Julma äiti, en anna 6v:lle karkkia ennen kuin on kerännyt

Kyllä 6-vuotiaalla voi olla omia kotitehtäviä ja kevyitä vastuita, joista huolehditaan. Meillä esim. puhtaat sukat ja alusvaatteet pitää viedä omaan kaappiin ja lapsen pitää pyydettäessä auttaa tyhjentämään astianpesukonetta. Jos hän kysyy miksi, on vastaus se, että perheessä kaikki osallistuvat. Piste.



Me yleensä mietimme jo etukäteen jonkin kivan palkkion, joka voi olla vaikka pyöräretki tai lautapeli, ja kerron, että kun yhdessä tehdään tehokkaasti projekti, on kaikilla aikaa (myös äidillä...) tehdä jotakin kivaa.



nim. kokoomusta äänestävä akateeminen

Ihan oikeasti, miksi sinulle on tärkeää, että lapsi kerää lelunsa? Kaikesta päätellen se ei ole lapselle itselleen tärkeää eikä hän ymmärrä, miksi se olisi tehtävä eli onko teillä menossa klassinen "olen iso ja saan siksi määrätä" -käskytys ihan vain siksi, että äidistä on kiva olla paskamainen vallankäyttäjä? Kun lapsi ymmärtää tekonsa syyt ja seuraukset, hän tekee omalta kannaltaan järkevän teon. Nyt lapsi ei näe koko siivaoamista vaan ainoastaan sen, että äiti uhkailee karkkien poisjättämisellä eli vallankäytöllä. Kyse ei ole enää siitä, siivoaako lapsi vai ei vaan siitä, saako äiti tahtonsa perille ja palkitsee lapsen siitä, ei siivoamisesta.

Eli jos käsket lapsen siivoamaan huoneensa/keräämään tavaransa lattioilta, eikä lapsi tee niin niin keräät ne tavarat kiltisti itse? Voihan curling ja lässytilässyti.. Meillä ainakin on selvitetty monta kertaa miksi tavarat pitää laittaa paikoilleen ja miksi huoneen pitää olla siisti. Minä pelkästään imuroin lasten huoneet, en todellakaan ala raivaamaan tavaroita leikkien jäljiltä. "Muutaman" kerran on siis pikkutavarat imuroitu lattialta armotta pois. Meillä ainakin opetetaan tavaroiden paikoilleen laittaminen ihan sillä että lapset oppisivat pitämään huolen tavaroistaan. Sitten kun asuvat omillaan saavat olla sellaisessa sikolätissä kuin haluavat, mutta niin pitkään kun saman katon alla ollaan, tavarat menevät paikoilleen ja huoneet on siistejä. Ei me aikuisetkaan jätetä saksia ja ruuvimeisseleitä yms. lojumaan sinne tänne. Teinin kohdalla ilmeisesti mentiin metsikköön kun oli jättänyt pyöränsä lukitsematta kaupungille. Nyt on kinunnut uutta pyörää, mutta saa neiti kerätä rahat itse siihen, ehkä oppii pitämään parempaa huolta tavaroistaan.

Se on lapsen huone, ei minun. Jos lasta eivät haittaa lattialla lojuvat tavarat, miksi minulla olisi oikeus vaatia ne keräämään? Lapsi imuroi itse huoneensa ja jos joku legoukkeli solahtaa pölypussiin niin voi voi, harmi, ensi kerralla kannattaa olla tarkempi.

Asian ydin on se, että lapsen huone ei ole lapsen huone, jos aikuisella on oikeus käskyttää (vaan ei opastaa) huoneen siivoamisesta.

Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

Mutta sen välttääkseen, täytyy koko kasvatusfilosofian kulkea vähän eri rataa, kuin sulla tuntuu kulkevan

Mitään muuta täällä nimittäin ei ole surtu kuin sitä että lapsi raukka joutuu siivoamaan omat lelunsa lattialta, eikä äiti tee sitä hänen puolestaan. Käsketty näyttää mallia ja siivota yhdessä. Niinhän me eilen tehtiin, koko perhe siivos yhdessä. Lapselle ei huudettu eikä räyhätty, selitettiin kuten aina ennenkin että viikonlopun karkit saa kun hommat on tehty. Sekä minä että mies tarjouduimme auttamaan lasta, myös isoveli kävi kysymässä tarviiko tyttö kaveria siivoamaan. Ei halunnut, eikä siivonnut. Eikä saanut karkkejaan. Ihan vaan siksi, etten halua opettaa lasta siihen että sopimuksista ei tarvi pitää kiinni jos ei satu huvittamaan. Ja että äiti ei tee tässä huushollissa kaikkia hommia.

Ja todettakoon nyt, että tyttö otti ja keräs ne lelut huoneestaan ja sai karkkinsa. Ja on tyytyväinen, että huone on siisti ja siellä on mukava leikkiä :)

Eikä tehdä juuri mitään muutakaan, mitä en halunnut. Äiti kyllä pyyteli ja yritti lahjoakin, mutta jos en suostunut niin äiti siivosi huoneeni ihan siihen asti kun muutin kotoa pois, silitti ja pesi vaatteeni. Sitten kyllä marmatti miten hän on orjana vaan tässä perheessä ja joutuu tekemään kaiken, kun muut vaan sotkevat.

Musta olisi ollut parempi, jos ei olisi siivonnut ja marissut. Oltaisiin vaan laitettu ja opetettu itse siivoamaan omat sotkut, pienestä pitäen ja jopa vaadittu sitä.

Ja sun mies ei saa seksiä, jos ei imuroi?

ymmärtää osallistua siivoukseen ilman käskyjä ja palkintoja.

ap

Verrata puolison kiristämistä seksillä, siihen että vaatii lapseltaan oman huoneensa siistinä pitämistä?

Se on lapsen huone, ei minun. Jos lasta eivät haittaa lattialla lojuvat tavarat, miksi minulla olisi oikeus vaatia ne keräämään? Lapsi imuroi itse huoneensa ja jos joku legoukkeli solahtaa pölypussiin niin voi voi, harmi, ensi kerralla kannattaa olla tarkempi.

Asian ydin on se, että lapsen huone ei ole lapsen huone, jos aikuisella on oikeus käskyttää (vaan ei opastaa) huoneen siivoamisesta.

Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

velvollisuus vaatia lasta siivoamaan se huone silloin tällöin. Ei 6v. ihan sentään päätä kaikesta itse. Aion vaatia siivoamaan huoneensa vielä 18v. jos kotona asuu. Kun muuttaa omilleen saa asua miten haluaa ja siivota vaikka vaan kerran vuodessa. Tarkistan mä tuolta isommalta että läksyt on tehty, vaikka sun teorian mukaan ei tarvi koska ne on lapsen läksyjä ja lapsi saa itse päättää tekeekö ne vai ei.

ap

Se on lapsen huone, ei minun. Jos lasta eivät haittaa lattialla lojuvat tavarat, miksi minulla olisi oikeus vaatia ne keräämään? Lapsi imuroi itse huoneensa ja jos joku legoukkeli solahtaa pölypussiin niin voi voi, harmi, ensi kerralla kannattaa olla tarkempi.

Asian ydin on se, että lapsen huone ei ole lapsen huone, jos aikuisella on oikeus käskyttää (vaan ei opastaa) huoneen siivoamisesta.

Ja asian ydin on se, että minä olen tämän talon omistaja ja niin pitkään kun aikovat tämän katon alla olla, on noudatettava tiettyjä sääntöjä.

Edelleen on eri asia sitten kun muuttavat omilleen. Silloin kyseesä on heidän kotinsa ja saavat omissa kodeissaan tehdä mitä haluavat.

Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

No minä en ollut teiniä opettamassa pitämään tavaroistaan huolta. Luulisin että jos olisin häntä ollut opettamassa, ei olisi "unohtanut" lukita pyöräänsä. Luultavasti jätti pyörän tahallaan lukitsematta että hänelle ostettaisiin uusi.

