¤¤¤HELMISIMPUKAT TORSTAIHIN¤¤¤
Kommentit (21)
Meillä myös huono yö takana, poika heräsi n. 10 kertaa huutamaan äitiä (kovasti olen yrittänyt opettaa isi-sanaa). En tiedä mistä johtuu, on nyt kohta pari viikkoa tuota yöheräilyä harrastanut. Aamulla kysyin että mikä oli yöllä hätänä, sanoi vain että " tuttu" , ilmeisesti siis tutti hukassa. Poika ei tuttia käytäkään enää kuin yöllä herätessään, täytyisi varmaan sekin lopettaa jos sen takia heräilemään alkaa. Kun vaan jaksais....kun tarvis itekkin saada nukuttua. Täytyykin kysellä josko mummi ja pappa haluaisi viikonloppuna yökylään pojan, olisi yksikin yö nukuttuna melkoista luxusta.
Mun masu on oikeasti valtava, eilen juuri miehelle tuskailin että edellisessä odotuksessa ei tainnut loppumetreilläkään olla tämmöinen. Ja silti mammahousut tippuu jalasta, ihmeelliset mitoitukset niissäkin. Potkuja tuntuu melkoisen usein, helpottavaa sinänsä.
Sitä ultraa yksityisellä olen harkinnut kun ei meidän kunta tosiaan tarjoa kuin np-ultran, toisaalta voisi " säästää" sinne loppuraskauteen jos saisi jonkinlaista kokoarvioita, edellinen kun tosiaan oli sen 54/4550 niin en ainakaan kauhean paljon isompaa haluaisi pungertaa... En kyllä tiedä kuinka helposti esim. käynnistetään suuren koon takia, ja toisaalta alatiesynnytystä kyllä toivoisin mikäli mahdollista.
Oliskos kellään muuten tietoa missä voisi Lahdessa käydä yksityisellä ultrassa ja paljonko maksaa?
Tässäpä kai tärkeimmät tällä kertaa, mukavaa torstaita!
Manna ja eekuli 20+6
Ja terveiset täältä Keski-Suomesta, jossa olen äitini luona käymässä. Eilinen yö meni täälläkin levottomasti, tuntui että monet huonot uutiset saivat mut ihan sekaisin ja valvoin neljään saakka. Vauvakin regoi mun huolehtimiseen ja veti masussa sellaista rumbaa että tuntui tosi ikävälle, kipeällekin. Mä olen kyllä niin herkillä tämän raskauden aikana, kaikki itkettää ja koko maailman paino on mun herteilla. Toisaalta, onnen tunteetkin ovat tosi syviä, mikä tietysti on ihanaa. Kun vain jaksaisi olla murehtimatta ja ajattelematta liikoja. Hoh hoijaa..
Birdy, oletko menossa yksityiselle ultraan? Huomaan, kun kyselit tuolla muualla että Tampereen vaihtoehdoista. Jos voin kysyä, niin onko kaikki ok, etkös käynyt ultrassa tässä ihan vasta? Anteeksi kun utelen.
Toivottavasti teillä kaikilla on mukava torstai!
Austen
Ihan hävettää kertoa teidän huonojen öiden päälle, että itse heräsin juuri. Sorry. Meillä kun ei ole lasta ennestään ja itse olen sillä saikulla, niin mun unirytmi on mennyt ihan sekaisin. Täytyisi kai yrittää päästä takaisin rytmiin.
Mann@ kyseli yksityisistä ultrista Lahdessa. Me käytiin rakenneultrassa Yksityisessä Äitiysneuvolassa (Hämeenkatu 15) lääkäri Juhani Koskisella. Viikkoja oli silloin 19+1. Hinta oli 115 euroa ja siitä saa Kelasta takaisin noin 30 euroa. (Korvaus ei oo vielä tullut, mutta kuulin sen olevan tuota luokkaa.) Oli ihan asiallinen juttu. Toinen vaihtoehto ultralle on Hemo. Juhani Koskinen ottaa sielläkin vastaan, mutta hinta oli minusta korkeampi. Sitten siellä tekee rakenneultria ainakin Peter Zimmerman (saksalainen lääkäri, joka on tosi mukava. Olen asioinnut hänen kanssaan muissa gynen-jutuissa) ja Merja Kurkinen. Kurkinenhan on myös PHKS:ssa synnytyslääkärinä. Toivottavati nämä tiedot auttoivat alkuun.
