Miksi yh-äitiä ei voi kutsua...
minnekään vaan pariskuntia ? Argghhh.
On alkanut tuo pikku hiljaa nyppimään. Tilanne siis se että olen koko ikäni ollut yh; lapsen isä häipyi odotusaikana ja lapsi nyt 8v. Tämän reilu 8v olen ollut täysin yh; ei edes seurustelusuhteita eikä edes yhden illan. Tiedä sitten missä vika; en ole mistään enemmän miestä hakenutkaan; on tullakseen vastaan jos tulee...
Jo odotusaikana kun jäin yksin, moni tuttavista lakkasi käymästä, kutsumasta kylään, puhelimessa kelpaa jutella kyllä. Kaupungille kelpaan kahville kun mies on työreissussa tmv. Aloin tässä oikein miettiä että oikeesti: on yhden käden sormissa laskettavissa kerrat kun olen /ollaan lapsen kanssa kyläilty muutoin kuin jossakin että mies on poissa. Oli vaan tässä muutama tilanne, kun otti korvaan painotus "oli kylässä muutama pariskunta"... Ja sitten katsotaan päivää kun mies työmatkalla että voit tulla... Ko miehet on ihan ok, vaihdetaan kuulumiset kun kaupungilla näen. Pojan harrastuksessa muutama äiti aina jutteli ja kerran sitten kysäisi jos tulisin perheen kanssa heille. Kun ilmeni että ei olekaan miestä, tulikin estettä ja sen jälkeen kyläily ei onnistukaan, mutta meillepäin voisi tulla kyllä (ilman miestä). Argggh. Olenko vain tullut herkkänahkaiseksi kun töissäkin yh.stä jutellaan tyyliin: asuvat vuokralla, antavat kaljapullosta jo, eivät käy töissä, elävät tuilla jne. Matalaa profiilia on töissä pidettävä, enkä kotiasioista juttele, moni taitaa luulla että mulla on miesystävä.
En nyt luulisi olevani mikään ihan hävettävä: asutaan ok-talossa, olen akateeminen ja käyn töissä, eli ihan perustyyppi.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ??
Kommentit (69)
Mutta onko ihan oikeasti kyse monista ihmisistä, jotka toimii näin, vai joku yksittäinen ääliö? Kannattaa sanoa suoraan, mitä ajattelee esim. kun illanvietosta tulee juttua niin voithan sanoa että ai, olispa ollut mukava päästä myös tuulettumaan, xxx olisi varmaan ottanut lapsen hoitoon.
t. 33
Eli kun joku miestuttu on, niin sitten kutsu käy, muuten ei. Ymmärrän naisten kesken kyläilyn, mutta jos esim 30 v / 40 v synttärit jossa noin kymmenkunta pariskuntaa ja lisäksi pari sinkkumiestä niin onko se yh-äipän kutsuminen niin kamalaa että heti jokainen ukkomies on 'vampattu'... Haluan siis korostaa sitä että muuten tarvitaan lastenhoitoapua, meidän mökille tullaan kuin täysihoitoon, kakarat kipataan meidän mukaan huvipuistoihin, ongelmissa halutaan että kuuntelen puhelimessa 2-3 h kerrallaan tilitystä, mutta kun ois illanistujaiset niin sitä salaillaan...ja jälkeenpäin kehuskellaan kun meillä oli kivat juhlat ja se ja tää pariskunta sitä ja tätä. Grrr.
erosta on 4 vuotta, eikä kutsuja enää tule. jopa sisareni ja miehensä eivät ole minusta eikä lapsestani kiinnostuneita. kun exä tulee käymään, (ollaan ihan väleissa, mutta asuu kaukana) niin silloin kutsutaan EXÄn kanssa kylään ja viedään exä veneileen sun muuta... toivoisin löytäväni yh-äitejä ystävikseni!!
Meille (äiti ja poika 9v) kelpaisi ystävät esim. pääkaupunkiseudulta. Itse asumme Vantaalla.
ja enemmän vieraita kuin yks pariskunta kutsuttu niin mikä on ongelma/nolo tilanne ? Itse ainakin kykenen keskustelemaan myös miesten kanssa, ihan autonkorjauksesta lähtien. Whats the problem??? Ei kai niissä kyläilyissä pariskunta juttele pariskunnan kanssa vaan kaikki ihan kaikkien. Huh, jo on tiukkapipoista toimintaa joillakin :-)
olla se että naiset noin keskimäärin ovat niin mustasukkaisia ja epäluuloisia että eivät halua yh:ta juhliin kutsua. Toisin sanoen jos yh nyt sattuu vaikka kahdenkesken juttelemaan jonkun miehen kanssa niin "jotain sutinaahan siinä tietysti viritellään". Monilla parisuhteessa elävillä taitaa siis olla aika heikko itsetunto, tai ei luoteta omaan mieheen jne. Ja se taas kertoo siitä parisuhteesta aika paljon.
