Minkä ikäisenä korvakorut??

Nukelle voi tehdä mitä tykkää ja kietoo rimpsuihin ja hörhelöihin ja vaikka ampua pultin päähän jos niin haluaa mutta vauva on kuitenkin ihminen jolla pitäisi olla oikeus itseensä ja olla sellainen kuin hän itse haluaa.

en nyt kuitenkaan ole tytölle pulttia päähän ampumassa!!! kyllä nyt ryöppyää taas :( tämän siitä saa kun tyhmiä kyselee...

Tätähän tämä on=)

Mutta katsopas, vastaukset ovat käyneet lukemassa yli 400 ihmistä. Epäilenpä, että aika monella heidänkin vauvoistaan on korvikset, mutta kukapa haluaisi ottaa paskaa niskaansa lukiessaan näitä moralisointeja. Meidän lapset tossa lukee näitä juttuja ja hymyilee. Eivät ole pahoillaan, kun ovat korvikset saaneet, ainakin siis kahden osalta olen jo anteeksi saanut. Meidän tytöt muuten soittaa pianoa ja toisella on se permiskin, väreistä nyt puhumattakaan, juu ja onhan se söpöä kun on musikaalisia lapsia, minkäs sillekään voi, mutta soittavat kyllä ihan omasta tahdostaan=)

taisin siis sohaista muurahaispesää..!! jännä vaan miten kärkkäitä vastauksia saa vaikken ole niitä reikiä vielä edes laittanu..ajatuksella vasta leikin ja silti ollaan jo herne nenässä vastauksia kirjottamassa!! ja asioiden turha kärjistäminen tuntuu olevan tän palstan tunnussana nykyään..sääli!

kuinka paljon mua taidetaan tuolla ihmisten ilmoilla paheksua. Mutta so what? Hoidan taatusti lapseni ihan täysillä. Ja maailam muuttuu, kymmenvuotiaat ottavat nykyään jo napakoruja ja muita lävistyksiä, niitä ei kuitenkaan tähän huusholliin ihan heti tule.

ettekö voi keskittyä törkkimään ja rei´ittämään itseänne sen sijaan että silvotte jo vauvojanne? On se niin hienoa kun on sellanen pikkuprinsessa omaa äitiyttä ja egoa kohottamassa,ihan sääliksi käy lapsenne. Lintu sano että maailma muuttuu se on totta mutta ei monessakaan asiassa parempaan suuntaan,osta nyt vielä niille esimurkuillesi napapaidat ja housut joiden taskuissa lukee " kiss my ass" tai " look at me" .Antaisitte lapsien olla lapsia eikä teidän naiseutenne jatkeita ja jotakin hemmetin objekteja!

Tiedänpä myös erään äidin jonka 5kk tytär käsillä viuhtoessaan repäs korviksen irti niin että korvalehti repes ja korvis löytyi vauvan suusta jota sitten kakoi ja yökki pois.

Mutta eihän sellasta teidän lapselle vois ikinä käydä.

Ostakaa sitä tarkoitusta varten vaikkapa Baby Born nukke, sitä ei satu toimenpide yhtään ja on niin ihana laittaa ja koristaa sitä muiden katseltavaksi ja röyhistellä samalla omia rintojaan.

Kohta joku sanoo ettei korvien rei itys satu mutta jokainen jolla reiät korvissa on koskaan ollut tietää että kyllä se nippasee. Ok, ei ehkä paljoa vaikkei kenenkään kipukynnystä tiedäkään, ei varsinkaan pienen vauvan mutta joka tapauksessa onko se sitten oikein että vauvalle aiheutetaan edes sitä pientä kipua sen vuoksi että äiti niin haluaa? Säännöllisesti vain vahvistuu se fiilis että vanhemmuus on monilla aika hukassa kun juttuja lukee.

