Ihana romanttinen vkonloppu takana. Paluu arkeen yhtä h...tiä!
Pääsimme miehen kanssa viettämään romanttista vkonloppua Eurooppaan .Hyvää ruokaa, rauhaa, shoppailua ja teatteria. Ja aikaa toisillemme! Tätä oli odotettu jsa tarvittu. Ihanaa oli!
Ja muisto kesti yhden tunnin kun palasimme kotiin. Taas sanomista ja kiistaa koulun vanhempainilloista, vauvanhoidosta,siivoamisesta, arjenpyörityksestä, asunnosta.... Meidän arki ei toimi! Asumme paikkakunnalla, jossa minulla ei ole ns. omaa verkostoa (työn lisäksi). Muutenkin alueemme tarjonta lapsiperheelle on niukka, en viihdy. Ja kotiintuo arjen keskelle on ahdistavaa.
Pakkaanko kamat ja muutan muualle. Mieheni voi sitten tulla tervehtimään sekä mua että lapsia toiselle paikkakunnalle, vai mitä hittoa tässä tehdään????
Kaksiolo oli ihanaa mut arjessa siihen ei ole aikaa ja tuntuu ettei mieheni edes yritä panostaa parisuhteeseen (muulloin). Ajatuksissa on aina työ, lasten harrastukset, rutiinit. Niin kuin mullakin... Jelppiä kaivataan!
Kommentit (8)
ja keskustelkaa rauhassa kaksin siitä mihin olette tyytyväisiä ja mihin ette. Arki on saatava toimimaan, elämä ja avioliitto on ennen kaikkea sitä.
Kirjoittakaa paperille toiveitanne ja sitä minkä aiotte muuttaa, konkreettisia asioita. Esim. voiko jostain harrastuksesta luopua, miten sinä saisit omaa verkostoa, voisiko mies tulla aiemmin töistä, kerran viikossa pieni kahdenkeskinen hetki jne. jne.
Kun se arjen muuttaminen ei tunnu oikein helposti onnistuvan. Talolainat on maksettava, isompien lasten harrastuksiin osallistuttava, kotona isäntä käy päivittäin vaan kääntymässä... Ja paikkakunnan vaihto ei ole ihan ongelmatonta miehen hyvän työpaikan takia.
Joo pääsen kyllä käymään jumpassa kerta viikkoon, mut sit täällä odottaa kauhea sotku. Kun ei isännän kalloon mahdu, eetä ruoka ei ole korjattu pöydästä, kun astiat on koneessa, vaan että pyyhkiäkin vielä pitäis ihan tiskipöytää myöten...
Joskus (tai siis useemmin ja useemmin) tekis mieli van heittää pyyhe kehään. Ei tätä oravanpyörää ja erilaisa tulkintoja arjesta kukaan jaksa. Luulen et mun elämä olis yh:nä helpompaa. Ainakin jäis kaikki turhat odotukset pois, eikä rätinkäytöstä ja sänkyjen petaamisesta tarvisi keskustella. Tekisin sen ite! (toki rankkaa, mut se energia mikä nyt menee keskuteluun ja riitelyyn, jäis kodinhoitoon)!
t. ap, joka siis justis on palannut romanttiselta vkonlopulta, eipä uskois!!!!!!!!!!!!!
vuodessa helpottaa.Olisko se paikkakunnanvaihto kuitenkin koko perheen kannalta parempi?
tiskipöytä pitää aina pyyhkiä? JA MIKSI IHMEESSÄ PEDIT PEDATA????? Sitä en ole ymmärtänyt koskaan. Meillä ei ole edes mitään sellaisia päällyspeittojakaan.
Mä luulen, että sun kannattaisi relata. Miksi miehen edes pitäisi noudattaa sun luomaasi säännöstöä. Esim. ruokapöytä voi hyvin olla pyyhkimättä jokusen päivän. Sitten syödään vähän sotkusemmassa pöydässä, mutta kenties hyvällä fiiliksellä, niin kuin meillä. Ruokapöydässä saattaa olla just ja just tila lautaselle, kun edelliset astiat, lehdet yms. työnnetään pois tieltä, mutta mitä siitä? Relaa, nainen ja mieti, kumpi on tärkeämpää: mukava tunnelma vai siisteys?
En mäkään haluaisi syödä pöydässä, missä on ruuanjätteitäedellisiltä päiviltä. Haloo! Eihän sitä töhnää edes saa pois jos on kunnolla kuivunut ja useamman päivän ollut!
Ehkä te voitte keskustella miksi se pöydän pyyhkiminen on tärkeää... Jospa miehesi sitten käsittäisi, että hänen tekemisensä lisää sun hommaa seuraavana päivänä.
Mies sai kerrankin naida sydämensä kyllyydestä eli hän sai sen, mitä tahtoi. Sinä taas oletit, että viikonlopun tunnelma jatkuu - mutta miksi jatkuisi, mies sai jo haluamansa, ei sillä ole enää tarvetta olla ystävällinen.
en jaksa stressata ja niuhottaa tasojen siisteydestä tai varsinkaan sänkyjen petailuista, hohhoijjaa. Jos ne on sulle niin tärkeä osa tunnelmaa, niin hoida itse. Onko toi nyt syy erota? Kaikkien mielenterveys ei järky leivänmuruista. Kuulostat ihmiseltä jolle mikään ei riitä. Meillä ei oo ollu miehen kanssa yhtäkään ulkomaanmatkaa. Eikä mulla mitään omaa harrastusta.
Ohimennen haleja, pusuja, nauttikaa arjesta..
Ole onnellinen, että pääsitte kaksin jonnekin.
Me emme ole käyneet yhdessä missään sen jälkeen kun lapset ovat syntyneet. Kymmeneen vuoteen.