Auttakaa päättämään: töihin vai ei? ov

olisi esimiehen paikka vanhassa työpaikassani. Tunnen siis pomoni ja haastattelussa ne varmaan kysyy ihan suoraan että voinko aloittaa maaliskuussa. Tai en kyllä tiedä olisiko pokkaa esittää että tulisin ja sitten jos valitaan peruisin koko jutun, koska joudun kuitenkin työskentelmään heidän kanssaan jatkossa. On tää kyllä nyt paha paikka..



ap

Mahtavaa kun sinulla on työasiat noin hyvin! Ota ihmeessä se paikka, vietät sitten vapaalla laatuaikaa lapsen kanssa!



Olen iloinen sun puolesta Ap :)

Tekisin erittäin hyvää hänen ja vauvan suhteelle.

ja jos saisin paikan niin miettisin sitten kuinka palavasti tuon paikan haluaisin. Lapsi pph hoitoon jos tuntuis, että tää on nyt se juttu.

Me teimme näin, ja oli paras ratkaisu ikinä! Olin lykännyt uuden työn aloitusta (projekti) siihen, kun esikoiseni oli vuoden. No, tulin sitten yllättäen uudelleen raskaaksi, ja siirsin aloitusta siihen kun kuopus oli vuoden. Enempää ei voinut siirtää, tai rahoitus olisi rauennut. Meidän ratkaisu oli, että isä jäi vielä 4 kk:n ajaksi hoitovapaalle.



Tästä en keksi mitään huonoja puolia, jos ei nyt pienempiä kk-tuloja tuolta ajalta oteta huomioon. Lasten ja isän suhde vahvistui, mä pääsin töissä hyvin alkuun ennen päivähoidon (ja sairastelujen) aloitusta, pystyin käyttämään rahoituksen, jne.



Yksi vaihtoehto olisi myös lyhennetty työaika ja osittainen hoitovapaa. Joko niin, että molemmat vanhemmat tekevät esim. 60%, ja vuorottelevat työpäivät, tai siten että lapsi on osa-aikaisesti hoidossa (esim. 4 pv/vko tai 6h/pv).



Jos työpaikka on hyvä (=hyvin palkattu), entäpä jos palkkaisit lapselle hoitajan kotiin muutamaksi kuukaudeksi, ehkä ensi syksyyn saakka? Tätäkin vaihtoehtoa yhteiskunta hyvin tukee.



Mutta ilman muuta haet paikkaa!

mutta ollessani sinun tilanteessa, en lähtisi töihin. Lapset ovat pieniä vain vähän aikaa, mutta noita työpaikkoja tulee ja menee. Itse mieluummin nauttisin vauva-ajasta! Varsinkin, jos lapsi on ensimmäinen..

Mutta onnea ja tsemppiä sinulle ap minkä ikinä päätöksen teetkin!

Minä miettisin todella tarkoin. Todennäköisesti hakisin. Ja ottaisin tehtävän vastaan, jos sen saisin.



Luultavasti meillä mieheni voisi jäädä esim. 6 kuukaudeksi hoitovapaalle. Jos ei, niin yrittäisin sopia itselleni edes lyhennetyn työajan. Oma äitini _ehkä_ voisi olla osittaisena hoitoapuna, mutta kyllä tarhapaikkakin tarvittaisiin (siis jos mieheni ei voisi jäädä kotiin).



Oma erityisalani on sellainen, että voisin kuvitella mielenkiintoisen työpaikan olevan auki pääkaupunkiseudulla ehkä kerran 3 vuodessa. Jos silloinkaan. Koko Suomessa ehkä kerran vuodessa.

En ottaisi tuota paikkaa, vaan hoitaisin lasta kotona, kunnes hän on 3-vuotias.

Lapsi on liian pieni päiväkotiin, mutta ehkä joku muu hoitopaikka löytyisi? Työpaikkakin on tärkeä pitkällä aikavälillä..

nykyistä työtäsi ja tätä uutta. Sinuna en laittaisi mitään reunaehtoja valinnalle vaan haet ihan pokkana. Eihän sinua ole vielä valittu siihen, joten olet hiukan etumatkassa miettimässä. Jos käy niin, että valitaan, päätät sitten jutun.



Sinuna ottaisin työn. Itse vein esikoisen hoitoon 10kk:n iässä ja nyt reipas eskarilainen. Ei se nyt niin paha ole ja tällä palstalla tulee vaan kotihoitovouhoksi. Elämää on lastenkin ulkopuolella ja yksikään lapsi ei siitä vaurioidu, jos viedään hoitoon vuosikkaana. Sen sijaan huono suhde vanhemmilla, epävakaus, avioerot jne. Ne ovat riskejä lapselle, ei hoidonaloitus niinkään!