Voi tsiisus että hävettää akateemisten puolesta joskus...

Monista oikeasti huokuu ylemmyys omasta koulutuksesta ja "sivistyksestä". Oma äitini on malliesimerkki: ei missään nimessä olisi halunnut mun menevän amikseen, selvästi - vaikkei suoraan - , katsoi alentuvasti ns. heikommin koulutettuja ja piti itseään parempana.



Samaa huomasi omista opiskelutovereista yliopistoaikoina. Toisaalta osa taas ei korosta itseään eikä koulutustaan mitenkään. Kaikkihan nyt tietää, että myös kouluttautuneisiin kuuluu sivistymättömiä moukkia (yhden alan tietämys ei välttämättä tarkoita, että mielenkiintoa ja jaksamista olisi perehtyä muihin asioihin) ja ihmisiä, joilla ei ole lainkaan sydämen sivistystä.



Aidosti sivistyneellä ihmisellä ei ole tarvetta ylentää itseään millään tavalla. On rikkautta tuntea ihmisiä erilaisilta aloilta ja itse olen huomannut, että sydämen sivistys ja empatia eivät kulje käsi kädessä koulutuksen kanssa... Ihanin tuntemani ihminen on käynyt vain peruskoulun.