Käsittämätöntä, miten paljon ihmiset kokevat nykyään "tarvitsevansa" rahaa
Siis väittävät ihan pokkana, että palkka on huono ja "rahat ei riitä elämiseen/mihinkään" (vaikka se palkka on vaikkapa 2500 €/kk ja ylärajaa ei olekaan, rikkaatkin huokailevat että kunpa saisi lottovoiton jne).
Ei kai se sitten riitäkään, koska käsittääkseni nykyään on muodostunut normiksi se, että kaikilla tulisi olla suht uusi tai ainakin hienosti rempattu ja sisustettu koti, tilaa tietysti paljon, pitäisi olla hienot vaatteet (merkkivaatteet!), pitäisi olla varaa käydä kerran kuussa kampaajalla ja kasvohoidoissa ja laitattaa kynnet ja ripset yms.
Lapsilla pitäisi tietysti olla monta harrastusta, ja ihan "kunnon harrastuksia" (lue: kalliita), lukeminen, paikallisten urheiluseurojen halvat jumpat/poikien sählyt, 4H-kerho yms. eivät ole enää "mitään".
"Kunnollisia harrastuksia" ovat musiikkikoulussa jonkun instrumentin soittaminen, jääkiekko (eikä itsekseen/kavereiden kanssa missään ulkokaukalossa vaan kalliin seuran treeneissä), ratsastus jne.
Ja sitten autot. Jos auto on 5 vuotta vanha (tai jopa vanhempi!) niin aijai sentään...! Merkilläkin on tietysti väliä, pitäisi olla mieluiten Audi, Mersu tai BMW. Millään Toyotan ruppanalla kukaan kehtaa ajaa...
Ja matkustelu tietysti kuuluu pakettiin, mitä kauemmas ja kalliimmalla ja useammin, sen parempi.
Esimerkkejä on ties kuinka paljon.
En minä sitä kiistä, etteikö esim. matkustelu olisi kivaa ja hieno auto tietysti luksusta, mutta hämmästelen että näistä edellä mainituista esimerkeistä on tosiaan tullut siis "NORMAALIA", ihmisillä tuntuu olevan sellainen käsitys, että noihin tulisi kaikilla olla varaa ja mahdollisuus, ja mikäli näin ei ole, on "tosi köyhää", suorastaan kärsitään ja koetaan että ihmisarvo puuttuu...
Tätä mieltä minä, mitäs te?
Kommentit (58)
mun ja miehen palkat on yhteensä n. 4500 e (ennen veroja). Asutaan Helsingissä ja pärjätään mielestämme ihan kivasti, tosin meitä on vaan 3. Toki isompia menoja varten pitää säästää, mutta eikös se ole ihan normaalia? Ja mitä esim. vaatteisiin ja sisustukseen tulee, niin olen laatutietoinen esteetikko. En halua mitään paskaa kotiini tai kaappiini (tai lapseni kaappiin). Niinpä joko säästän, tai etsin haluamani tuotteet käytettynä. Pikkuhiljaa sitten hankin ne haluamani, esim. viime talvena ostin hyvän takin mutta enpä juuri muuta. Ja ihan oikeasti, jos joku neule maksaa alle 30 e, niin se ei vaan VOI olla mitenkään erityisen hyvälaatuinen. Siitä 30 eurosta kun pitäisi maksaa sen vaatteen tekoon käytetty materiaali ja ties kuinka monen työntekijän palkka, ja jotain voittoakin pitäisi jäädä myyjille.
että minusta nuo listaamasi asiat ovat ihan NORMAALEJA. Tuo on minun näkemyksen mukaan peruselintaso Suomessa, ainakin minulle. Matkustelu ei ole niin tärkeää, etenkään kaukomatkat, niissä ei ole enää mitään hohtoa. Mutta arjen elintaso on tärkeää. Hyvä asuinalue, asunto, vaatteet, kauneuden ja terveydenhoito, ruoka, harrastukset. Meidän tulot on 7000, saisi olla enemmän ennen kuin voi hankkia lapsia.
menosi kuukauden ajalta, siis tosiaan aivan kaikki, purkkapaketin ostosta lähtien?
Jos et, niin teepä se, huomaat mihin sitä rahaa oikeasti menee. Tarkista myös kauppakuittisi, ja mieti mitä ilmankin olisi pärjännyt tai olisiko löytynyt sama tuote halvemman merkin alta.