Niin ja vastaus sinulle ap, oma tyttäreni saa korvakorut aikaisintaan 10v iässä kun osaa jo itsekin hygieniastaan jotenkin huolehtia ja varoa itsestään roikkuvien koriste-esineiden tarttumista johonkin.

nuo perustelut itsenäisesti hoidetusta hygieniasta ja että osaa varoa koruja/korviansa kuulostavat ihan järkeviltä.



Aion siis odotella sitä, että tyttö itse alkaa koruja kaipailemaan...



T: MrsH

Lintu: Ei aina tarvii mennä muun maailman mukana, monissa asioissa VOI myös käyttää omaa järkeään.



Kyllähän kymmen vuotiaat jo ryyppäävät ja polttavat, seksistä puhumattakaan. No mut sehän vaan kuuluu tähän maailmaan - niinkö.



Okei, vähän kärjistettyä, mutta musta ei oo kovin aikuismaista sanoa että " no maailma nyt on tällänen" .



Mun puolesta teette niin kun lystäätte. Ja ei niis korviksissa mun mielestä mitään niin pahaa ole. Mutta jos se tehdään vääristä syistä - niin ois aika mennä vähän ihteensä. Ei ne lapset tosiaan sais olla pönkittämässä äidin omaa itsetuntoa.



Noista permiksistä ja muista ulkonäköön vaikuttavista muutoksistakin, oon vähän sitä mieltä että: Lapsella on joku oikeus päättää/sanoa mielipiteensä niihin asioihin. Mutta vanhempi on viime kädessä se joka päättää.



Ja lapsen pitää olla sen verran kypsä, tajutakseen ettei ulkonäkö muutoksia tehdä sen takia - että olisi parempi/kauniimpi!! Eli minkä ikäinen sitten on kykeneväinen ymmärtämään tämän..? - Senhän arvioi vanhempi.



Liian aikasin jos lapselle " pönkittää" näitä ulkonäöllisiä juttuja - ei lapsi opi arvostamaan itseään sellaisena kuin on. Kaik tietty on yksilöitä... Mut aika tärkeestä asiasta on kyse!



Kun tää maailma tosiaan on aika paha. Mitä paremman itsetunnon lapsi saa kotoota, sitä paremmin hän ottaa vastaan kaiken paskan mitä maailmalla tarjotaan..



(Meni vähän ohi aiheen, mutta tuli vaan mieleen.. Ja kaikella ystävyydellä sitten löpisen)

Mä olen tämän 12 vuotisen äitiyteni aikana käyttänyt omaa järkeä kaikissa asioissa, eikä ole ollut kellään valittamista. Olisipa tosiaan mielenkiintoista nähdä millaset tyypit tollasta suustaan päästelevät.

Kun sanoin, että maailma muuttuu, kirjoitinkin vielä, että MEILLE EI napakoruja ja lävistyksiä tule. Ja juu, olen kyllä aiheuttanut kipua kolmevuotiaalle lapselleni laitattamalla esimerkiksi vesirokkorokotteen, joka kyllä näytti sattuvan, moralisoikaa nyt sitten sitäkin. Mulle on yksi lysti mitä ihmiset ajattelee tai itse tekee, täällä ei kovin rakentavasti voi puhua mistään, näköjään.

Olisipa kiva tietää kuinka täydellisiä äitejä te olette, aiheeksihan voisi ottaa vaikka imettämisen, lasten kanssa touhuamisen, oman ajan, kodin yleisen ilmapiirin, millaisia eväitä lapsillenne annatte elämää varten jne. Niinhän se on, että niin tai näin, aina jostakin se on väärinpäin.

lapset ovat mulle kaikki kaikessa ja olen sen asian laittaa ykköseksi elämässäni. Jokainen toki arvottaa elämänsä itse, seuraavaksi voisikin nostaa puheenaiheeksi sen, että millainen on mielestäsi hyvä koti lapselle ja kuinka hyvin olet onnistunut mielestäsi sellaisen luomaan. Tehköön joku aloituksen aiheesta, jos haluaa.