Muutoin täällä on mennyt ihan hyvin. Istukka ei ole nyt tällä viikolla vuodellut enää juuri. Mutta alkaa kyllä tihkumaan herkästi, jos on erehtynyt touhuamaan vähän liian energisesti jotain. Sama juttu supistelujen kanssa. Mutta onneksi on nyt lupa ottaa ihan rauhallisesti.
Tosin rauhallisuus oli hyvin kaukana, kun sain työnantajan kanssa ruveta kinaamaan noista sairaslomista. Väittivät, että maksavat palkan vain ekalta 9:ltä saikkupäivältä ja niputtavat yhteen nippuun kaikki raskausaikaiset sairaslomat. Arvatkaapa kellä oli verenpaine katossa. Soitin saman tien liittoon ja selvitin oikeuteni. Yritti sitten työnantaja vedättää mua ihan 5-0. Kyllä mulla on TES:n mukaan paljon parempi turva tuon sairasajan palkanmaksun suhteen eikä niitä saikkujakaan voi todellakaan niputtaa, jos joka lomassa on eri ICD-koodi, vaikka kuinka olisin raskaana. No katsotaan miten käy.
Nyt täytyy kyllä lähteä varmaan ihan varovasti lähteä tuonne ulos vähän kävelemään, vaikka siellä onkin aika ikävän näköinen sumu.
" juusopetteri" ja Pikku-Kaveri 21+1
Onpas harmaata ja kosteaa täällä Tampereella, väsyttävä ilma. Onneksi voin löhöillä kotona ja ottaa rauhallisesti :)
Austen: Juuh, ajattelin suunnata yksityiselle ultraan jos ei ihan kamalan kallis ole. Kävin vasta rakenneultrassa ja itkun kanssa sieltä poistuin ulos :( Vauva on ihan kunnossa, mikä on tietenkin pääasia. Olin vain (ja mies myös) todella pettynyt ultraajaan. Hyvä jos vilkaisi minua ja miestäni. Teki toimenpiteen hyvin nopeasti, tuskin näytti vaavia minulle siitä ruudulta eikä selittänyt oikein mitään. Kun kysyimme, että näkyykö sukupuoli niin tiuskaisi vain, että " EI" ja se siitä. Paha mieli jäi :(
Ei haittaa vaikka utelet, mukavaa kun joku on " huolissaan" :)
Sokerirasituksessa olin tiistaina ja soitin juuri tulokset. Kaikki ok ja arvot erittäin hyvät. Olen tyytyväinen.
Vauva potkii ihan kauheasti etenkin jos olen selällään. Ilmeisesti se asento ei ole hänen mieleensä. Aika tuntuu menevän kuin siivillä, kohtahan on jo joulu!!!! Joulusta ei sitten enää niin pitkä aika ole helmikuuhun...
Tuli tässä mieleen, että olisiko Tampereen Helmillä innostusta tavata uudelleen? Ajan vois sopia vaikka parin-kolmen viikon päähän. Juttu luisti viimeksi niin mukavasti, että minä ainakin tykkäisin nähdä :)
Taidan lähteä nyt ulkoilemaan tuonne harmauteen.
Birdy ja Nirppu 20+6
Olen niin pahoillani Trustin ja Nantesin puolesta, etten oikein osaa edes aloittaa.. enkä tiedä mitä sanoisin kun en edes osaa kuvitella sitä menettämisen tuskaa..