Ja jos olet tehnyt näin, valaisetko ostoksianne lisää, meillä kun on suhteessa (nykyaikana) pienet tulot, mutta meillä jää joka kuukausi säästöönkin..
ap
Minä tiedän tasan tarkkaan mihin meidän rahamme menevät. Mitään merkkituotteita emme harrasta, sukulaiset onneksi joskus ostavat lapsille jotain vähän 'katu-uskottavampaa' vaatetta, mutta itse en koskaan. Joskus harvoin tulee ostettua lapsille esim. muovikrääsää, jota ilmankin eläisi, mutta silloin taas lapset kokisivat jäävänsä paitsi asioista, joihin kaikilla kavereilla on varaa.
Jos sinua oikeasti kiinnostaa, voin kertoa, että asumiskustannuksemme ovat n. 1200 euroa (laina ja vastike+vesi+sähkö), hoitomaksut noin 500e, ruokamenot kolmelta 500 euroa, vakuutukset n. 100e, bensa n. 200e (töissä on pakko käydä eikä bussilla pääse eikä ehtisikään). Tästä tuli jo 2500e, mutta asumiskustannukset ovat vähän yläkanttiin, joten kyllä tästä saattaa säästöön joskus jäädä satanenkin, jonka saattaa sitten 'törsätä' esim. lasten harrastuksiin tai vaatteisiin. Ja tietenkin asuntolaina tulee joskus maksettua, jolloin käyttörahaa jäisi enemmän. Ikävä kyllä tulonikaan eivät ole säännölliset, joten joskus nekin jäävät alle 2500 euron. Kylläpä olen kauhea tuhlari.
se vaan alkaa olla niin että tuollainen mielletään "normaaliksi". Itsekin ollaan viime aikoina yritetty saavuttaa tuota "normaalitasoa", tähän asti ollaan eletty hyvinkin köyhästi, mutta onnellisia ollaan aina oltu. Viime aikoina on hankittu mm. toinen auto, omakotitalo, taulu-tv, vaatteita kaupasta (tähän asti ostettu ihan kaikki kirpputoreilta) ja nyt ollaan huomattu että kyllä sitä rahaa saa palamaan jos aikoo olla tuolla normitasolla. Kahden ihmisen palkat juuri ja juuri riittää, ulkomaanmatkat jää kuitenkin vain haaveeksi. Ja hankitut "ylellisyydetkin" ovat 18 v vanha auto ja lähes 40 v vanha talo :)
vaatteet kalliita.
Kävin just Sokoksella ja Aleksi 13:sta toteamassa, että kyllä oli naisten vaatteet kovissa hinnoissa. Alle 30 euron ei ollut edes myynnissä ainuttakaan neuletta, mitä etsin.
Sieltä saat kivan neuleen muutamalla eurolla. Lisäksi kannattaa harrastaa tuunaamista. Pienet reiät tai tahrat voi poistaa persoonallisilla paikoilla tai muilla keinoilla.
joissa juurikin jonkinlaisena normina pidetään ap:n kuvailemia seikkoja. Sitten ihmisraukat ajattelevat että kyllä heidänkin nyt täytyy samaan yltää...
Miksei lehdissä tehdä sisustus- ym. juttuja ihan normitavisihmisistä?
koska sieltähän ei mitään edullista saa, se nyt on tiedossa (ainakin minulla).
Enkä väittänyt, että olisi mitään pahaa jos tykkää ostella merkkivaatteita jne. mutta pointtini oli, että hämmästelen sitä että tällaista elämäntyyliä pidetään NORMAALINA, ja suorastaan "kärsitään kurjuudesta" jos ei ole varaa USEIN tehdä niitä mainitsemiani asioita.
Lukekaahan tekstini uudelleen, niin pointtini ehkä aukeaa, eikä tule väärinkäsityksiä. Pahoittelen, jos olen kirjoittanut jotenkin niin, että väärät käsitykset johtuvatkin meikäläisen ulosannista. Koitan nyt korjailla sitten väärinkäsityksiä...
Enkä tarkoittanut, että pitäisi KOKO ELÄMÄ elää kirjaten ylös jokainen purkkapakettikin, jonka on ostanut, vaan että kun tekisi näin vaikka noin kuukauden ajan (sen ajan kyllä luulisi jaksavan) saattaapi kokea aikamoisen hämmästyksen, kun huomaa, kuinka paljon rahaa onkaan uponnut kuukaudessa "ihan vaan pieniin ostoksiin joilla ei ole mitään merkitystä"
ap
itse kuulun ihmisiin, jolla ei koskaan ole tarpeeksi rahaa. Jotenkin ei vaan riitä=) Tykkään myös siitä, että voi käydä kampaajalla (käyn ehkä kaksi kertaa vuodessa), ostaa vähän "parempia" vaatteita ja käydä ulkona syömässä. Mielestäni siinä ei varsinaisesti ole mitään pahaa.