joskus on syitä joiden vuoksi on painavasti syytä punnita aiheuttaako lapselle sen hetkellisen kiputuntemuksen vai ei kuten tuo mainitsemasi vesirokkorokote. Ei sitä ja korviksien laittoa vauvalle voi edes verrata toisiinsa, väitteestäsi saivat vain kaikki rokotevastaiset lisävettä myllyynsä. Vesirokon jälkitauteihin voi kuolla tai niistä vammautua, se voi olla todella paha laaki ihan pelkkänä rokkonakin ja siten sen ottamista kannattaa harkita vahvasti. Sen sijaan korvalehtien reikiinnyttäminen jo vauvalla ei palvele hänen hyvinvointiaan millään lailla vaan ainoastaan pönkittää jollakin perverssillä tavalla äidin itsensä omakuvaa ja se on väärä lähtökohta kun on kyse puolustuskyvyttömästä lapsesta jonka mielipidettä ei edes voi kysyä.

Sinä voit itse tehdä sen aloitteen hyvästä ilmapiiristä kotona ja hyvästä vanhemmuudesta,minä ainakin osallistun siihen mielelläni, se kun on aivan eri aihetta ja asiaa kuin tämä jo vauvojen koristaminen äidin mieliksi. Täydellisiä vanhempia ei olekaan mutta ne vanhemmat jotka eivät oman hupinsa ja ilonsa vuoksi altista lastaan epämiellyttäville asioille ovat ainakin hitusen täydellisempia kuin ne jotka toisin tekevät.

korjaan otsikkoani

ei liene keskeisin kasvatuksellinen kysymys. Itse sain korvakorut 8- vuotiaana.

Lintu hyvä, kai ihmisillä on oikeus olla sitä mieltä, että on väärin laittaa korvikset pienelle lapselle, joka ei itse vielä kykene päättämään sitä, tahtooko ne vai ei? Sinun lapsesi ovat koruistaan tykänneet eikä heille ole tapahtunut niiden kanssa mitään ikävää, mutta et voi väittää, että kaikki lapset tykkäisivät tai ettei kenellekään mitään sattuisi. Täälläkin on kerrottu, miten lapsi ei tykännyt korustaan ja olisi halunnut sen pois, tai miten lapsen korvalehti on repeytynyt kun korvis on jäänyt leikin tiimellyksessä kiinni johonkin. Kyse on ihan siitä, että tahtooko ottaa sen riskin, että kentis satuttaa lastaan pahastikin + aiheuttaa korvaan pysyvän arven, tai että lapsi isompana inhoaa koruaan eikä voi ymmärtää, miksi äiti on ne hänelle laitattanut. Ja toki myös siitä, tahtooko aiheuttaa lapselleen kipua.

Yhdellä toisella keskustelupalstalla oli korviskeskustelu ja sielläkin osa vanhemmista sanoi, että lapsi (muutaman kuukauden ikäinen) ei ollut vinkaissutkaan kun korvikset oli laitettu, toiset taas kertoivat, että kyllä heidän samanikäisensä vaan itki ja reiät olivat selvästi kipeät parin päivän ajan, piti antaa särkylääkettä. Toisilla ei ollut tullut tulehdusta vaan reikä oli parantunut siististi, toisilla taas reikä oli tulehtunut. Joillain tulehdus oli saatu pois vasta sillä, että korvis oli poistettu ja reiät saaneet kasvaa umpeen. Kaikki tämä on ihan mahdollista. Voi olla, että kaikki menee hienosti, lapsi ei koe (juuri) lainkaan kipua, reikä paranee upeasti ja nopeasti, lapsi ei satuta korvaansa leikkiessään ja tahtoo isompana lisää korviksia. Mutta voi myös käydä päinvastoin. Valitettava tosiasiahan on se, että vanhemmat saavat pitkälti päättää lapseensa liittyvistä asioista, lasta kuulematta. Tässäkin tapauksessa on mahdollista otattaa lapselle korut ilman, että kysytään lapsen mielipidettä ja ilman, että lapsi on niin vanha, että kykenee käsittämään, mitä se korviksen ottaminen todellisuudessa tarkoittaa. Korviksista ei ole lapselle mitään hyötyä, mutta niistä voi olla haittaa. Toki korvikset ovat ihan nätit, varsinkin sitten isommalla, mutta onko se söpöys ja vanhemman saama hauskuus riittävä syy ottaa se riski, että aiheuttaa lapselleen kenties kovastikin tarpeetonta kipua ihan turhan asian vuoksi? Se on se asia, mitä mielestäni jokaisen korviksia lapselleen kaavailevan olisi ihan hyvä pohtia.