Äitinsä on myös sarjaa curling, lähetti tytön isällensä(meille) kun ei enää saanut pidettyä minkäänlaista kuria häneen.

Ja ihan oikeasti. Tuohon tyttöön ei tepsi hyvä eikä paha. Äitinsä kun ei osannut olla minkään asteen auktoriteetti, ei tuo lapsi osaa kunnioittaa mitään auktoriteettia.

Millä tavalla rajojen pitäminen on kiristämistä ja uhkailua? Minun tehtäväni on olla äiti, ei paras kaveri. Rajat on oltavat ja vastuu tavaroistaan että teostaan kannettava. Jännä että nuo 5 ja 6 vuotiaat pojatkin osaavat tehdä askareensa mukisematta ja huolehtivat tavaroistaan, mutta 14-vuotias tyttö?!? ei siivoa ja saattaa olla peseytymättäkin useita viikkoja.

Ja turha selittää jotain että lapset ovat eläneet pelossa, poikia ei ole tarvinnut uhkailla tai kiristää (lukuun ottamatta pikkusotilaiden imuroimista olohuoneesta), huoneessa on tavarat paikoillaan jo ihan siitä mallista mikä tulee minulta ja mieheltäni.

Teinin kanssa olemme kaksi vuotta yrittäneet + se aika mitä kävi täällä kun äitinsä oli lähivanhempi, sekä hyvällä että pahalla, mutta mikään ei mene perille. Aina on siis tiennyt että täällä laitetaan tavarat paikoilleen, eikä ketään passata ja että jos tekee kotityöt suosiolla, saa myös vapauksia. Jos ei tee, se on voi voi ja silloin ei mennä linnanmäelle tai kavereiden luokse.

En muuten myöskään ole mikään keski-ikäinen pirttihirmu, kuten joku saattaa luulla.

Mutta mieluummin koen olevani pirttihirmu kuin lässyttäjä.

Eräälle analysoijalle: en äänestä kokoomusta enkä persuja. Viimeksi ääni on mennyt vihreille ja itse olen vanha vasemmistonuori (punavihreä puolue).

Sivistävä kirjallisuus on sinänsä outo käsite, koska minulle kirjallisuus on viihdettä, oli kyseessä Dostojevski tai Tolkien. Jos kyseessä on tietosanakirja tai vastaava (lakikirja, koulukirja, tietokirja ylipäätään) ei se ole viihdettä vaan sitä sivistävää tietoa.

Kyllä, joudun jo työni takia pohtimaan asioiden eettisyyttä/moraalia ja neuvottelu ja keskustelu on tuttua myös työni osalta. Nuorisotyössä tämä siis erittäin tuttua, mutta tuttua on myös se, että kaikille se neuvottelu ja kommunikointi ei toimi. Silloin otetaan käyttöön teot, jotka tukeavat sitä kommunikointia.

Se on lapsen huone, ei minun. Jos lasta eivät haittaa lattialla lojuvat tavarat, miksi minulla olisi oikeus vaatia ne keräämään? Lapsi imuroi itse huoneensa ja jos joku legoukkeli solahtaa pölypussiin niin voi voi, harmi, ensi kerralla kannattaa olla tarkempi. Asian ydin on se, että lapsen huone ei ole lapsen huone, jos aikuisella on oikeus käskyttää (vaan ei opastaa) huoneen siivoamisesta. Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

velvollisuus vaatia lasta siivoamaan se huone silloin tällöin. Ei 6v. ihan sentään päätä kaikesta itse. Aion vaatia siivoamaan huoneensa vielä 18v. jos kotona asuu. Kun muuttaa omilleen saa asua miten haluaa ja siivota vaikka vaan kerran vuodessa. Tarkistan mä tuolta isommalta että läksyt on tehty, vaikka sun teorian mukaan ei tarvi koska ne on lapsen läksyjä ja lapsi saa itse päättää tekeekö ne vai ei. ap

Jostain syystä sinulla on oikeus vaatia, mutta ei velvollisuutta itse olla esimerkkinä. Ei ihme, että palsta on täynnä huonostivoivien lasten äitejä, jos ei edes kasvatuksen peruasiat ole hanskassa.