En muuten ikinä jaksaisi elämää jossa jokainen purkkapaketti pitää kirjata ylös=)
että minusta nuo listaamasi asiat ovat ihan NORMAALEJA. Tuo on minun näkemyksen mukaan peruselintaso Suomessa, ainakin minulle. Matkustelu ei ole niin tärkeää, etenkään kaukomatkat, niissä ei ole enää mitään hohtoa. Mutta arjen elintaso on tärkeää. Hyvä asuinalue, asunto, vaatteet, kauneuden ja terveydenhoito, ruoka, harrastukset. Meidän tulot on 7000, saisi olla enemmän ennen kuin voi hankkia lapsia.
Itse ostin juuri Repeatin cashmere-neuleen hintaan 149e.
vaatteet kalliita.
Kävin just Sokoksella ja Aleksi 13:sta toteamassa, että kyllä oli naisten vaatteet kovissa hinnoissa. Alle 30 euron ei ollut edes myynnissä ainuttakaan neuletta, mitä etsin.Sieltä saat kivan neuleen muutamalla eurolla. Lisäksi kannattaa harrastaa tuunaamista. Pienet reiät tai tahrat voi poistaa persoonallisilla paikoilla tai muilla keinoilla.
ja kirppisvehkeisiini. Kampaajalla en ole käynyt vuosiin. Asuntokin on rivitalossa reunuskunnassa eivätkä lapset harrasta mitään kallista. Silti 2500e/kk ei riitä mihinkään. Aina on rahat loppu, vaikka miten budjetoisi. Kun on ruuat, asumiskustannukset, lasten hoitomaksut, vakuutukset, puhelimet ja netit maksettu jäljelle jää kuukaudesta riippuen 0-100 euroa. Suomessa on vaan ihan tautisen kallista elää.
Asuntomme on nykymittapuun mukaan jopa edullinen, autokin vanhahko jen. mutta rahat vaan ei enää riitä mihinkään. Kaikki on hirveen kallista!
kivoja neuleita muutamalla eurolla. Vanhoja kulahtaneita riepuja muutamalla eurolla tai vaihtoehtoisesti uusia silkkitunikoita 85 eurolla. Hyvä homma, että jossain on, täällä ei ole.
Minulla ainakin menee mutta en varmaan ole sinulta pummannut?
double income no kids -lifestyle
että minusta nuo listaamasi asiat ovat ihan NORMAALEJA. Tuo on minun näkemyksen mukaan peruselintaso Suomessa, ainakin minulle. Matkustelu ei ole niin tärkeää, etenkään kaukomatkat, niissä ei ole enää mitään hohtoa. Mutta arjen elintaso on tärkeää. Hyvä asuinalue, asunto, vaatteet, kauneuden ja terveydenhoito, ruoka, harrastukset. Meidän tulot on 7000, saisi olla enemmän ennen kuin voi hankkia lapsia.
Enää ei ole. Mä en ole köyhtynyt vaan Sokoksen hinnat ovat nousseet. Siksi pidän noita kauppoja mittareina. Aleksi 13 oli yhteen aikaan lempikauppani, ei ole enää.
Kirppareita olen joskus kiertänyt mutta en ole koskaan löytänyt sieltä mitään kivaa. Joten se ei ole mikään vaihtoehto vaatekaupoille.
Kerron tähän vertailun vuoksi meidän menot ja tulot, ehkä sitten ymmärrät miksi ihmettelin.
TULOT: miehen palkka (1900 €/kk käteen) ja minun hoitoraha (olen hoitovapaalla) + lapsilisät n. 520 €/kk
eli tuloja yhteensä 2420 €/kk
MENOT: asuntolaina (n. 100 m2 koti) + muut asumiskulut n. 900 €/kk
ruokaan (4 henkilöä) 400 €/kk
vakuutukset noin 100 €/kk
netti + puhelin (kaikilta) 80 €/kk
auton kulut (bensat, huollot, renkaat jne) n. 150 €/kk
vaatetus, hygieniatuotteet, taloustarvikkeet jne n. 20-200 €/kk
eli meillä menoja kuukaudessa 1650-1830 €/kk joten "ylimääräiseksi" jää 590 - 770 €/kk (harrastuksiin -halpoihin- yms. mitä en maininnut, ja osa säästöön).
menosi kuukauden ajalta, siis tosiaan aivan kaikki, purkkapaketin ostosta lähtien?
