Vauvan kanssa autolla etelästä Lappiin

Useita taukoja, aikainen lähtö jo aamuyöstä. Vauva nukkui suurimman osan matkaa.



Ei yöpymisiä. Mutta ihan etelästä, ehkä Oulun korkeudella voisi olla hyvä yöpyä, tai vaikka Ranualla. Siellä ei tosin taida olla kuin Ilveslinna, joka ei mikään hieno hotelli ole... Mutta ehkä johonkin mökkiin?

Meidän keskimmäisellä oli sellainen lainassa joskus aikanaan, kun matkustimme pitkää matkaa.

Tosin oli koliikkivauva ja ikää noin 1kk eikä sielläkään juuri nukkunut.

Oulua mekin vähän ajateltiin yöpymiseen, olisi suurin piirtein puolessa välissä (eikä siinä Jyväskylän ja Oulun välissä paljon vaihtoehtoja ole).

ap

Meidän keskimmäisellä oli sellainen lainassa joskus aikanaan, kun matkustimme pitkää matkaa. Tosin oli koliikkivauva ja ikää noin 1kk eikä sielläkään juuri nukkunut.

oli juuri silloin, kun vauva oli ihan pieni.

Tauot vauvan ruokailujen tahtiin. Esim. 4 kk ikäisenä muun ajan joko nukkui tai katseli tyytyväisenä kanssamatkustajia. Samaan malliin kului matka 7kk ikäisenä. Mutta kunhan ikää tuli 2 vuotta, pitkä automatka oli jo tuskallista.

Mutta itse ollaan ajettu pitkiä matkoja yöllä niin, että illalla on syötetty vauva, laitettu yöpuku ja kaikki normi unikuviot ja laitettu sitten koppaan takapenkille unille. Pysähdytty ollaanvaan pakosta nälkäitkuun. Ja sittennostetti vauva suoraan sänkyyn jatkamaan uniaan.

ajatellaan pikkulasten kanssa matkustamista, niin vauvan kanssa on helpointa matkustaa. meillä reilu 1v alkoi vänkyään ja kitisemään turvaistuimessa pitkillä matkoilla. ennen sitä meni hyvin.

ei edes menty hotelliin yöksi ku matkustettiin lappiin. aamulla lähtö joka 3 tunti pysähdys jos vauva vaati tai ei edes sitä jos nukkui. omien tarpeiden mukaan pysähdyttiin bensa-asemalle tankille tai pissalle ja syömään. oli myös eväät vanhemmilla autossa. meni hyvin... mut nykyään ei enää ku lapset isompia. ne tappelee keskenään ja valittaa jatkuvasti jotain hätää tai nälkää.

ajettu paljon aikoinaan. Olin takapenkillä vauvan kanssa ja imetin tarpeen tullen siinä maisemia ihaillessa. Ei turhia pysähdyksiä.



Jos kaksin vauvan kanssa. Niin sitten oli vähän pakko pysähtyä imettämään. Ei onnistunu ajaessa ;) Annoin kyllä välillä huutaa naama punasena, kun en viittiny jatkuvasti pysähdellä. Tuttia suuhun ja kaasu pohjaan.

Meillä ensimmäinen pitempi matka oli Tampereelta Ouluun kun lapsi oli 1 kk vanha. Mennessä pysähdyimme välillä yöpymään, mutta paluumatka tehtiin yhden päivän aikana. Pysähdyttiin noin 1,5 tunnin välein ja pidettiin ainakin puolen tunnin kahvi/syöttötauko tms. Kauanhan matka kesti tuolla tapaa, mutta lapsi jaksoi hyvin.



Ollaan sen jälkeen matkustettu varmaan tuhansia kilometrejä alle 4 kk vanhan lapsen kanssa eikä ole ollut mitään ongelmia. Nykyään ajetaan maksimissaan 2 tuntia putkeen, sitten taas vähintään puolen tunnin tauko. Siinä turvakaukalossa kun ei paljon pääse liikkumaan, niin pyllyhän siinä puutuu pitemmillä matkoilla ;) Noista turvakopista ei ole kokemusta, kaipa niitä vielä voi jostain vuokrata. Meillä ainakin on laadukas turvakaukalo, jossa on kunnon pehmusteet. Siinä lapsi on tykännyt matkustaa.