Eilen lapsi sai ihan itse päättää, ei siivoa huonettaan => ei saa karkkia. Tänään jatkat samaa natkutusta, vaikka asia erittäin selkeä: eilen ei siivottu, ei saa karkkia. Miksi jatkat taistelua lapsen kanssa, jos eilen siivoamisen saattoi ohittaa olankohautuksella? Ongelma on ihan omassa päässäsi eli eilen halusit siirtää sen vain eteenpäin antamatta lapselle esimerkkiä siitä, miten tulee toimia. Fiksumpi olisi sanonut, että siivotaan yhdessä ja se saa karkit, kumpi on ahkerampi. Ja jos se on äiti niin äiti syö ne karkit lapsen silmien edessä ja se siitä, niitä ei enää ole, niitä ei voi ruikuttaa itselleen.

Miksi te esitätte täällä "vahvaa kasvattajaa" jos oma kasvatuksenne on täyttä tuuliviiriä? Se on sinun kotisi ja sinun määräyksesi, mutta siitä huolimatta kasvatusta teillä ei ole nähtykään.

Ja asian ydin on se, että minä olen tämän talon omistaja ja niin pitkään kun aikovat tämän katon alla olla, on noudatettava tiettyjä sääntöjä. Edelleen on eri asia sitten kun muuttavat omilleen. Silloin kyseesä on heidän kotinsa ja saavat omissa kodeissaan tehdä mitä haluavat.

Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

No minä en ollut teiniä opettamassa pitämään tavaroistaan huolta. Luulisin että jos olisin häntä ollut opettamassa, ei olisi "unohtanut" lukita pyöräänsä. Luultavasti jätti pyörän tahallaan lukitsematta että hänelle ostettaisiin uusi. Äitinsä on myös sarjaa curling, lähetti tytön isällensä(meille) kun ei enää saanut pidettyä minkäänlaista kuria häneen. Ja ihan oikeasti. Tuohon tyttöön ei tepsi hyvä eikä paha. Äitinsä kun ei osannut olla minkään asteen auktoriteetti, ei tuo lapsi osaa kunnioittaa mitään auktoriteettia. Millä tavalla rajojen pitäminen on kiristämistä ja uhkailua? Minun tehtäväni on olla äiti, ei paras kaveri. Rajat on oltavat ja vastuu tavaroistaan että teostaan kannettava. Jännä että nuo 5 ja 6 vuotiaat pojatkin osaavat tehdä askareensa mukisematta ja huolehtivat tavaroistaan, mutta 14-vuotias tyttö?!? ei siivoa ja saattaa olla peseytymättäkin useita viikkoja. Ja turha selittää jotain että lapset ovat eläneet pelossa, poikia ei ole tarvinnut uhkailla tai kiristää (lukuun ottamatta pikkusotilaiden imuroimista olohuoneesta), huoneessa on tavarat paikoillaan jo ihan siitä mallista mikä tulee minulta ja mieheltäni. Teinin kanssa olemme kaksi vuotta yrittäneet + se aika mitä kävi täällä kun äitinsä oli lähivanhempi, sekä hyvällä että pahalla, mutta mikään ei mene perille. Aina on siis tiennyt että täällä laitetaan tavarat paikoilleen, eikä ketään passata ja että jos tekee kotityöt suosiolla, saa myös vapauksia. Jos ei tee, se on voi voi ja silloin ei mennä linnanmäelle tai kavereiden luokse. En muuten myöskään ole mikään keski-ikäinen pirttihirmu, kuten joku saattaa luulla. Mutta mieluummin koen olevani pirttihirmu kuin lässyttäjä. Eräälle analysoijalle: en äänestä kokoomusta enkä persuja. Viimeksi ääni on mennyt vihreille ja itse olen vanha vasemmistonuori (punavihreä puolue). Sivistävä kirjallisuus on sinänsä outo käsite, koska minulle kirjallisuus on viihdettä, oli kyseessä Dostojevski tai Tolkien. Jos kyseessä on tietosanakirja tai vastaava (lakikirja, koulukirja, tietokirja ylipäätään) ei se ole viihdettä vaan sitä sivistävää tietoa. Kyllä, joudun jo työni takia pohtimaan asioiden eettisyyttä/moraalia ja neuvottelu ja keskustelu on tuttua myös työni osalta. Nuorisotyössä tämä siis erittäin tuttua, mutta tuttua on myös se, että kaikille se neuvottelu ja kommunikointi ei toimi. Silloin otetaan käyttöön teot, jotka tukeavat sitä kommunikointia.