t. seurusteleva yh
Olen itse ystävystynyt muutaman yh.n kanssa lasten kautta eikä ikinä olisi tullut mieleen pitää heitä jotenkin arveluttavana seurana, mukavia ja fiksuja ihmisiä. Eikä ole tullut mieleen, että olisivat jotenkin uhka omalle parisuhteelle.
että on siitä yh:sta ikävää olla juhlissa missä vain pariskuntia? Itse esim. vietin viime uudenvuoden niin, että olin iltaa istumassa seurueessa jossa minä+ 4pariskuntaa (mieheni oli töissä uudenvuoden)ja vaikka nuo kaikki ihmiset olivat hyviä tuttujani ja paikallaolleista 3 oli vielä sukulaisiani niin minulle tuli orpo olo!
Jotenkin tuntui että oli "yhdeksäspyörä" vaikka muut eivät toisiaan imutelleetkaan tmv. ja ehkä sitä haikeutta lisäsi sekin kun muut menivät nukkumaan ja itse sain sohvan kun olin yksin (mikä tietenkin ihan ok!) mutta jotenkin se "korosti" sitä ylimääräisenä olemisen tunnetta kun muut menivät makuuhuoneisiin ja minä jäin sohvalle yksinäni.
Eli ehkä ihmise tpelkäävät yh:n kokevan samalla lailla? Ja minusta olisi hyvää tilannetajua että kutsuisi juhliin/illanistujaisiin sitten jonkun toisenkinkin sinkun/yh:n niin kenellekään ei tulisi "ylimääräinen" olo. Mitää sokkotreffejä en siis tarkoita, vaan ihan vaikka kaksi sinkku/yh naista (tai eri sukupuolia, ei sillä väliä).
Varmasti jokaisen tuttavapiirissä on useampia yksinhuoltajia TAI sinkkuja.
Isäni kuoli, kun olin pieni. Äitini oli vasta 28 jäädessään leskeksi. Kyllä siinä katkesivat kyläilyt puolin ja toisin. Isän puolen sukulaiset "unohtivat" meidät. samoin "pariskuntatutut", joiden luona vierailtiin kaikin.
Ja koska isäni kuoli väkivaltaisesti, eli hänet tapettiin, oli hylkiöasemamme pikkupaikkakunnalla täydellinen. Koulussa luokkakaverien vanhemmat kielsivät lapsiaan olemasta kaveria kanssani - "sen tapauksen vuoksi".
Niinpä. Ei ollut ystäviä äidillä eikä minulla.
Jonkun aikaa äidillä oli ystävänä toinen yh. Tällä eronneella 3 lapsen äidillä oli vain kova vauhti ja ainainen mieshaku käynnissä.
Olen kahden alle koulu-ikäisen lapsen yksinhuoltaja, toinen on erityislapsi. Ei minuakaan kutsuta esim. ystävien 30-v juhliin, illanistuijaisiin jne. Mutta toki kelpaan seuraksi silloin kun siippaa ei ole paikalla tai kuten sanoit, muitakaan pariskuntia. Lähinnä minua asia on huvittanut, koska tilanteet ovat niiiiiin läpinäkyviä. Enkä todellakaan ole mikään vamppi, tai toinen nainen-tyyppi. Yksi ystävätär jopa aina keskusteluissa muistaa mainita naapurissa asuvan yksinhuoltajan ja miten rahaa tulee ovista ja ikkunoista (tukia) töitä tekemättä ja miehiä siellä juoksee...(no tuskin).
Mutta meitä on niin moneen junaan. Yritä olla ottamatta itseesi ja ajattele että omapa on häpeänsä kun ovat pikkusieluisia omissa ympyröissään rypeviä. Mä olen ainakin ihan onnellinen ja tyytyväinen näin.
olen ollut yh 7 vuotta, enkä myöskään ole etsinyt uutta miestä, tai seurustellut kenenkään kanssa.
Vain yhdelle ystävälleni meitä kutsutaan :O.
Muillekin kelpaan, jos miehensä matkoilla tms.
Olen kyllä kuullut juoruja itsestäni, että ehkä osa sitten uskoo niitä.
yhtälailla minut kutsuttiin aina mukaan, kun ystäväpariskunnilla oli kekkereitä tai muita, juhannuksenviettoon yms.
Minut on kutsuttu kaikkiin tilaisuuksiin ja illanistujaisiin kuten ennenkin.
