Lue keskustelun säännöt.
auttakaa masennus
26.08.2010 |
eli olen käynyt epäsäännöllisen säännöllisesti terapiassa, entinen koulukiusattu yhden pojan taholta, nyt työpaikalla provotaan ja ns. savustusta.
Kohta sairastun varmaan..
terapiassa olen käsitellyt lapsuuden aikaista isän pettämistä ja itse valitettavasti ajauduin samoille raiteille, kun petin miestä. Hän on eka mieheni ja olemme olleet 11v yhdessä. Nyt tuntuu että olen ns. nostanut hänet, kun minulla menee huonosti ja kotona itken niin lohduttaa ja auttaa kotitöissä mitä ei ennen tehnyt vaan syyllisti minua itkemisestäni ja väitti valehteluksi
Terapiassa olen käynyt eri terapeuteilla ja eri ihmiset nostavat eri asioita esiin. Koska muistuttavat jotain ihmistä tai tapahtumaa.
Minulla on ollut tarve säilyttää kontrolli aina ja tavallan se onkin hyvä mutta ehkäisee silloin henkistä kasvua ja vahvistumista, onko oikeassa?
Siis että tavallaan rakastan miestä kun hän on huolehtivainen ym...mutta nyt muuten vaan henkisesti rankkaa. Aikaisemmin oli enempi riitoja mutta muuten oli kaikki ok.
En nyt tiedä olenko ottanut narsistin ja muuttunut itse sellaiseksi ajan saatossa?
Mitä kävisi jos eroaisin ja särkisin miehen sydämen ja lapset ottaisin pois tarhasta ja muuttaisin väliaikaisesti vanhempieni luo...samalla pitäisi ehkä irtisanoutua ja opiskella ammatti tai hakea saikkua mutta ei masennuksen takia.
Onko parempi yrittää pelastaa itsensä muutoksella vaikka tietää että lapsille tietää tuskaa ja muutosta, ehkä huonompaan.
Kommentit (6)
Ei kannata hätiköidä. Nyt keskityt vain siihen että hoidat itsesi - ei tarvitse miestä jättää ja lasten elämää järkyttää itsensä parantamiseksi, eihän?
Etsi kirja nimeltä "Voiko nainen rakastaa liikaa" (alk.englanniksi "Women who love too much"), uskon että siitä olisi hyötyä.
KAikki tuntuu aina yöllä pahemmalta, mutta kyllä se siitä. Sanoit et mies hoitaa enemmän kotitöissä - anna sen hoitaa jotain hommia sillä aikaa kun otat itsellesi hetken jolloin et tee yhtään mitään. Lähde vaikka kävelylle.
Kuulostaa ehkä hullulta, mutta pimeydestä pääseminen vaatia pieni askelia valoa kohti.
PS. Voithan sinä itse mennä sinne vanhempiesi luo hetkeksi - irrouttaudu arjesta, näet sen sitten uusin silmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin jos itse lähden niin isä saisi lapset. VAnhempieni luo jos menisin niin äitini syyllistää koko ajan kun jätin lapset. Ja olisi minulla ikäväkin heitä.Mies käyttäytynyt uhkaavasti aiemmin..se on jättänyt jälkensä minuun. Ei ole tullut puhumaan asioista vaan viime tingassa on perunut ja olen yksin käynyt. Ongelma siinä että en tiedä voinko jäädä nyk. työpaikkaan. Minusta juorutaan nyt selän takana ja tehdään se hyvin selväksi joukolla. Ja varmaan työntekijät ei pidä siitä, mutta jos esimieshen käskystä hiostetaan jotain niin kait ne tekee sitä miettimättä..tämä parisuhde on vuosia rasittanut minua. Ja ajanut uupumukseen,koska en tiedä otinko miehen oikeista syistä...
Olen vielä terv. hoitoalalla ja jos menen kunnalle hoitoon niin sairaskertomukset tulee kaikkien tietoon..yksityisellä taas ei varaa käydä.
Tämä on vaan solmu jossa yli innokas esimies ottanut minut hampaisiinsa.
Mietihän itsekin, ketä muka kiinnostaa noin paljon, ja jokaisesta lukijasta jää merkintä ohjelmistoon. Konekirjoittajilla on myös yhtä lailla vaitiolovelvollisuus, ei nekään saa puhua kirjoittaessaan tai sen jälkeen. Jos menee niin tiukille, ettet luota keheenkään, niin pyydä lääkäriä/terapeuttia kirjoittamaan itse teksti ja lukitsemaan se heti tai jättämään kirjoittamatta. Tuntuu kyllä vähän luulemiselta tuo tekstien leviäminen.
työterveyden, eikä mtt:n tietoihin. Muutenkin jokaisesta käynnistä jää merkintä, ja käynnin syy pitää pystyä selittämään.
Miksi ajattelet miehesi narsistiksi sen takia että hän nyt jaksaa tukea sinua?
Kaikki me ollaan vajavaisia ja se että joskus on jaksavampi ja joskus ei, ei ole narsismia.
lääkitystä, mutta niin se vain on, että kaikille ei terapia riitä, lääkitys saattaa tehota nopeastikin. Vuosi sitten olin samassa pisteessä kuin sinä, kaikki asiat solmussa. Terapioissa olen istunut takapuoleni helläksi. Lääkitys tehosi heti, ja olen kuin eri ihminen. Ihmissuhteetkin ovat parantuneet huimasti(masentunut tulkitsee ihmisten käytöksen helposti vihamieliseksi ja loukkaantuu herkästi). Todella kannattaa kokeilla! Kaikille lääkkeet eivät sovi, toisille mainiosti.
Nyt en pysynyt ihan kärryillä. Mikä tässä on varsinainen ongelma? Työpaikkakiusaaminen, menneisyyden haamut, nykyinen avioliittosi vai terapian auttamattomuus tms...? Viestisi on hieman sekava eikä etene loogisesti. Luepa vielä kerran läpi tuo teksti.