Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ei kai RAKKAUS ole intohimoa, vaan paremminkin sitoutumista?!

Vierailija
31.08.2010 |

Mun mielestä on melkeinpä lapsellista sanoa, että "intohimo on rakkautta"! (kuten joku sanoi yhdessä viestiketjussa.) Intohimo voi hyvinkin olla OSA rakkautta ja suhdetta, mutta ei kai se itsessään rakkautta ole!

Eikö kestävä rakkaus ole SITOUTUMISTA? Sitä, että minä ihan oikeasti VALITSEN juuri tuon tietyn ihmisen, joka on juuri niin AINUTLAATUINEN kuin minäkin. Ja eikö kestävä suhde ole myös päätös rakastaa - siis myös TAHDON PÄÄTÖS, eikä vain tunne?

-Tässä 8 tosi hyvää ja viisasta kirjaa monipuolisesti aiheen ympäriltä!

-Amoria ja huumoria parisuhteeseen http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=9551&luokkaid=66&…

-Toinen toisillemme-Avaimia onnelliseen avioliittoon http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=6828&luokkaid=66&…

-Paremman avioliiton rakkauspankki http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=10838&luokkaid=66…

-Terve kiintymys http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=6745&luokkaid=66&…

-Kaksi koivua http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4750&luokkaid=&fr…

-Ainako anteeksi? http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4847&luokkaid=66&…

-Pysytään yhdessä - avioliittotarinoita http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=10884&luokkaid=66…

-Lähelle on pitkä matka - Avoimia kirjeitä parisuhteesta http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=2574&luokkaid=66&…

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
2/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kaksi eri vaihetta: rakastuminen ja rakastaminen. Rakastumiseen se intohimo liittyy olennaisesti, on ihan keskeinen juttu. Mutta se rakastuminen ja ensi huuma - romanttinen rakkaus -haalistuu tutkijoidenkin mukaan 2-3 vuodessa.



Sen jälkeen kehittyy rakastamista, jos kehittyy. Voi olla, ettei kehity, vaan suhde vaan arkistuu ja väljähtyy.



Ja siihen liittyy olennaisesti kumppanuus, sitoutuminen - ja intohimo. Intohimoa ilman ei ole rakastamista! Ja nyt en siis sano, että se on keskeisin juttu, mutta ihan ilman intohimoa kyse ei enää ole rakkaudesta, vaan ystävyydestä.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakastuminen ja rakastaminen - aivan. Oon samaa mieltä. Pointtini oli tarkoitus olla siinä, että mikä on se kestävin ja ehkä syvin PERUSTA suhteessa - ja ehdotan että se olis juuri rakastaminen ja sitoutuminen.

Ja eihän se noin voi olla, kuten edellinen kirjoitti: "Intohimoa ilman ei ole rakastamista!"

Hyvä ihme sentään... aatelkaa nyt vaikka 75-v. avioparia - TOIVOTTAVASTI emme lähde sanomaan, että heillä ei ole rakkautta, jos intohimo alkaa olla vähissä!! (Vaikka toki sitä on ikääntyneilläkin, kuten tiedetään.) Tässä harvinaisen terveet "palikat" parisuhteelle, hyvää luettavaa http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php



Mutta siis: siitä on kyse, että mikä on peruskallio. Omasta mielestäni olis luontevaa ja hienoa, jos rakkaus voisi kantaa siellä pohjana, vaikka välillä pienelläkin liekillä! Ja eikö se olis tavallaan armollistakin, että ilman palavinta tai täyttymyksellisintä intohimoakin voi pari mennä eteenpäin - rakastamisen ja sitoutumisen varassa.

Vierailija
4/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi olla ilman kauheaa seksuaalista paloakin. Minä esimerkiksi rakastan lapsiani intohimoisesti, eikä siinä ole seksistä puhe ollenkaan - vaan tunteen rajuudesta ja sellaisesta "vatsanpohjasta" tulevasta vietinomaisesta tunteesta, jota ei voi sanoin tarkkaan eritellä ja joka kestää mitkä myrskyt tahansa.



Tuliko muuten mieleen, että jos intohimoa ei ole, se rakkauskin on välillä säästöliekillä? Ei siis tarvitse asiaa kaunistella, välillä parisuhteessa ollaan yhdessä tottumuksesta ja sitoutumisen halusta, ei rakkaudesta.



Mikä ei merkitse, etteikö rakkauskin voi uudelleen viritä, JOS hyvin käy.



-3-

Vierailija
5/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakastuminen ja rakastaminen - aivan. Oon samaa mieltä. Pointtini oli tarkoitus olla siinä, että mikä on se kestävin ja ehkä syvin PERUSTA suhteessa - ja ehdotan että se olis juuri rakastaminen ja sitoutuminen.

Ja eihän se noin voi olla, kuten edellinen kirjoitti: "Intohimoa ilman ei ole rakastamista!"

