Eilen lääkärissä nähtyä: mummo lapsen kanssa lääkärissä ja uraäiti

jos ei dementti ole. Osaa se mummokin ne ohjeet kuunnella.

mutta onhan tuo totta joissakin tapauksissa.

Tai sitten äiti juoksee paikalle korot kopisten ja käyttää lääkärissä. Sitten ohjeistaa isolla äänellä käytävällä jollekkin hoito-ohjeita ja taas korot vain kopisee.



En nauti, että lapset ovat kipeenä, mutta kyllä musta silloin on parempi itse olla lapsen kans kotona, tosin riippuu sitten lapsen iästäkin jo

voi olla pois.



Muistan kun minulla oli hoidossa kirurgi, leikkaussali-sairaanhoitajan lapsi. Heillä riensi mummo apuun, jos vanhemmilla työvuoro, ei sieltä voi kesken lähteä.

meilläkin on lapsi ollut mummin kanssa lääkärillä, jos itse olen ollut töissä. En voi poistua työpaikaltani (enkä itse asiassa olla muutenkaan pois) kesken vuoron, koska työskentelen yksin, joten pitäisi sitten sulkea koko pulju. Meillä tosiaan mummi kuuluu lapsen lähipiiriin, joten lapsen vie lääkäriin se aikuinen hänen lähipiiristään, joka parhaiten pystyy. Ei ole ollut ongelmia.

Mummo vie lapsen lääkäriin ja sitten myös äiti tulee paikalle, vaikka yksikin aikuinen riittäisi?

voi olla pois.

Muistan kun minulla oli hoidossa kirurgi, leikkaussali-sairaanhoitajan lapsi. Heillä riensi mummo apuun, jos vanhemmilla työvuoro, ei sieltä voi kesken lähteä.

Olen yh, mutta mukavassa asemassa työelämässä. Ja hui kauheaa: välillä meillä äitini, joka on hyväkuntoinen eläkeläinen, hoitaa sairasta lasta ja onpa jopa käyttänyt lääkärissä.

Ei siihen äitiä välttämättä tarvita. Ihan turhaa vanhempien lähteä töistä pelkän lekuriajan takia, tärkeintä että lapsesta pidetään huolta. Olette te kans...

Vaikka en varsinainen uraäiti olekaan, niin työni on vienyt minua paikkoihin josta ei pääse rientämään lapsen kanssa lääkäriin - välissä on esim. Itämeri. Ukki ja mummi ovat mielellään vieneet lapsiamme lääkäriin, ja ovatpa hoitaneet monet hammaslääkärikäynnitkin.

Meillä prioriteetti on se, että lapset hoidetaan - se on sitten samantekevää kuka lähipiiristä sen tekee.

Kukaan muu lähiaikuinen ei ehtinyt. Hammas tuli paikattua, eikä sen kummempia ongelmia ollut.

Kaikilla ei ole sellainen työ, josta on helppo olla pois. Läheinen ja hyväkuntoinen mummo auttaa varmaan mielellään.

Ko äidin työpaikka ei välttämättä ole.



Itse käyn Helsingissä töissä. Kun päiväkodista on soitettu lapsen sairastumisesta menee helposti tunti ennenkuin olen lapsen luona. Koskaan ei ole mummon tarvinnut viedä lasta lääkäriin mutta voisin hyvin kuvitella että meilläkin se menisi juuri noin jos tauti vaatisi lääkärissä käynnin kiireellisesti.

mutta onhan tuo totta joissakin tapauksissa.

Kysyitkö? Tai jospa vaikka äidin työpaikka on sen verran kaukana ettei olisi itse ehtinyt käyttämään. Tai vaikka jumi tiellä auto-onnettomuuden taakse. Syitähän voi olla monia.



Ja tosiaan hoitajat ja lääkärit ei voi lähteö töistä ennen kuin uusi työntekijä on saatu tilalle.

Meillä on mummit joskus olleet lapsenvahtinakin kipeille lapsille ja me ollaan oltu töissä.



Mummit on vieneet lapsia esim. hammaslääkäriin. Kerran mun vanhemmat vei pikkujättiin esikoisen kun se oli niillä hoidossa ja me oltiin rilluttelemassa. Oli korvatulehdus iskenyt. Äiti sanoi että ei viitsinyt sen takia meitä hätyytellä. Lapsi sai antibiootin ja asia sillä selvä.

mutta onhan tuo totta joissakin tapauksissa.

Siis se että joillakin äideillä ja isillä on työ jatkuvasti tärkeämpää kuin lapset. Ja tällä siis tarkoitan sellaisia tapauksia jotka pääsisivät hoitamaan itse sairaan lapsensa (ainahan se äiti/isi on sairaalle parempi) tai käyttämään lääkärissä. Toki on töitä mistä ei niin vaan lähdetä ja sen ymmärrän, mutta tuo joidenkin liiallinen urakeskeisyys sitä olen nähnyt.

lastensuojelun täti

asiaa ymmärtää, kun olet tuollaisessa vekkihametyttöjen suojatyöpaikassa, jossa asiakkaita voi kohdella kuin sontaa ja töidensä alkaa kasautua vuosikausiksi sen haittaamatta yhtään.



Oikea reaalimaailma voi sitten tuntua oudolta. Siis sellainen missä oikeasti tehdään töitä ja pitää jopa osata käyttäytyä.

mutta onhan tuo totta joissakin tapauksissa.

Siis se että joillakin äideillä ja isillä on työ jatkuvasti tärkeämpää kuin lapset. Ja tällä siis tarkoitan sellaisia tapauksia jotka pääsisivät hoitamaan itse sairaan lapsensa (ainahan se äiti/isi on sairaalle parempi) tai käyttämään lääkärissä. Toki on töitä mistä ei niin vaan lähdetä ja sen ymmärrän, mutta tuo joidenkin liiallinen urakeskeisyys sitä olen nähnyt. lastensuojelun täti

Täällä ei-uraäiti, joka harvoin on ollut poissa töistään lasten sairauden takia. Poissaolo olisi ollut järjestettävissä, mutta aina vaati kamalaa sähläystä ja säätöä. Eläkkeellä olevat nuorekkaat ja lähellä asuvat isovanhemmat riensivät kilpaa lapsia hoitamaan - ei puhettakaan muusta. He suorastaan loukkaantuivat jos ei pyydetty. Ja lapsista oli ihanaa, kun mummi pyyhälsi paikalle mustikkasopan ja tuoreiden sämpylöiden kera. Ihan turha lastensuojelun tädin ihmetellä.

Minä olen vienyt jopa naapurin teini-ikäisiä lääkäriin koska heidän vanhempansa eivät voi poistua töistä sen takia.