Kotirouvuus tai äitiys ei ole kenenkään ura!
Kotirouvaksi voi jäädä -siis asumaan miehensä tulojen siivelle- ja äidiksi tullaan saamalla lapsi, muttei noista kumpikaan ole mikään h*lvetin uravalinta! Kylläpä naurattaisi, jos joku tulisi sanomaan, että " tein urani kotirouvana" tai vaikka lehdessä lukisi jonkun kohdalla, että " teki uransa viiden lapsen äitinä" . Entäs ne naiset, joilla oikeasti on ura. Jos he kaiken lisäksi ovat äitejä, niin onko heillä sitten kaksi uraa?
Kotiin voi jäädä hoitamaan lapsia, joko esim. hoitovapaalle tai sitten luopua urastaan ja jäädä kotiin miehen tuloille, mutta uravalinta se ei ole. Se, että päättää jäädä kotiin, ei tee tämän päätöksen seurauksesta uraa kenellekään. Tällä " kotirouvan ura" -logiikalla esim. työtön, joka päättää, ettei enää työnteko huvita ja voisi tässä vaikka kartella töitä, on valinnut työttömän/kotonaolijan uran. Vai onko se sitten luuserin ura?
Olen itsekin kotona lasten kanssa ja mies elättää perheemme. En silti ole tekemässä kotirouvan tai kotiäidin uraa, vaan tämä on perheemme yhteinen päätös. Opiskeluni ja urani on jäähyllä sen aikaa, kun hoidan lapsia kotona. Käytännössä ehkä hoitovapaan ajan tai hieman pidempään. Eihän opiskelukaan ole ura, vaan elämänvaihe. Joillakin joku elämänvaihe voi kestää vaikka koko elämän tai oikeammin eläkkeeseen saakka, joka sekin on elämänvaihe.
Johtopäätös: Kotirouvan tai kotiäidin uraa ei ole. Se, joka edellisen kaltaisella " uralla" väittää olevansa, tahtoo vaan epätoivoisesti kieltää sen tosiasian, että hänellä ei ole uraa, sen sijaan, että reilusti sanoisi olevansa kotona miehen tuloilla tai töistä katkolla lastenhoidon vuoksi.
Kommentit (40)
Enkä kyllä vertailisi pahemmin kotiäitiyttä ja kotiruoviutta. Aika eri asiat.
Täällä taitaa olla paljon näitä " kotiäidin uraa" tekeviä, kun tämä asiallinen kirjoitukseni taas sai jotkut näkemään punaista;)
että jotkut naiset voivat ITSE NIIN HALUTESSAAN jäädä kotiin.
Myrkky oikein tihkuu viesteistä, ja sitten kun ei muita argumentteja enää(n) keksitä, voidaan puuttua kielioppiin....
sehän on vain vaihe elämässäsi teit sitten minkälaista uraa tahansa.
Täällä Keski-Euroopassa kotirouvuus tai -äitiys on erittäin arvostettu ura,se on naiselle kunniaksi ja miehetkin näyttävät sen.Itse olen itsestäni hyvinkin ylpeä voidessani sanoa että olen kotirouva ja niin ovat muutkin tässä yhteiskunnassa.Sitä paitsi tuollaisia työnarkomaani äitejä,joilta tuskin liikenee aikaa lapsille katsotaan täällä paheksuen.
Miten? Kotirouvalla ei tietääkseni ole ihan niin kädet työtä täynnä.
Sinun kannattaa ottaa huomioon, että olen itse kotona hoitamassa lapsiani. Elämme mieheni tuloilla ja ne ovat sitä luokkaa, että voin jäädä halutessani kotiini kuinka pitkäksi aikaa tahansa, vaikka kotirouvaksi. Olenhan ollutkin jo reilut 5 vuotta. Pihistellä ei tarvitse. Lapsilisät menevät lasten tileille ja yhteiskunnan tukia emme saa, emmekä tarvitse. Että se siitä kateudesta.
Miksi naiset eivät hyväksy toisten naisten kotiäitiyttä,kun se miehille tuntuu olevan kunnia-asia jos vaimo haluaa/suostuu hoitaan lapset kotona.
siellä Keski-Euroopassa naisen on erittäin vaikea yhdistää äitiyttä ja kohtuullista työntekoa, mikä on itse asiassa johtanut syntyvyyden laskuun koulutettujen naisten keskuudessa. Kaikki naiset eivät enää sielläkään suostu ylistämällä alistetuiksi.
jo laiska kun en heti mennyt töihiin, vaan jäin kotihoidontuella hoitamaan lapsiani??