Hyvä ihme sentään... aatelkaa nyt vaikka 75-v. avioparia - TOIVOTTAVASTI emme lähde sanomaan, että heillä ei ole rakkautta, jos intohimo alkaa olla vähissä!! (Vaikka toki sitä on ikääntyneilläkin, kuten tiedetään.) Tässä harvinaisen terveet "palikat" parisuhteelle, hyvää luettavaa <a href="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php" alt="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php">http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php</a&gt;

Mutta siis: siitä on kyse, että mikä on peruskallio. Omasta mielestäni olis luontevaa ja hienoa, jos rakkaus voisi kantaa siellä pohjana, vaikka välillä pienelläkin liekillä! Ja eikö se olis tavallaan armollistakin, että ilman palavinta tai täyttymyksellisintä intohimoakin voi pari mennä eteenpäin - rakastamisen ja sitoutumisen varassa.

Ettei seksi kiinnosta ja täytyy etsiä syitä jatkaa parisuhdetta vaikkei niin tärkeä osa parisuhdetta luonnistu?

Kumppanuus ja sitoutuminen myös vaikeimmissa tilanteissa on tietysti todella tärkeää suhteen kestävyyden kannalta. Mutta meilläpäin sellaista suhdetta sanotaan kaveruudeksi johon ei liity intohimoa. Joillekkin kaveruuskin voi toki olla hyvä pohja liitolle, mutta ainakaan itselleni se ei riitä.

Vierailija
6/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakastuminen ja rakastaminen - aivan. Oon samaa mieltä. Pointtini oli tarkoitus olla siinä, että mikä on se kestävin ja ehkä syvin PERUSTA suhteessa - ja ehdotan että se olis juuri rakastaminen ja sitoutuminen. Ja eihän se noin voi olla, kuten edellinen kirjoitti: "Intohimoa ilman ei ole rakastamista!" Hyvä ihme sentään... aatelkaa nyt vaikka 75-v. avioparia - TOIVOTTAVASTI emme lähde sanomaan, että heillä ei ole rakkautta, jos intohimo alkaa olla vähissä!! (Vaikka toki sitä on ikääntyneilläkin, kuten tiedetään.) Tässä harvinaisen terveet "palikat" parisuhteelle, hyvää luettavaa &lt;a href="<a href="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php" alt="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php">http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php</a&gt;" alt="<a href="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php" alt="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php">http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php</a&gt;"&gt;<a href="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php&lt;/a&gt;" alt="http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php&lt;/a&gt;">http://www.parisuhteenpalikat.fi/palikat/index.php&lt;/a&gt;</a&gt; Mutta siis: siitä on kyse, että mikä on peruskallio. Omasta mielestäni olis luontevaa ja hienoa, jos rakkaus voisi kantaa siellä pohjana, vaikka välillä pienelläkin liekillä! Ja eikö se olis tavallaan armollistakin, että ilman palavinta tai täyttymyksellisintä intohimoakin voi pari mennä eteenpäin - rakastamisen ja sitoutumisen varassa.

Ettei seksi kiinnosta ja täytyy etsiä syitä jatkaa parisuhdetta vaikkei niin tärkeä osa parisuhdetta luonnistu? Kumppanuus ja sitoutuminen myös vaikeimmissa tilanteissa on tietysti todella tärkeää suhteen kestävyyden kannalta. Mutta meilläpäin sellaista suhdetta sanotaan kaveruudeksi johon ei liity intohimoa. Joillekkin kaveruuskin voi toki olla hyvä pohja liitolle, mutta ainakaan itselleni se ei riitä.


ja edelleen: intohimoa on seksuaalitonkin palava tunne.

Itse jaksaisin kyllä sen, että seksi on välillä vähän vähäistä, jopa olematonta - jos siihen on syy ja toivo elää uudesta viriämisestä.

-3-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

aito rakkaus on pyyteetöntä, sellainen yleinen kaikkivoipa tunne että haluaa pysyä yhdessä juuri tämän tietyn ihmisen kanssa, tai jopa että jos rakastaa jotain todella, voi jopa antaa hänen mennä, jos se on sille toiselle parempi.

Rakkaus ei etsi omaansa, ei kerskaile, ei vaadi, eikös se niin mennyt?

Omassa liitossa on meneillään intohimon suhteen varsin laimea kausi, toinen ärsyttää välillä aivan suunnattomasti, mutta silti rakastan. Jos en rakastaisi, en välittäisi tai jaksaisi edes nalkuttaa :-) Ja olen ajatellut sen niin, että juuri tämän miehen kanssa haluan jakaa myös nämä ikävät ajat, juuri tämän miehen kanssa haluan riidellä ja kokea kaikki kriisit, en kenenkään muun.

Vierailija
8/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta itse käsitän termit niin että:

Rakastaminen on kiintymistä ja välittämistä toista ihmistä kohtaan. Se ei ole sopimus. Se että luvataan olla pelkästään toisen kanssa, kuten vaikka naimisiin menessä, se on sopimus.



Rakastuminen on se huumavaihe. Nähdään asiat sumussa eikä ajatella selvästi. Tämä vaihe on sitä kemiallista.