Omaa napaa sen verran, että neuvolassa kävin ja kaikki on ihan hyvin. Hb ei tosin ole noussut raudasta huolimatta. Masu kasvaa taas käyrien yläpuolella. Neuvolasta luvattiin laittaa äitipolille kokoarvioon joskus vk 37 tietämissä.. eli ei ole meillä ainakaan tarvinnu säästellä ultria eikä mennä yksityiselle.
Todellakin odotan, että pääsisin jo lomalle.
T. Neppis ja Nysä 23+4
Mun kaikki synnytykset on käynnistetty vain ja ainoastaan vauvan koon perusteella. Se valitettavasti riippuu ihan lääkäristä. Meidän neuvolantäti on myös tiedostanu sen asian ja laittaa siks mun lähetteen sellaiselle tohtorille, joka herkästi käynnistää. Kyllähän toi 4.5 kg tuli ihan joutuin alakauttakin mut ei se mitään kivaa ole. Sit itse kannattaa heittäytyä " hankalaksi" ja vaatia sitä oman ja lapsen turvallisuuden takaamiseksi.
tähän helmikuisten pinoon.elikkä olemme uusperhe,iskä 36,mä 33,mun tytär 10 ja rakki 1,8.
vauvan la on 3.2.06, mutta kuulemma kun on käynnistys tulossa niin taidan ehtiä tammikuussa vauvelin pyöräyttämään.
Olen sillon tällön lukenut näitä ketjuja, varsinkin viime päiväiset tekstit pistävät miettimään kuinka hauras on elämä.
Ehkä juuri siksi aloinkin nyt kirjoittamaan tänne, oma elämä ukon kanssa on per*****stä.Mies soutaa ja huopaa asioitten kanssa, nykyinen vaihe on en nuku kotona ja haluan olla vaan kaveri,huolehdin kyllä lapsestani ja autan kuinka vaan voi.No nyt näkyy tuolla sohvalla nukkuvan...eipä ollut yöllä kotona.
Ehkä mulla on joku masennus menossa, ehkä sen takia purnaan tänne, ei aina viitsi kuormittaa kaveritakaan.
Muuten raskaus menee ok, mitä nyt supistaa ja saikulla olen jo ollut 2 vko ja olen varmaan loppuun saakka...meinaa pää levitä täällä kotona.
joudunkin varmuuden vuoksi tuohon sokerirasitustestiin, kaikki arvot on ok mutta pyörryttää ja väsyttää ja janottaa koko ajan. Ehkä mulla on vaan stressiä parisuhteesta.
Ihana kuitenkin lukea täältä toisten kuulumisia ja ehkä jo itse uskaltaudun tulla kirjoittelemaan tänne useamminkin.
kuumetta ja vauva(meillä ei oo työnimeä edes) 23+6
Tervetuloa matkaan mukaan, kuumetta! Tulipa tekstiäsi lukiessa mieleen, että meillä ainakin nuo " uusperheasiat" vaikutti raskausaikana todella paljon, meillä siis tilanne se, että miehellä ennestään kaksi koululaista ja nyt siis tuloillansa toinen yhteinen. Ensimmäisessä raskaudessani olin tosi epävarma ja ilkeilin miehelleni kun ajattelin, ettei se ole ollenkaan kiinnostunut koko raskaudesta, sillä kun noita lapsia on jo ennestään. Ja auta armias jos ukkopaha erehtyi mainitsemaan jotain vanhempien lasten syntymästä tms.... Jospa miehelläsi on jotain samankaltaista mielessä??? Nyt tämä toinen raskaus onkin sitten eri juttu jo, tuntuu taas tuo mies maailman parhaalta eikä juuri ole riitojakaan ollut, sitä on itse oppinut suhtautumaan vähän eri lailla...
Neppis: Mun edellinen synnytys käynnistettiin rv 42 lapsiveden vähyyden vuoksi, silloin ultrattu kokoarvio oli 3,7 kg ja poika syntyessään 4,55 kg, joten sikäli en noihin kokoarvioihin kovin paljoa edes luota, enemmänki terkkatädin käsikopeloon =) Ihan suht´helposti poika syntyi kuitenkin joten sikäli ei hirvitä, mutta tietenkin olisi kiva etukäteen tietää jos vaikka ihan 5 kiloinen olisi tulossa....Noh, aika näyttää, pohdin sitä ultra-asiaa vielä.
