd eikä jotain muuta, ehkä ihan normaaliakin.
Meidän lapsi on as adhd-piirtein. Ei nukkunut "kunnolla", vaan yöllä tunnin ja päiväunet 15 min pätkissä. Tällä ei kuitenkaan ollut mitään äärilaitakäytöstä. Voisin kuvitella että 2,5-vuotiaalla se voisi liittyä myös temperamenttiin ja uhmaikään yhdistettynä.
oli tosin myös infektioherkkä. oli jäykkä pötkylävauva. Liikkumaan lähti tosi aikaisin, ei osannut laskeutua seisomasta vaan kaatui tikkuna lattialle.
Alusta asti sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia. Löi muita lapsia. (isokokonen ja huomasi keinoksi jolla saa tahtonsa toteutettua) Oli todella vilkas, kekseliäs ja joka paikkaan ehtivä sekä kiinnostunut. Jäi kiinni tekemisiin. Siistymävaiheet tosi vaikeita. Isompana ei enää lyönyt oma-aloitteisesti, mutta oli niin "erikoinen" että joutui jatkuvasti härnätyksi, kiusatuksi ja provosoiduksi. Kun kilahti, saattoi vetää härnääjää nokkaan ja oli siis taas syyllinen. Levoton. Hyppi, pomppi, tökki, äänteli.
Kun murrosikä alkoi, asettui sohvalle ja tietokoneen eteen. Peruskoulun jälkeen opisjkeli itselleen ammatin ja nyt parikymppisenä on alkanut taas vähän liikkumaan.
On melko "normaali" kaveripiirissään, joka koostuu erilaisista ihmisistä. Nykyäänhän erilaisuus on hyvä asia. ;o)
vastanneille! Vieläkin olisi kiva saada lisää kokemuksia.
Kuopus on kyllä aina nukkunut tosi hyvin. Jää sänkyyn kun sinne laitetaan ja kaikki ihmettelee, että miten lapsen nukutus ja nukkuminen onkin noin helppoa. Onneksi jokin asia hänen kanssaan on. Poika on oikein hellyttävä ja minusta sosiaalinen tapaus. Hoidossakin vain on jo huomattu tuo vilkkaus ja välillä haavereita sattuu. Kun muut saman ikäiset lapset istuu paikoillaan edes pieniä hetkiä, kuopukselle se on mahdotonta. Siirtymävaiheet ovat toisaalta hankalia, toisaalta helppoja. Poika on aina valmis lähtemään. Kuitenkin laittaa raivokohtauksen esim. juuri ennen ruokailua tai pukemista. Kohtaus kestää vain puolisen minuuttia. Ainut asia, mistä kuopuksen kohdalla olen vain huolissani on tuo temperamentti ja ennen kaikkea vilkkaus. Toisaalta on vielä kovin pieni ja geenitkin vaikuttaa. Hoidossa ja tuttavaperheissä on useampia saman ikäisiä tyttöjä ja poikia. Kukaan heistä ei ole yhtä menevä, mutta kuten joku sanoi erilaisuuskin on valttia.
t.ap
Nukkui lyhyitä pätkiä ja nukahtaminen oli vaikeaa, aikaa kului 1-3h. Jatkuva liike ja kiire ruokailussa, lusikkaa oli lapettava suuhun minkä ehti kun jo huusi välissä. 1v sisällä olo kävi mahdottomaksi eli ulkoilimme 3 kertaa päivässä.
Videoita katsoi pää alaspäin eli ei pystynyt istumaan paikallaan. Kirjaa kuunnellessa pyöri jatkuvasti ympäri eli sai aikuinen potkuja ja osumia, tahattomia. Mustelmia lapsessa aina useita kymmeniä. Kävelemään oppi 8kk vanhana.
Kaupassa käynti lapsen kanssa mahdotonta ja muutenkin väkijoukoissa tai liikenteessä kulkeminen riskipeliä. Impulsiivinen, saattoi juosta yhtäkkiä tielle, jäi muutaman kerran pyörän alle jne.
Monet pojat pienenä vilkkaita. Ei kannata lähteä etsimään lapsestaan ongelmia tai keksiä diagnooseja. Ne näkyy kyllä myöhemmin eskarissa.
Meilläkin poika alkoi kävelemään 8,5kk iässä. Sen jälkeen ei ole pysähtynyt. Sisällä seinät kaatuu päälle jos ei ulos päästä tarpeeksi usein. Ihmisten ilmoilla käymme vain harvoin ja silloinkin pitää katsoa, että jokin leikkipaikka on lähellä. Kirjat ei onnistu vielä lainkaan, mutta oma tv:stä tuleva lempi lastenohjelma onnistuu jopa 15-20 minuuttia. Ruokailu on sellaista, että itse syö ja valtavalla vauhdilla ja on n. 3 minuutissa valmis. Jos ei ole nälkä tuolissa ei pysy sekunttiakaan. Ulkona juoksee karkuun ja se on hänestä tosi hauskaa. Vaaratilanteita on.
Olen pitänyt rajat tarkkana, mutta tuntuu, että ne alkaa lipsua. Poika on jotenkin niin vaikeasti hallittava ja samat kasvatusperiaatteet, jotka on toimineet vanhempien lasten kanssa ei tunnu toimivan.
Ehkäpä meillä tosiaan on geeneiltään vilkas miehen alku joka tarvitsee vain todella tiukat rajat.
ettei selkeästi 2,5-v. voi vielä nähdä, koska suurinosa tuonikäisistä ovat vielä kovin vilkkaita, uhmakkaita. Ehkä sinulla on temperamenttinen lapsi.
Yleensä ADHD näkyy vasta n. 4-6v. ikäiseltä. Siksi tutkitaan silloin neuvolassa neurologiset testit, ainakin pk-seudulla.
t.th
tosiaan käsittänyt, että ADHD diagnoosia ei tehdä ennen vähintään 4vuoden ikää. Kuitenkin niitä varhaisimpia oireita kyselen.
t.ap