Monille ihmisillehän tulee ns. seitsemän vuoden kriisi. Tuo on mielestäni se aika mikä testaa sen, rakastaako sitä toista vai onko vain rakastunut. Selkeää? ;)



Mielestäni ei ole olemassa rakkautta ensisilmäyksellä. On olemassa himoa ensisilmäyksellä. Ihmiset vain sotkevat nämä kaksi asiaa keskenään.



Rakkauteen kuuluu myös intohimo. Itse en henk. koht kestäisi elää suhteessa jossa toisella ei olisi minkäännäköistä intohimoa minua kohtaan.

No minä olenkin voimakkaasti tunteva ihminen, ja yksi tärkeimpiä asioita on se intohimo rakastamaani asiaa kohtaan. Oli kyse sitten miehestäni tai harrastuksestani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en ole koskaan tuntenut palavaa intohimoa miestäni kohtaan. Ja kuitenkin rakastuin häneen ja rakastan häntä. Seksi on hyvää, mutta omat tunteeni pohjautuvat siihen, että mies on ihana luonne, kunnioitettava ihminen ja hieno mies. Tämä oli se syy, miksi rakastUin häneen, ei muna. :) Ja miksi häntä edelleen (ja yhä enemmän) rakastAn.

Vierailija
10/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

asioita eri nimillä. Minä en kutsuisi tuota rakastumiseksi ja rakastamiseksi. Arvostamiseksi ja kunnioittamiseksi ja ystävyydeksi kyllä ehkä.

Eikä tässä kullista puhuta, vaan sellaisesta, jota anglosaksit kutsuvat hyvällä nimellä "gut feeling". Eli tuntee luissaan ja ytimissään intohimoa, voimakasta paloa toiseen ihmiseen.

-3-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

asioita eri nimillä. Minä en kutsuisi tuota rakastumiseksi ja rakastamiseksi. Arvostamiseksi ja kunnioittamiseksi ja ystävyydeksi kyllä ehkä. Eikä tässä kullista puhuta, vaan sellaisesta, jota anglosaksit kutsuvat hyvällä nimellä "gut feeling". Eli tuntee luissaan ja ytimissään intohimoa, voimakasta paloa toiseen ihmiseen. -3-

Eli munan himoa, jos olet heteronainen. :) Enkä minä sano, että se olisi jotenkin vähäteltävä tunne sinällään, monille se tuntuu olevan rakastumisen määritelmä (esim. sinulle). Ihmiset ovat erilaisia, kuten sanoin. eikä siinä ole mitään pahaa, jos aikuinen nainen himoitsee miehensä munaa. :D

Sen sijaan sinä vähättelet minun tunteitani. Minä arvostan ja kunnioitan monia miehiä, joista useat ovat hyviä ystäviäni. En minä heidän kanssaan kuitenkaan halua sänkyyn enkä naimisiin! Mieheni kanssa haluan ja menin, koska rakastuin häneen. En silti tunne mitään gut feelingiä, koska en vain ole sellainen ihminen.

Vierailija
12/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

asioita eri nimillä. Minä en kutsuisi tuota rakastumiseksi ja rakastamiseksi. Arvostamiseksi ja kunnioittamiseksi ja ystävyydeksi kyllä ehkä. Eikä tässä kullista puhuta, vaan sellaisesta, jota anglosaksit kutsuvat hyvällä nimellä "gut feeling". Eli tuntee luissaan ja ytimissään intohimoa, voimakasta paloa toiseen ihmiseen. -3-

Eli munan himoa, jos olet heteronainen. :) Enkä minä sano, että se olisi jotenkin vähäteltävä tunne sinällään, monille se tuntuu olevan rakastumisen määritelmä (esim. sinulle). Ihmiset ovat erilaisia, kuten sanoin. eikä siinä ole mitään pahaa, jos aikuinen nainen himoitsee miehensä munaa. :D Sen sijaan sinä vähättelet minun tunteitani. Minä arvostan ja kunnioitan monia miehiä, joista useat ovat hyviä ystäviäni. En minä heidän kanssaan kuitenkaan halua sänkyyn enkä naimisiin! Mieheni kanssa haluan ja menin, koska rakastuin häneen. En silti tunne mitään gut feelingiä, koska en vain ole sellainen ihminen.


Tunnen sitä gut feelingiä vielä rajummin lapsiini. Eli se on sellaista ihmisen syvistä syvintä kiintymystä, jota mikään ulkoinen käytös tai rike ei voi murtaa.

Ei siis synny ulkoisista seikoista, kuten sinulla. Ihan SAMA, onko kohde arvokas, ihana, jalo, hyväkäytöksinen tai muistaako tuoda mulle kukkia äitienpäivänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitkälle samaa mieltä. Rakkautta ei tarvise ansaita millään toiminnalla tai ominaisuuksilla, se vaan on.

Miehen ja naisen välisessä rakkaudessa lisämausteena on sitten seksuaalisuus.

Eri asia on sitten se tietoinen sitoutuminen parisuhteeseen, josta ap musta puhuu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi kahdeksan