Ei ihme, että sillä tytöllä on pahoja mielenterveysongelmia.

Vihaat äitiään ja siirrät kaunasi lapseen.

Ei meillä ainakaan 6-vuotias enää tarvi malliksi äitiä sinne keräämään vaan on osannut jo ajat sitten itsekin lelunsa kerätä!Laiskuuttahan tuo vain on ja tuolla tavalla opetat lapselle ettei mitään saa ellei itse viitsi...tsemppiä ap!

Se on lapsen huone, ei minun. Jos lasta eivät haittaa lattialla lojuvat tavarat, miksi minulla olisi oikeus vaatia ne keräämään? Lapsi imuroi itse huoneensa ja jos joku legoukkeli solahtaa pölypussiin niin voi voi, harmi, ensi kerralla kannattaa olla tarkempi. Asian ydin on se, että lapsen huone ei ole lapsen huone, jos aikuisella on oikeus käskyttää (vaan ei opastaa) huoneen siivoamisesta. Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

velvollisuus vaatia lasta siivoamaan se huone silloin tällöin. Ei 6v. ihan sentään päätä kaikesta itse. Aion vaatia siivoamaan huoneensa vielä 18v. jos kotona asuu. Kun muuttaa omilleen saa asua miten haluaa ja siivota vaikka vaan kerran vuodessa. Tarkistan mä tuolta isommalta että läksyt on tehty, vaikka sun teorian mukaan ei tarvi koska ne on lapsen läksyjä ja lapsi saa itse päättää tekeekö ne vai ei. ap

Jostain syystä sinulla on oikeus vaatia, mutta ei velvollisuutta itse olla esimerkkinä. Ei ihme, että palsta on täynnä huonostivoivien lasten äitejä, jos ei edes kasvatuksen peruasiat ole hanskassa.

Eilen lapsi sai ihan itse päättää, ei siivoa huonettaan => ei saa karkkia. Tänään jatkat samaa natkutusta, vaikka asia erittäin selkeä: eilen ei siivottu, ei saa karkkia. Miksi jatkat taistelua lapsen kanssa, jos eilen siivoamisen saattoi ohittaa olankohautuksella? Ongelma on ihan omassa päässäsi eli eilen halusit siirtää sen vain eteenpäin antamatta lapselle esimerkkiä siitä, miten tulee toimia. Fiksumpi olisi sanonut, että siivotaan yhdessä ja se saa karkit, kumpi on ahkerampi. Ja jos se on äiti niin äiti syö ne karkit lapsen silmien edessä ja se siitä, niitä ei enää ole, niitä ei voi ruikuttaa itselleen.

Miksi te esitätte täällä "vahvaa kasvattajaa" jos oma kasvatuksenne on täyttä tuuliviiriä? Se on sinun kotisi ja sinun määräyksesi, mutta siitä huolimatta kasvatusta teillä ei ole nähtykään.

niin että mussutat karkit lapsen silmien edessä? Ja sekö EI sit oo vallankäyttöä. Mun mielestä aika raakaa.. Mä kyllä olen sitä mieltä että ap teki ihan oikein!

voi vaan halutessaan jättää siivoomatta. Meillä ei tipu viikkorahaa isommillekaan lapsille elleivät siivoa huonettaa ja osallistu muutenkin talouden hoitoon. Lapselle pitää opettaa velvoitteita ja niiden merkitystä sekä vastuuta.ei ne sitä opi jos nätisti pyydät ja jos lasta ei huvita niin äiti menee ja tekee tai sit antaa laiskuudesta palkinnoksi karkkia. Mitä kasvatusta sekin olis?

av:n todella pimeästä puolesta. Toivon tosiaan, ettei kukaan ota täältä oikeasti mallia elämälleen.