Ja jos joku kysyisi nyt mitä teen työkseni, vastaisin että hoidan lapsiani, koska siitä saan palkkaakin. Väheksyisinköhän minä silloin muita työtä tekeviä?? Hmmm...en omasta mielestä ainakaan.
Taas tuhlaatte energiaanne ja kiihdytte suotta, sen sijaan, että nauttisitte elämästänne.
t. rento ja laiska kotirouva, joka rakastaa elämäänsä
Kirjoitit tuon avaustekstisikin, kuin se olisi absoluuttinen totuus!
Vähän rennompaa ja suvaitsevaisempaa elämänasennetta sinulle ja muutamille muille tähän ketjuun kirjoittaneille, kiitos.
Meitä kun on sellaisiakin jotka todella kokee tämän kotona olemisen haastavana ja satsaamme tähän paljon. Toisaalta myös tuo hypoteesisi, että kotiäitiyttä ei voi valita oikeaan uraan (kodin ulkopuolella) pysytyvät on ehdottoman väärä. Meillä minun on oltava kotona (onneksi mielelläni olenkin), koska mieheni ei koskaan ole ja oma työni kodin ulkopuolella on erittäin haastavaa, hektistä ja mieluiten 24/7 luonteista esimiestyötä. Kotiäidiksi ja rouvaksi jäädään käytännön syistä monesti juuri sellaisissa perheissä joissa siihen on varaa. Ja monesti se jääjä on vielä fiksukin (monesti myös koulutettu), että ymmärtää sen olevan perheelle paras ratkaisu. Nyt en puhu naisista jotka ovat hoitovapaalla vaan niistä naisista jotka jäävät kotia/perhettä hoitamaan vielä sen jälkeenkin.
P.s. Pirtelö. Sinä tämän avauksen ja " koiran asema perheessä" ajatuksillasi nousit omalla ärsykkilistalla muuten kärkeen, onnea siitä!
Kirjoitiin kotirouvuudesta " urana" - siis lainausmerkeissä. Näin siksi, ettei se ole perinteisessä mielessä työelämäura. Toisaalta ura on minulle jotain sellaista, jonka tietoisesti valitsee, johon panostaa ja jonka haluaa hoitaa hyvin.
Sinänsä minun p**settäni ei kaiva yhtään, mitä merkityksiä te muut sanalle annatte. Pirtelön määritelmä ei ole totuus sen enempää kuin muidenkaan.
katyön yhteydessä. Harvoille kotiäideille esim. mies maksaa suoranaista palkkaa. Rahat ovat joko niin sanotusti yhteisiä tai muija kitkuttaa kotihoitorahalla ja miehelle jää kaikkien laskujenkin jälkeen huomattavasti enemmän rahaa kouraan.
Mutta mikäpäs siinä, jos tahdotaan nähdä, että minun(kin) urani on kotiäitiys.
Ja sinulle yhdelle aiemmalle: Minulle on ihan samantekevää miten korkealla minä olen sinun naiivilla ärsykkilistallasi. Eipä tuo minun elämääni muuta suuntaan eikä toiseen, että kiristele hampaitasi ihan rauhassa. Enhän edes tiedä kuka olet. Ja koira-kommenttini allekirjoitan yhä.
tai SINUN miehesi pitää sinua koiraakin alempiarvoisena!
Kaiveleeko noin kovasti se, että on olemassa myös äitejä, jotka ovat ONNELLISIA kotonaolostaan, äitejä, joiden miehet ARVOSTAVAT puolisoaan, sekä perheitä, joissa rahalla ei ole ensiarvoisen suurta merkitystä?
(tämä edelliselle vastaajalle). Ja nyt lakkaan skitsoilemasta tässä ketjussa.
No sepä on edellisillä äitiyden ja kotiäitiyden arvostus aika alhainen...
Suurimman osan " ura" on Valintatalon kassalla, hyvin harvalla tällä palstalla kirjoittelevista on mitään aitoa uraa luotavana. Sen näkee jo siitä, että aidosti asiallisia keskusteluita ei näy juuri koskaan, etenkään tällaisesta aiheesta; ainoa on tainnut olla viime päivinä Anna-lehden kirjoitukseen perustuva keskustelu.
Vessapaperikin on arvokkaampaa, kuin näiden Alepan kassojen arvostus. Sillä voi sentään pyyhkiä perseensä, näiden ihmisten arvostuksella ei tee sitäkään.
Kuvaa hyvin kotiäitien älykkyyttä!