Saako lasten edessä itkeä? Entä kinastella?

Ihan sama oikeasti mitä lukee, Bambi on esim. ihan varma tapaus. Tuota Veljeni Leijonamieltä en kuvittele edes pystyväni lukemaan ääneen.



Nyt koululaisena poika osaa jo itsekin lukea, mutta on sen verran hidasta että nauttii että minä luen. Ihan lastenkirjoja luetaan, nyt vähän isommille tarkoitettuja kirjoja. Lapsi ymmärtää siis että joo, Bambin äiti kuoli, mutta ei se sen mielestä ole niin kamalaa että pitäisi itkeä, onhan sillä kuitenkin vielä se isi!



Itseksenikin kun istun sohvalla ja luen, lapsi leikkii lattialla ja saatan itkeä siinä puolikin tuntia samalla kun yritän lukea. Sanon aina että kirja on tosi surullinen ja saattaa sitten lapsi tulla vaikka halimaan (mikä ei tietenkään vähennä itkua mitenkään, päinvastoin).



Kai siihenkin tottuu että äiti on vähän herkkä. Enemmän sitä kai ahdistaisi jos peittelisin sitä tai jos hän säikähtäisi omia surullisia tuntemuksiaan jotenkin outoina. Meillä saa kyllä itkeä, niin äiti kun poikakin.