Jos et, niin teepä se, huomaat mihin sitä rahaa oikeasti menee. Tarkista myös kauppakuittisi, ja mieti mitä ilmankin olisi pärjännyt tai olisiko löytynyt sama tuote halvemman merkin alta.
Ja jos olet tehnyt näin, valaisetko ostoksianne lisää, meillä kun on suhteessa (nykyaikana) pienet tulot, mutta meillä jää joka kuukausi säästöönkin..
ap
Minä tiedän tasan tarkkaan mihin meidän rahamme menevät. Mitään merkkituotteita emme harrasta, sukulaiset onneksi joskus ostavat lapsille jotain vähän 'katu-uskottavampaa' vaatetta, mutta itse en koskaan. Joskus harvoin tulee ostettua lapsille esim. muovikrääsää, jota ilmankin eläisi, mutta silloin taas lapset kokisivat jäävänsä paitsi asioista, joihin kaikilla kavereilla on varaa.Jos sinua oikeasti kiinnostaa, voin kertoa, että asumiskustannuksemme ovat n. 1200 euroa (laina ja vastike+vesi+sähkö), hoitomaksut noin 500e, ruokamenot kolmelta 500 euroa, vakuutukset n. 100e, bensa n. 200e (töissä on pakko käydä eikä bussilla pääse eikä ehtisikään). Tästä tuli jo 2500e, mutta asumiskustannukset ovat vähän yläkanttiin, joten kyllä tästä saattaa säästöön joskus jäädä satanenkin, jonka saattaa sitten 'törsätä' esim. lasten harrastuksiin tai vaatteisiin. Ja tietenkin asuntolaina tulee joskus maksettua, jolloin käyttörahaa jäisi enemmän. Ikävä kyllä tulonikaan eivät ole säännölliset, joten joskus nekin jäävät alle 2500 euron. Kylläpä olen kauhea tuhlari.
Raha riittää elämiseen, mutta mitään ei jää säästöön. Tiedän menoni +-50€/kk tarkkuudella.
En jaksaisi palata enää opiskeluaikojen kituutukseen, makaronin syöntiin, vaan kyllä työssäkäyvällä pitäisi olla varaa käydä raflassa edes pari kertaa kuussa. Suomessa vaan tämä ostovoima on ihan mitätön vaikka tienaat tuon 2500€/kk.
Jokaisen oma asia toki on, onko päivä pilalla jos joutuu pukemaan päälle vain 30 euron neuleen tai Thaimaassa on varaa käydä vain kerran vuodessa.
Minusta on silti järkyttävää, että niin moni nielee purematta sen, että elämän tärkein päämäärä on päästä elämässä eteenpäin kuluttamalla niin paljon kuin pystyy ja kilpailemalla muiden samanikäisten ja samassa asemassa olevien kanssa. Ymmärrän ap. sinua oikein hyvin. Olen vähentänyt vapaaehtoisesti kuluttamista. Downshifting ei taida av-mammoille olla tuttua. Tunnen ihanaa vapaudentunnetta, kun en ole mukana oravanpyörässä, jossa jatkuvasti täytyy ostaa jotain pysyäkseen mukana vertaistensa tahdissa. Ei ole velkaa, työttömyys ei olisi katastrofi ja jos työnantajani suostuisi, voisin hyvin tehdä osa-aikatyötä. Arvokas vapaa-aika ei kulu shoppaillen ja omanarvontunto ei synny siitä, että kaikki on kalliimpaa kuin naapurilla.
kivoja neuleita muutamalla eurolla. Vanhoja kulahtaneita riepuja muutamalla eurolla tai vaihtoehtoisesti uusia silkkitunikoita 85 eurolla. Hyvä homma, että jossain on, täällä ei ole.
asumisen jälkeen, eli ruokaan, vaatteisiin ja niihin harrastuksiin yms. Ei se ihan hirveän iso raha ole, ei me sentään mitään kärsitä, mutta jos tosiaan olisi enemmän rahaa, saisimme tehtyä muutakin kuin laskea joka euron perään.