No, ehkä se on tässäkin ketjussa tämä yksi ja sama jankkaaja, kuin yleensä muuallakin (kerran oli joku aamupalaketju, jossa teinit ei suostuneet syömään isäntäperheen hotellitason aamiaista ja yhden jankkaajan mielestä oli ihan ok, että iskä lähti ostamaan lapsille Essolta Saarioisten roiskeläppää tms. jota he suostuivat syömään, jotta teineille ei tulisi traumoja ja syömishäiriöitä).



Meillä toimitaan ap just noin. Tänäänkin oli pakko siivota yläkerta, sen jälkeen sai katsoa Makuunin DVD:n.

Välttämällä valtataistelu. Mutta sen välttääkseen, täytyy koko kasvatusfilosofian kulkea vähän eri rataa, kuin sulla tuntuu kulkevan

Hahhah. Lasten kasvatuksessa on aina valtaelementti mukana, halusi nämä "suuret filosofit" sitä tai eivät. Ja kuten kuvioon kuuluu, terve lapsi testaa rajojaan, jotka terve aikuinen on rajojen asettajan vallallaan luonut. Valitettavasti tästä raadollisuudesta et pääse millään filosofialla ylitse. Vaihtoehtoiset toimintatavat ovat siis ne, että valta on a) aikuisella, tai b) lapsella. Jos aikuisella on tunne, että valtataisteluja ei ole meidän perheessä tarvinnut käydä, se on ainoastaan merkki siitä, että valta on annettu jollekin toiselle.

Toki kyseessä tässä vaiheessa on varmasti ennemmin vallankäyttö kuin siivous, mutta eikös se nimenomaan ole hyvä, että perheessä valta on vanhemmilla, ei 6-vuotiaalla. Vanhemmilla kun on samalla myös vastuu siitä, että asiat luistavat. 6-vuotias kuitenkin vasta opettelee asioiden syitä ja seurauksia.



Ja kyllä lapset oppivat esimerkistä, mutta eikös eilen koko muu perhe näyttänyt esimerkkiä siivoamalla oman osuutensa? Lapsi itsehän tässä halusi kokeilla rajojaan, ja äiti on selkeästi näyttänyt, että missä ne menevät.



Ja se, että asiasta riidellään vielä tänäänkin, johtuu käsittääkseni lapsesta? Eli lapsi kokeili, voisiko karkit saada tänään siivoamatta, minkä ei tietenkään pidä onnistua. Jos ei oli eilen ei, niin tottakai säännöt ovat samat myös seuraavana päivänä.



Hyvää ja johdonmukaista toimintaa ap!

minäkään menis lapsen nenun eteen karkkia mässyttämään jos olen ne lapselta juuri rangaistukseksi kieltänyt. en tiedä onko ap näin tehnyt vai joku muu tässä ketjussa...huomasin vaan että joku tehnyt sellaistakin kiusaa lapselle.

