Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Unelma-ala houkuttaa... Uskaltaako?
25.08.2010 |
Mä oon tässä gradua tekemässä yliopistolta. Tää on mun ns. kakkosunelma-ala. Oon opintojen aikana tehnyt osa-aikaisesti tätä työtä ja toisinaan tää onkin just sitä mitä haluan. Nyt tökkii ja pahasti. Opinnot on kyllä mielenkiintoisia, mutta mua ei houkuta tehdä tätä työkseni, ei jos saisin ennemmin tehdä sitä unelmahommaa.
Opiskelin toisen asteen tutkinnon verran sitä mun unelmahommaa. Kaikki puhu mulle järkeä, että et sä sillä itteäs elätä. Äitini varsinkin. Itsekin ajattelin, että mun taidot ei riitä olemaan tossa hommassa niin huippu että saisin niitä harvoja työtilaisuuksia mitä tarjolla on. Tuolloin asiaan vaikutti myös se, että olin pienen lapsen yh.
Oon ihan puolitosissani hakemassa opiskelemaan tätä unelma-alaa uudestaan. En tiedä onko mulla muutaman vuoden tauon jälkeen mitään mahiksia päästä sisään, mutta unelmoin ainakin. Onko tässä mitään järkeä, kun on lapsikin. Opiskelu vaatisi muuttoa tai pitkiä päiviä.
Mä tiedän olevani ihminen, jolle ns. mikään ei riitä. Mä haluan tehdä samaan aikaan viittä eri työtä ja opiskella 18 kieltä ja harrastaa 15 urheilulajia ja olla tyyliin 5 lapsen äiti ja hyvä vaimo, leipoa itse leivät jne...
Kommentit tervetulleita. Omassa päässä ajatukset vaan junnaa samaa rataa.
Ikää on reippaasti alle 30 vuotta. Siinä mielessä ei olisi vielä liian myöhäistä.
Kommentit (7)
ja lähde sitten unelma-alallesi! Jos tosiaan töitä ei riitä tai muuten tulee takkiin, niin on sitten plan B takataskussa. Onko sulla mitään menetettävääkään? Voihan tosiaan olla, ettet pääse sisään, mutta entä jos pääsetkin? Kannattaa yrittää ainakin, sittenpä tiedät! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällä alalla sillä vois pyyhkiä vaikka berscheensä. Vaikka tällä alalla papereita ei niin tarkkaan katota, eli ei ole juuri merkitystä missä on opiskellut, omia taitoja pitää saada kehitettyä. Siihen tarvitsen minäkin siis lisäkoulutusta. Ja opettajan pätevyyden haluan myös... Muita opettamalla sais töitä ehkä parille päivälle viikossa...
ap
Kuten sanoin, pidän opiskelusta. Gradun aiheeni on todella kiva ja motivoiva.
Tässä olen yrittänyt harrastaa sitä unelmahommaani muun touhun ohessa, mutta se ei tunnu riittävän. Haluan kehittyä lisää, enkä pysty siihen ilman sitä opetusta. Ja haluan tehdä ne pedagogiset opinnot, jotta pääsen opettamaan.
Se on totta, että olen kova innostumaan asioista, ja pitää laittaa jarrua päälle. Jotenkin tuntuu siltä, että mummona mua kaduttaa jos mä jätän kokeilematta kuinka tää unelma kantaa. Onhan mulla sitten noi YTM-paperit taskussa.
Kiitos viesteistä, lisää saa laittaa.
ap
ja klassinen musiikki. Soittelen täällä kotona ja yhdessä harrastelijaorkesterissa, mutta se ei riitä. Mulla on vielä niin paljon opittavaa. Ja mä haluaisin opettaa niitä pikkunassikoita soittamaan. :)
Musta tuntuu, et mut pian tunnistetaan täällä, mikäli mun tuttuja täällä pyörii. No ihan sama tuo. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti, millaisen elämäntavan haluat, kestätkö epävarmuutta raha-asioissa ja ehkä alhaisemman tason asua - myös kymmenen vuoden kuluttua. Haluatko millaisen eläketurvan? Haluatko omistusasunnon ja onko sitä maksamassa toinenkin aikuinen perheessä? Kuinka paljon lapsesi tarvitsee aikaasi ja paljonko haluat sitä hänelle antaa?
kyse ei ole pelkästään siitä, mitä haluat tehdä vaan laajemmin elämäntyylistä, jos ala on epävarma ja työtilaisuuksia vähän. Kestätkö kilpailua harvoista työtehtävistä?
Alue: Aihe vapaa
kannattaa kuitenkin nyt ensin tehdä toi gradu loppuun, valmistua, ja ehkä jonkin aikaa tehdä töitäkin. Jos on taloudellisesti ja muuten mahdollista sitten taas opiskella, niin mikä ettei. Mutta ei kannata säntäillä eri aloilla aloittamaan tutkintoja ja jättää niitä kesken.
Ja toki pitää miettiä, ettei kouluttaudu sellaiselle alalle, jossa ei vaan ole töitä...