Onko muita akaateemisesti koulutettuja työttömiä???

up

up

ei stressaa eikä pelota palata työmarkkinoille lasten kasvettua vähän - eikä ole työpaikkaa odottamassa. eiköhän jotain aina löydy. tsemppiä!

Olin vuosia aina määräaikaisena pätkäläisenä. Kun jäin äitiyslomalle ja aloin sen jälkeen etsiä duunia niin ei mitään...Laitoin kymmeniä hakemuksia, ramppasin jatkuvasti netissä etsimässä töitä. Työkkäristäkään ei tullut juuri ehdotuksia. Pääsin yhteen ainoaan haastatteluun ja pariin rekrytointifirmaan haastatteluun mutta siihen se sitten jäi. Kyllä itsetunto mureni. Meinasin jo lähteä kaupan kassalle kun ei näköjään muuhun ole. Mutta onneks sitten tulin raskaaksi eikä tarttenut enää pohtia moisia. Sama tilanne tietysti sitten kun alan taas etsiä duunia. Asun vieläpä etelä-suomessa että luulis nyt töitä löytyvän ahkeralle. En tiedä vaikuttiko työnsaantiin se että mulla oli vain yksi lapsi ja olin yli 30-v, aattleivat varmaan että tuo kohta on taas paksuna. Niinkuin olinkin...tosin tarkoitettua aiemmin kun niitä töitä ei löytynyt ja tuntu että jotain haastetta pitäs saada. Nyt onki sitte haastetta kahden muksun kanssa kotona. Tsemppiä työnhakuun.

Vierailija:

Olin vuosia aina määräaikaisena pätkäläisenä. Kun jäin äitiyslomalle ja aloin sen jälkeen etsiä duunia niin ei mitään...Laitoin kymmeniä hakemuksia, ramppasin jatkuvasti netissä etsimässä töitä. Työkkäristäkään ei tullut juuri ehdotuksia. Pääsin yhteen ainoaan haastatteluun ja pariin rekrytointifirmaan haastatteluun mutta siihen se sitten jäi. Kyllä itsetunto mureni. Meinasin jo lähteä kaupan kassalle kun ei näköjään muuhun ole. Mutta onneks sitten tulin raskaaksi eikä tarttenut enää pohtia moisia. Sama tilanne tietysti sitten kun alan taas etsiä duunia. Asun vieläpä etelä-suomessa että luulis nyt töitä löytyvän ahkeralle. En tiedä vaikuttiko työnsaantiin se että mulla oli vain yksi lapsi ja olin yli 30-v, aattleivat varmaan että tuo kohta on taas paksuna. Niinkuin olinkin...tosin tarkoitettua aiemmin kun niitä töitä ei löytynyt ja tuntu että jotain haastetta pitäs saada. Nyt onki sitte haastetta kahden muksun kanssa kotona. Tsemppiä työnhakuun.

Itsekin asun Etelä-Suomessa. Ja olen hakenut avoimia paikkoja ja avoimilla hakemuksilla, soitellut perään jne. Parissa haastattelussakin olen ollut, mutta en vain ole saanut paikkaa. Aina olen ollut se " toiseksi paras" .

Miehenä voin kertoa omasta kokemuksesta. Kyllähän se vituttaa kun jokainen duuni tuntuu menevän sivusuun. Vaikka nyt olenkin töissä niin parempaa etsitään. Eniten vituttaa se kuinka paljon työt menevät suhteilla tai haku on pelkkä muodollisuus. Tuntuu että joku johtavan henkilön suosikki on aina jo pedattu paikalle.