Ja juusopetterille kiitoksia tiedoista, pistän talteen!
Uudestaan siis päivänjatkoja kaikille!
Manna
Mä kävin esikoista odottaessani Tampereella Koskiklinikalla ultrassa. Nyt huvittaisi mennä taas kun Kangasala ei tarjoa kuin yhden, ja tekisi mieli selvittää kumpi sieltä on tulossa...
Minkälaisia miittejä teillä on Tampereella ollut? Voisi tapaaminen kiinnostaakin, varsinkin jos olisi semmoinen mihin noi esikoiset voisi ottaa mukaan : ) Olikos täällä Kangasalta ketään muita?
Me ollaan kerran tavattu Stockan kahviossa ja silloin oli mukana vain meitä äitejä. Toki voidaan tavata myös sellasessa paikassa jonne lapset voi ottaa mukaan. Minkäs ikäsiä sulta löytyy? Itselläni on yks tyttö ja ikää 3v :)
Birdy
... on 2v tyttö ennestään. Olen siis päivät töissä, mutta jos miittiä arki-illalle tai viikonlopulle joskus suunnitellaan, niin yritän päästä mukaan! Tai mikä ettei pidempi lounaskin työn lomassa : )
Kävin eilen neuvolassa, jossa neuvolantäti kuunteli vähän huolissaan viimeaikaisia tuntemuksiani. Kehoitti seuraamaan omaa vointia tosi tarkkaan ja hakeutumaan lääkäriin tarvittaessa jo ennen seuraavaa nlalääkäriä, joka olisi 31.10.
No, päivän mittaan oma epävarmuus asioiden laidasta lisääntyi. Soitin äitipolille, ja raportoin viime aikaisista jutuista (3 pv vatsakipua, alamahatuntemuksia, tunne että vauva on tulossa ulos...). Kätilö konsultoi lääkäriä. Tämä oli sitä mieltä, että heti näyttämään. Sanoin, etten pääse enää tänään. Mies reissussa, lapsi haettava hoidosta, enkä keksinyt mitään korvaavaa järjestelyä. Soitin neuvolaan, sovittiin että haen seuraavana aamuna (tänään) lähetteen äitipolille.
Kävin äitipolilla. Kohdunkaulan kanava on lyhentynyt ja pehmentynyt. Supistelu tahtoo aukoa kanavaa yläosasta. Ei hyvä asia näillä viikoilla. Sain saikkua ensi viikon loppuun, ja määräyksen levätä kunnolla. Todella levätä. Kysyivät, onnistuuko kotona, vai jäänkö muutamaksi päiväksi sisään sairaalaan. Nyt siis vaan lepäämään. En halua sairaalaan päiväkausiksi makaamaan. Lepo on nyt sekä minun, että lapsen etu.
Ja minä kun ajattelin, että omassa pääkopassa vaan suurentelen näitä tuntemuksiani ja kaikki on ok kumminkin. Toivottavasti tämä tästä.
dadaa, 23 tasan
En siis luota kokoarvioon. Meillä käynnistettiin vk 39, kokoarvio oli 3500g ja painoa olikin 4550g. Lähinnä sinne kokoarvioon menenkin siksi, että käynnistäisivät ennen laskettua aikaa. En todellakaan suostu odottelemaan viikolle 42 ;)
Ensiksi Birdylle:
Meillä oli rakenneultrassa ihan samanlainen juttu. Ultraaja ei puhunut meille juuri mitään. Vain joitakin kommentteja siihen suuntaan, että ihme kyllä, vauva näyttää olevan ihan ok. Mulle jäi jotenkin sellainen kuva, että hän oikein odotti, että jotain olisi pielessä. Ruutuakaan ei paljoa meille vilauttanut. Joten huono kuva jäi siitä. Edellinen ultraaja olikin paljon mukavampi, tälle en kyllä uudestaan enää haluaisi.
