Lue keskustelun säännöt.
Vetää kyllä hiljaiseksi tämä viimeisillään olo, onko normaalia?
28.08.2010 |
Minä iloinen ja reipas ihminen olen mykistynyt täysvaisu nyt lasketun ajan kynnyksellä. Onko muille käynyt samoin, että mieli ikäänkuin kääntyy sisäänpäin? Mies kokoajan tiukkaa, mikä mulla on.
Kommentit (9)
sulle synnytys on takuulla tuntuvampi kokemus, ku miehelle.. alitajunta käy läpi kaikkea, sä odotat, että synnytys alkaa. Sinähän siinä kovimman työn teet. Ja muuten tarvit myös henkistä voimaa :)
mä oon ite ollu tässä tosi väsyny pari päivää, la on tiistaina. Ei oikein jaksais mitään, ikään kuin olisin vasta nyt tajunnu, että en kanna tätä palloa tässä vyötäröllä loputtomiin vaan pikkuhiljaa alkaa olla aika päästä tästä eroon ja saada se pikkuinen syliin.. ja toki käyn läpi puoliksi huomaamattani kaikkea tulevaa.
Sano miehelles, että normaalia on. Jos siis sun olo ei oo mitenkään negatiivinen, huono, ahdistunut tms. vaan ihan vaan oot hiljaisempi ja vaisumpi. Sun mieli vaan valmistuu koitokseen ja vauva-aikaan :)
Onnea matkaan synnytykseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
loppuraskaudessa :D ei kiinnostanut ottaa ketään kyläilemäänkään. Nyt vauva 2 viikkoa ja vieläkin tekisi mieli nysvätä omissa oloissa.
Tylsää on kun ei mitään huvittaisi/ jaksasis tehdä ja sitten harmittaa kun koko päivä menee "hukkaan"... Kai tää on sitä voimien keräämistä. Josko sitä alkais siivoamaan ja sitten illalla saunaan ja seksin vonkaamiseen jos vaikka pääsis jo synnyttämään!
mulla auttanu, vaikka oon siivonnu ja saunonu ja saanu seksiäkin samana päivänä, kärsivällisyyttä tarvitaan.. :) kokemusta on kolmesta aikaisemmasta raskaudesta ja nyt tämä..
se, jolla la tiistaina
ja sanon teille, jotka vielä odotatte, että nauttikaa näistä viimeisistä päivistä :) Keskittykää vauvan liikkeisiin ja siihen tuntemukseen, kun kannatte häntä vielä sisällänne. Vaikka on ihanaa, kun vauva on nyt tässä vieressä, niin kaipaan aina niitä liikkeitä sisälläni jonkun aikaa. Sitä, että vauva on "vain minun", ja jakaa minut ja minä hänet...
Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta kun siihenkin on ehtinyt 9 kk aikana tottua, ei sitä unohda parissa päivässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulee sellanen tyhjä olo, kun vauva on syntyny. Ensin on helpottunu, mut sitten jotenkin ikävä sitä odotus aikaa.
Nyt 36. rv ja olen jotenkin sisäänpäinkääntynyt, enkä jaksa jutella vieraiden kanssa tai kyläillessämme ollenkaan entiseen tapaan. Lisäksi viihdyn kotona ja tykkään laitella pyykkejä ja muutenkin olen nyt hirveän kotikeskeinen.
Normaalisti olen sosiaalinen ja todella viihdyn ihmisten parissa ja teen paljon kaikkea + käyn eri paikoissa! En ole yhtään oma itseni nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tylsää on kun ei mitään huvittaisi/ jaksasis tehdä ja sitten harmittaa kun koko päivä menee "hukkaan"... Kai tää on sitä voimien keräämistä. Josko sitä alkais siivoamaan ja sitten illalla saunaan ja seksin vonkaamiseen jos vaikka pääsis jo synnyttämään!
alitajuisesti varmaan kerää voimia, rauhoittuu ja keskittyy tulevaa koitosta varten. Jos vaan itselläsi on hyvä olla etkä ole masentunut tms niin ei kai siinä mitään väärää ole. itse en osannut muuta kun odottaa synnytyksen käynnistymistä. Istuin ja odotin, katsoin telkkaria.. ei huvittanut mitään tehdä eikä minnekään mennä, odotti vain! :)