Alle 2-vuotias EI kuulu päiväkotiin!!!

Juuri ilmoitin töihin, että palaan sinne kun lapsi on 1,5-vuotias.. :´(

ryhmässä kovin moni lapsi nauttivan päivästään!! Olen nyt muutaman viikon vienyt liki 3 v lastani hoitoon, ryhmässä on lapsia alle vuoden ikäisestä juuri 3 v täyttäneisiin. Suuri osa 1-vuotiaita. Siellä juuri nämä 1-vuotiaat itkevät eniten. Ovat surkean oloisia, eivätkä todellakaan näytä nauttivan toisistaan tai mistään muustakaan! Olin parina päivänä katsomassa hoitopaikan touhuja lapseni mukana. Kyllä vaan aikamoista on meno siellä. Onneksi voin kysyä lapseltani miten päivä on mennyt! Nimittäin hoitajien mielestä "menee hyvin", vaikka lapsi ei ole syönyt koko päivänä, ei nukkunut tarpeeksi jne. Mutta en sitten tiedä mikä heidän kriteerinsä sille hyvin menemiselle on. Minulle se olisi se, että lapsi lähtee mielellään hoitoon ja nauttii siitä. Kertoo iloisesti päivästään. Meillä kotona ainakin päivä on katastrofi ja huono, jos lapsi aloittaa päivän puolen tunnin itkukonsertilla, ei kiinnostu mistään ympärillään, ei suostu syömään, ei suostu nukkumaan, ei leikkimään jne, itkeskelee pitkin päivää ym ym. Epäilisin jo olevan jotain pahasti pielessä! Mutta ilmeisesti päiväkodissa menee huonosti vasta jos itkee koko päivän???

meidän lapsi aloitti päiväkodissa 1,5 v. On todella sosiaalinen ja muutenkin reipas ja iloinen. Nauttii päiväkodissa olosta, on innolla sinne menossa. Ei ole jäänyt itkien ja hyväntuulinen on ollut poishaettaessa. On ollut myös siinä välissä hyvällä tuulella ja syönyt ja nukkunut hyvin. Tosin hänen päivänsä ovat lyhyitä, yleensä 3- 5 h, harvoin pitkiä 8h. Tämä ehkä vaikuttaa. Ja olen myös ollut siellä useita kertoja lapsen kanssa tutustumassa, ja näytti kyllä suurin osa viihtyvän ihan hyvin, jotkut pienimmistä tai juuri alottaneista välillä itkivät, mutta sylissä niitä silloin pidettiin.

meidän lapsi aloitti päiväkodissa 1,5 v. On todella sosiaalinen ja muutenkin reipas ja iloinen. Nauttii päiväkodissa olosta, on innolla sinne menossa. Ei ole jäänyt itkien ja hyväntuulinen on ollut poishaettaessa. On ollut myös siinä välissä hyvällä tuulella ja syönyt ja nukkunut hyvin. Tosin hänen päivänsä ovat lyhyitä, yleensä 3- 5 h, harvoin pitkiä 8h. Tämä ehkä vaikuttaa. Ja olen myös ollut siellä useita kertoja lapsen kanssa tutustumassa, ja näytti kyllä suurin osa viihtyvän ihan hyvin, jotkut pienimmistä tai juuri alottaneista välillä itkivät, mutta sylissä niitä silloin pidettiin.

esim meillä ei todennäköisesti ole mahdollisuutta siihen että lapsi voisi olla 2 vuotiaaksi kotona.

Siitä pitää huolta verottaja sekä vakuutusyhtiöt.

Mies on yrittäjä ja leijonan osa menee kaikenmaailman kuluihin siitä mitä saa laskutusta.



En voi käsittää miksi yhteisverotus ei ole enää käytössä suomessa. Siinä sentään huomioitiin se, että toinen perheestä elättää koko perheen, myös sen kotona lapsia hoitavan puolison.



Mutta niinhän se suomessa menee, lapsiperheiden ja eläkeläisten osa kaikkein heikoin.

Ainakin niiden lapsiperheiden, joissa vanhemmat ovat työelämässä mukana. Kaiken maailman pummit sitten kyllä lypsävät niitä verorahoja ja elävät muiden kustannuksella.

silloin kun vanhempainvapaat loppuvat ja on aika palata töihin.

Tosin tuli meidän osalta liian myöhään. Rakas 19-vuotiaani aloitti 1-vuotiaana päiväkodin. Tuhot on siis jo aikaansaatu. Voi ei.

alle 2-vuotias kaipaa vielä tuttua ja turvallista vanhemman läheisyyttä. Eikä edes vaadi toisten lasten seuraa aktiivisesti...

Eiköhän valtaosa perheistä osaa ihan itse arvioida sen mikä on HEIDÄN lapsilleen juuri paras vaihtoehto.Miten nuin mustavalkoista ajattelutapaa edes nykyään enää on...hohhoijaa....Boring....

silloin kun vanhempainvapaat loppuvat ja on aika palata töihin.