Niin ja olisi kiva taas tavata teidät viime tamperelaisten tapaaamisessa olleet. Ja uusiakin helmen odottajia. Joten tapaaminen kuulostaa hyvältä!
Mun huolena on nyt työpaikalla (eli päiväkodissa) olevat tulirokkotapaukset. Tietääkö kukaan, onko tulirokosta vaaraa vauvalle?
...Taidan minäkin liittyä noiden huonounisten joukkoon - ihmemeininkiä, kolmena edellisenä yönä oon nukkunut vain noin 4h... Eikä syy edes ole esikoisen :) vaan tämän hemmetin masupotkiaisen, joka villiintyy nyt jostain syystä just öisin. En millään löydä hyvää asentoa, enkä saa enää unta, jos johonkin potkaisuun herään. Tää on ihan uutta (ja ärsyttävää) mulle, oon aina ollut tosi hyväuninen ja nukahtanut helposti.
Mistä olin joskus lukevinani, ettei selällään nukkumista suositella jossain raskauden vaiheessa? Miksei? Ja missä vaiheessa? Miusta tuntuu, etten voi kyljellänikään olla, on toi vatsa jo sielläkin tiellä. (Esikoisen kanssa näitä uni/asento-ongelmia oli vasta joskus rv37 tienoilla...)
Vieläkin murehdituttaa Nanden ja Trustin puolesta, jotenkin sitä oli niin tuudittautunut siihen kuvitelmaan, että enää ei voi mennä mikään vikaan... Mut niinhän se on, mikään ei oo varmaa vielä raskausviikolla 42:kaan, eikä senkään jälkeen.
FannyK: En asu vielä Kangasalla, mutta ollaan muuttamassa sinne vuodenvaihteen jälkeen. Meillä siis 2v poika ennestään, ja nyt toista (ilmeisesti poikaa...) odotellaan! :)
Nyt lähden haaveilemaan hulluista päivistä (jos vaikka huomenna ehtis käymään)!
Minde ja kaveri 23+1 (luulisin)
Mä olen ihan pihalla teidän jutuista, mitä ihmettä on tapahtunut Trustille ja Nandesille?? Kääk, pakko ruveta selaamaan pinkkaa, jahka saan tämän sepustukseni valmiiksi...
Olimme eilen aamulla rakenneultrassa, ja oli aika samantapainen tapaus kuin täällä muillakin - meille ei puhuttu paljon mitään :(
Ultraaja oli kyllä sama mukava vanha naislääkäri kuin nt-ultrassakin, mutta mukana oli harjoittelija, ja he keskenään juttelivat omilla termeillään, en edes nähnyt ruudusta paljon mitään.. Tärkein kuitenkin selvisi, vauva oli ok ja vastasi viikkoja, kaikki niinkuin pitikin. Lopuksi mies kysyi sukupuolta (nt-ultrassa lääkäri sanoi vauvaa pojaksi), ja tällä kertaa vaan nauroi, ja sanoi, ettei näe mitään, taitaa olla taloudellista ja tulla toinen tyttö. Mutta olisi voinut kunnolla näyttää ja perustella, nyt jäi vähän epäselväksi, kuinka tosissaan oli... Taitaa vauva pitää salaisuuden synnytykseen asti :o)
[color=orange]MinnaMii - Mä en ole ikinä kuullut, että olisi jotain haittaa selällään nukkumisesta, mutta itse en esikoisen loppuraskaudessa pystynyt olemaan ollenkaan selällään. Syynä se, että vauva ja kohtu painoivat jotain suurta verisuonta (vitsi mikä anatomian tuntemus... :o) ) ja mulle tuli todella huono olo, alkoi siis pyörryttämään ja oksettamaan. Kävin joskus n. rv 32 aikana hammaslääkärissä, ja oli se aikamoista soutamista ja huopaamista - ylö alas ylös alas - heti tuli alhaalla kamala olo.[/color]
Olen todella kateellinen teidän tapaamisesta! Itse asun n. tunnin päästä Treesta, en taida viitsiä lähteä sinne huristelemaan...