Se on lapsen huone, ei minun. Jos lasta eivät haittaa lattialla lojuvat tavarat, miksi minulla olisi oikeus vaatia ne keräämään? Lapsi imuroi itse huoneensa ja jos joku legoukkeli solahtaa pölypussiin niin voi voi, harmi, ensi kerralla kannattaa olla tarkempi. Asian ydin on se, että lapsen huone ei ole lapsen huone, jos aikuisella on oikeus käskyttää (vaan ei opastaa) huoneen siivoamisesta. Meillä ei yksikään lapsi ole menettänyt fillariaan varkaille. Voisiko syynä olla vanhempien hyvä esimerkki, ei pelkkä kiristys ja uhkailu?

velvollisuus vaatia lasta siivoamaan se huone silloin tällöin. Ei 6v. ihan sentään päätä kaikesta itse. Aion vaatia siivoamaan huoneensa vielä 18v. jos kotona asuu. Kun muuttaa omilleen saa asua miten haluaa ja siivota vaikka vaan kerran vuodessa. Tarkistan mä tuolta isommalta että läksyt on tehty, vaikka sun teorian mukaan ei tarvi koska ne on lapsen läksyjä ja lapsi saa itse päättää tekeekö ne vai ei. ap

Jostain syystä sinulla on oikeus vaatia, mutta ei velvollisuutta itse olla esimerkkinä. Ei ihme, että palsta on täynnä huonostivoivien lasten äitejä, jos ei edes kasvatuksen peruasiat ole hanskassa.

Eilen lapsi sai ihan itse päättää, ei siivoa huonettaan => ei saa karkkia. Tänään jatkat samaa natkutusta, vaikka asia erittäin selkeä: eilen ei siivottu, ei saa karkkia. Miksi jatkat taistelua lapsen kanssa, jos eilen siivoamisen saattoi ohittaa olankohautuksella? Ongelma on ihan omassa päässäsi eli eilen halusit siirtää sen vain eteenpäin antamatta lapselle esimerkkiä siitä, miten tulee toimia. Fiksumpi olisi sanonut, että siivotaan yhdessä ja se saa karkit, kumpi on ahkerampi. Ja jos se on äiti niin äiti syö ne karkit lapsen silmien edessä ja se siitä, niitä ei enää ole, niitä ei voi ruikuttaa itselleen.

Miksi te esitätte täällä "vahvaa kasvattajaa" jos oma kasvatuksenne on täyttä tuuliviiriä? Se on sinun kotisi ja sinun määräyksesi, mutta siitä huolimatta kasvatusta teillä ei ole nähtykään.

Muuten niitä ei saa. Mitä tuuliviirimäisyyttä siinä on? Sama sääntö voimassa kuin eilen. En edelleenkään riidellyt lapsen kanssa, selitin miten asia on ja se siitä. Eilen siivottiin koko perhe ja jokaiselle lapselle ja kummallekin vanhemmalle oli oma hommansa, mitä muuta se on kuin esimerkin näyttämistä? En minä maannut sohvalla ja huudellut mahtikäskyjä muille, olin mukana tekemässä.

Lapsi siivosi huoneensa tänään ja sai karkkinsa, kunhan oli aikansa jupissut ja marissut. Autoin tyttöä kun tämä pyysi ja imuroin huoneen lopuksi. Nyt kaikki on tyytyväisiä :)

ap

niin että mussutat karkit lapsen silmien edessä? Ja sekö EI sit oo vallankäyttöä. Mun mielestä aika raakaa.. Mä kyllä olen sitä mieltä että ap teki ihan oikein!

vähemmän vallankäyttöä. En ymmärrä tätä karkilla palkitsemista lainkaan. Apn lapsen natinat olisi loppuneet siihen, kun ne karkit olisi syöty, viety roskiin, annettu pois - mitä tahansa muuta kuin säästetty odottamaan siivousta

Jos haluaa lapsen siivoavan lauantaina, niin miksi ihmeessä lapsen ei sitä tarvitse tehdä vaan sunnuntaina äiti valittaa, että se on niin hankala. Itse ap hankala on, kun ei pidä lapselleen rajoja vaan venyttää niitä minkä ennättää. Tuo ei todellakaan ole mitään hyvää ja toivottavaa kasvatusta vaan näyttö lapselle siitä, että ei tarvitse tehdä, kaiken voi siirtää huomiseen tai ainakin siihen asti, kun itseä huvittaa,

ap:n perheessä fiksu lapsi voitti, onnittelut hänelle.

Onneks meillä toi lasten kohaaminen ei oo ihan noin duunaritasolla