Ja on vanhempien vastuulla on toki selvittää tuo onko hoitopaikka "hyvä".Meillä meni 10kk ikäisenä (ai kauhia sentäs ;)!!) ja mitään ongelmia ei ole ollut.Tyttö viihtyy hoidossa.Kyllä se turvattomuus näkyisi lapsessa.

Taitaa täällä mesota eniten nuo miestensä siivellä elävät lähiö-av-mammat, joiden ei esim taloudellisista syistä tai laiskuuttaan kiinnosta töihin lähteä ;).Itse palasin mieluusti ja hyvällä mielellä töihin :).

Mutta jos mutsi on sellainen keskivertoihminen jota ketuttaa olla kotona about tyhjänpanttina ja hiekkiksellä lätkyttämässä jotain "paha kakkua", niin ei ole lapsen etu sellaisen kanssa olla kotona. Jos äiti voi paremmin ja on ihana äiti kaiket illat kun saa käydä töissä, on lapsen etu että äiti käy töissä ja lapsi käy hoidossa.

Antakaa nyt jo tämän aiheen olla. Kukin perhe vie, jos vie, lapsensa sinne päiväkotiin silloin kun perheen tilanne sitä vaatii. Kukaan täällä ei mielestäni ole siinä asemassa, että olisi oikeutettu muiden perheiden valintoja (pakotettuja tai vapaaehtoisia) arvostelemaan.



Eli kiitos sinulle ap mielipiteestäsi. Niitä on täällä yhtä monta kun on näihin ketjuihin osallistujiakin. Eikö tämä asia nyt kuitenkin ole tapeltu täällä jo kyllästymiseen asti.



Keskittykää nyt jo jumankauta elämään sitä omaa elämäänne.

alle 2 vuotiaskin tarvii ruokaa, ruokaan tarvii rahaa, rahaa saa töistä, eikä töihin voi viedä lasta..... laskeppa siittä sitte!

esim meillä ei todennäköisesti ole mahdollisuutta siihen että lapsi voisi olla 2 vuotiaaksi kotona. Siitä pitää huolta verottaja sekä vakuutusyhtiöt. Mies on yrittäjä ja leijonan osa menee kaikenmaailman kuluihin siitä mitä saa laskutusta. En voi käsittää miksi yhteisverotus ei ole enää käytössä suomessa. Siinä sentään huomioitiin se, että toinen perheestä elättää koko perheen, myös sen kotona lapsia hoitavan puolison. Mutta niinhän se suomessa menee, lapsiperheiden ja eläkeläisten osa kaikkein heikoin. Ainakin niiden lapsiperheiden, joissa vanhemmat ovat työelämässä mukana. Kaiken maailman pummit sitten kyllä lypsävät niitä verorahoja ja elävät muiden kustannuksella.

muiden lasten seuraa ja iloitseekin siitä.

Vaan siitäpä kuule äänestytä itsesi eduskuntaan ja aja läpi lakialoite, joka takaa kaikille perheille täysimääräisen toimeentulon lapsen kahdeksi ensimmäiseksi elinvuodeksi. Ja siis kaikkien perheen lasten. Jos jostain tuohon löydät veroeurot (joita siis kukaan ei enää maksa, koska puolet naisista ovat kotona hoitamassa lapsiaan), niin saat varmaan Nobelin talouspalkinnon :)

aloittaa kokopäivähoidon koska lähden töihin. apua sentään. hän kyllä nauttii lasten seurasta vaikka ei sitä täysipäiväisesti tarvitsekkaan mutta minkäs teet kun pitää töitäkin tehdä

Että tahdon myls tehdä työtäni..se on sitä minun omaa elämää. Ja saanhan minä sitä tekemällä sille lapselle hieman paremman tulevaisuuden taloudellisesti. Ja miehen elätiksi en tahdo. En voisi olla kotona ikuisuuksia..hyi. Tulisin hulluksi.

Mutta vaikka mielipiteeni on tämä, ei auta itku markkinoilla. Aika harvassa perheessä pystytään kaikki lapset hoitamaan isoiksi pelkästään kotona. Ainakin perheen äiti uhraa työelämänsä siinä yleensä mikä ei sekään ole kokonaisuuden kannalta järkevää.

Itse sain lapseni kun opiskelut olivat loppusuoralla. Emme olleet ajatelleet lasta vielä silloin vaan vasta kun talous olisi pitkähkön opiskelujen jäljiltä kunnossa. Lapsi kuitenkin tuli ennekuin ehdimme sitä toivoa. Olin lapsen kanssa kotona 1,5 vuotta jonka jälkeen pääsin omanalani töihin. Pidempi äitiysloma ei olisi tullut kysymykseen isojen opintolainojen yms. takia. Kärsin myös masennuksesta kotona oloaikana, ja mielialani kohentui huomattavasti palattuani töihin. Uskon että poikamme voi paremmin kun minäkin voin.

olen ihan samaa mieltä kanssasi ap.

Huonoja selityksiä tunneköyhältä ihmiseltä.

En tuomitse hoitoon viemistä, jos siihen hyvä syy.