Pikri & Nuppu rv 21+0
Että voi olla väsy...töissä on ollut kauhea kiire ja olen vielä lomalla ensi viikon eli pitäs kaikki saada alta pois...No, eiköhän se onnistu. Lisäksi mulla on mun mahdollinen tuleva äitiyslomansijainen koulittavana joten aika on melko kortilla...
Meidänkin vaavi innostuu yöllä potkimaan, yleensä vasta sitten (tai sitten en vain herää potkuihin) kun käyn vessassa ja menen takaisin petiin. Sitten potkitaan hetkinen ja rauhoitutaan sitten. Istuessa masussa koputellaan melkein jatkuvasti ja sama selällään maatessani.
Niin, tervetuloa kaikille uusille helmiksille, kiva kun porukka välillä lisääntyykin.
Tänne ei tänään kummempaa...
Perjantaita odotellen!
Sasuliini ja hajuherne 23+6
Tervetuloa uudelle helmenkantajalle, unohdin jo nimimerkin.
Birdy(ja muutkin)! Tiedätkö saako kelakorvauksen, jos on kuitenkin jo kerran käynyt rakenneultrassa? Itsekin haluaisin mennä uudelleen ultraan, koska minun rakenneultrani tehtiin TAYS:in äitipolilla, eikä siellä näytetty minulle vauvaa edes vilaukselta. Lääkäri oli kyllä erittäin ystävällinen ja kertoi koko ajan, mitä näki ultralla(myös sukupuolen), mutta en tosiaan vauvaa ollenkaan nähnyt. Koskiklinikasta olen kuullut kehuja, joten sinne olen vähän harkinnut...
Olisi kyllä mukava nähdä taas teitä muita Tamperelaisia ja lähiympäristön odottajia.
Omassa masussa ei uutta. Vaavi potkii paljon ja mitään vuotoakaan ei enää ole onneksi näkynyt. Masu on jo iso ja ihana=)
nonnu78 rv 22+4
*auts*.. pikkunen potkii oikeen kunnolla että on vaikee keskittyä kirjottaan!
Niin en lukenu nuita kaikkia vastauksia, eli onko niin että vk22 jälkeen ei voi saada enää nimellisesti " keskenmenoa" ?
Mulla on ens viikolla neuvola ja näen eka kertaa mun oman th:n! Oon jo neljä kertaa käyny ja joka kerta ollut eri th. Pelottaa taas kuin paljon on paino noussu mut eipä sitä kai sais pelätä.Oli ihanaa ku mieski vaan sano että " et sä oo lihonu, sun masu vaan on kasvanu" :)
Tänään oli aivan kauhee työpäivä, oppilaat oli aivan kauheen villejä ja mulla oli aivan kauheen kipee pää... joten kerrassaan kauheeta :D
Ehkä rakas hieroo mun hartioita ja pitää hyvänä:)
Meen yritttään!
22+0
Juu niin kai sitä sanotaan. Mulla on tänään 22 viikkoa täynnä joten se kai se raja että jos nyt lapsi syntyisi ei sitä enää lasketa keskenmenoksi.. Korjatkaa jos olen väärässä.
Esikoinen kuumeessa ja nuhassa. Inohottavaa kun ei pääse ulos. Vielä kun mies oli yön töissä ja sen pitäs saada nukkua mut poika vaan mekastaa. Huonosti meni yökin. Poika ei suostunut nukkumaan omassa sängyssä joten otin sen sitten viereen ja siten mä en taas saa nukuttua. =( Miten joku voikin elämöidä niin paljon unissaan???Suontakin vetää jaloista yöllä inhottavasti. potuttaa taas kaikki..
Poika haluaa laittaa teille omat terveisensä, kas tässä:
GYG Y CCY HDRTGHHGGC U
LYHYESTÄ VIRSI KAUNIS..
-sitruuna ja möhköfatti 22+0-