Ehkäpä kyse on tuttavapiirista tai sittenkin omasta käytöksestäsi, olet uhka tiedostamatta asiaa itse ?
ovat sinkkuja tai sitten itsekin yh. En todellakaan ole vamppi, vaan tavallisen näköinen ja tavallinen ujo nainen. Niin se vaan on että pariskunnat haluaa seurustella pariskunnittain.
kun kuuli erostani, ettei enää voi kutsua mua heille illanistujaisiin, ettei miehensä ala iskemään mua ja etten varmasti vastaisin niihin yrityksiin :O,
olin kíeltämättä ihmeissäni ja äärimmäisen pettynyt tuohon.
kun kuuli erostani, ettei enää voi kutsua mua heille illanistujaisiin, ettei miehensä ala iskemään mua ja etten varmasti vastaisin niihin yrityksiin :O, olin kíeltämättä ihmeissäni ja äärimmäisen pettynyt tuohon.
...ihan ekaks tulee mieleen että ne ystävät haluaa säästää sua. Ei oo kovin kiva olla seurassa ainoa sinkku.
Ei itelläkää tuu kutsuttua yhtä sinkku kaveria, jos muut on pareja.Sitten on eri asia jos on useampi sinkku jonka voi kutsua yhtäaikaa.
Pariskuntia nähdään pariskuntina, kun niistä on seuraa molemmille.
Mun sinkkuystävästä nyt ei vaan oikeesti ole miehelle juuri seuraa...Siinä on sitten ite vähän kuin "kahen tulen välissä", yrittää johdatella keskustelua niin että molemmat jaksais olla.
Mielummin nautin ilman miestä sinkkuystävistäni.:)
ja enemmän vieraita kuin yks pariskunta kutsuttu niin mikä on ongelma/nolo tilanne ? Itse ainakin kykenen keskustelemaan myös miesten kanssa, ihan autonkorjauksesta lähtien. Whats the problem???
Ei kai niissä kyläilyissä pariskunta juttele pariskunnan kanssa vaan kaikki ihan kaikkien. Huh, jo on tiukkapipoista toimintaa joillakin :-)
törkeetä touhua. Meille on kyllä ihan sama onko yh vai ei. Tosin meidän lähipiiriin ei jostain syystä kuulu yksinhuoltajia, ainakaan vielä. Muutama on kyllä sillä rajalla.. Itse olen yh-isän (jäi leskeksi) kasvattama ja voitte vaan kuvitella että kaikkien silmätikkuina(myös sossun) on oltu ja mihinkään ikinä ole kutsuttu. Ja meillä meni kuitenkin asiat ihan hyvin. Onneks oli sellaisiakin tuttuja jotka auttoi, heillä ei tosin ollu omia lapsia..
erosta on 4 vuotta, eikä kutsuja enää tule.
jopa sisareni ja miehensä eivät ole minusta eikä lapsestani kiinnostuneita.
kun exä tulee käymään, (ollaan ihan väleissa, mutta asuu kaukana) niin silloin kutsutaan EXÄn kanssa kylään ja viedään exä veneileen sun muuta...
toivoisin löytäväni yh-äitejä ystävikseni!!
Ja muut tietään sen kyllä. Silti kun olen yh, niin sorsitaan. Mutta on se kumma kun on jonkun miehenpuolikkaan tavannut niin jo kelpaa.
Olen aina ihmetellyt ja tulen aina ihmettelemään seuraavaa käytöstä.
Olemme pariskunnittain tai joku yksittäin jossain illanistujaisissa niin aina on pariskuntia joiden täytyy alkaa seurassa imuttelemaan tai muuten vaan istumaan sylikkäin ym ym.
En ole koskaan voinut tuota käsittää ja emme ala miehen kanssa kyhnäämään jos olemme seurassa. Minusta on äärimmäisen kiusallista muita kohtaan yritä siinä sitten seurustella muiden kanssa kun jotkut istuu sylikkäin ja imuttelee.
Ja tämä ei ole yhden pariskunnan ongelma vaan näitä on useampia. Ja en tarkoita pusua silloin tällöin tai muuta pientä vaan sitä kyhnäämistä.
Eli kun joku miestuttu on, niin sitten kutsu käy, muuten ei. Ymmärrän naisten kesken kyläilyn, mutta jos esim 30 v / 40 v synttärit jossa noin kymmenkunta pariskuntaa ja lisäksi pari sinkkumiestä niin onko se yh-äipän kutsuminen niin kamalaa että heti jokainen ukkomies on 'vampattu'... Haluan siis korostaa sitä että muuten tarvitaan lastenhoitoapua, meidän mökille tullaan kuin täysihoitoon, kakarat kipataan meidän mukaan huvipuistoihin, ongelmissa halutaan että kuuntelen puhelimessa 2-3 h kerrallaan tilitystä, mutta kun ois illanistujaiset niin sitä salaillaan...ja jälkeenpäin kehuskellaan kun meillä oli kivat juhlat ja se ja tää pariskunta sitä ja tätä. Grrr.