Missään nimessä en tahdo syyllistää vanhempia, jotka otattavat lapselleen korvikset ilman tämän lupaa. Mutta voin sanoa suoraan, että minunkin mielestäni se on väärin, sillä silloin

minun mielestäni

alentaa lapsen nuken tasolle. Lapsesta tehdään näyttelyesine, joka on olemassa tuottaakseen tyydytystä vanhemmilleen. Lapsihan ei varmasti vielä silloin pienenä niistä korviksistaan osaa nauttia, siis ainakaan alle vuoden ikäisenä. Vanhempana voi jo osatakin, mutta miksi ei ottaisi niitä korviksia tosiaan sitten, kun lapsi on jo isompi ja saa itsekin nautintoa koruistaan, sen lisäksi että tajuaa mitä hänelle tehdään? Siksikö, että silloin lapsi saattaa kieltäytyä? Jos lapsi kieltäytyy, niin kai hänellä on siihen oikeus ja sitten voi lykätä korvisten otattamista vielä vähän aikaa.

Joskus muuten kysyin, että mitä mieltä ne, jotka laitattavat lapselleen korvikset, ovat vaikkapa lapsen napa- tai kulmalävistyksestä. Samanlainen koruhan se napalävistys on kuin korviskin, paitsi että leikeissä se on yleensä vaatteiden alla eikä jää niin herkästi kiinni mihinkään. Jos on sitä mieltä, että ei missään tapauksessa otattaisi pienelle lapselleen kulma- tai napalävistystä tai että se on ihan hullu ajatus, niin sitten ehkä kannattaa miettiä sitä korvistakin. Korvakorut ovat toki Suomessa tutumpia ja yleisempiä, mutta ihan samalla tavalla siinä lävistetään lapsen iho/kudokset kuin muissakin lävistyksissä. Niin ja mielestäni lävistysliikkeet ja kultasepänliikkeet tekevät väärin, jos suostuvat laittamaan lävistyksen pienelle lapselle/vauvalle. Mutta jos tahtoo otattaa lapselleen ne korvikset, niin ehdottomasti kannattaa tehdä se lävistysliikkeessä, koska siellä voi olla varmempi siitä, että välineet ovat varmasti steriilejä ja asianmukaisia.

Mistäköhän saisin kokovartalotatuoinnin lapselleni. Se olisi minun mielestäni niin suloista. Jotain tyttömäistä.



Jos nyt meni kylmät väreet niin tiedätte miltä allekirjoittaneesta tuntuu lukea näitä " vauvalle korvis" -juttuja.

Nostan hattua sulle ja kiitän tyylistäsi kirjoittaa!

Aika montaa täällä voisi arvostella tyylistä kommentoida toisten mielipiteitä, kysymyksiä ja ajatuksia. Tuo oli ehdottomasti ketjun asialisin vastaus, minun mielestäni. Ja kuten sanottua, jokainen hoitakoon oman reviirinsä, todennäköisesti te korvakoruttomien lasten vanhemmat teette jotain, mitä minä en itse tekisi. Mutta jokainen saa olla mitä mieltä haluaa. Omat lapseni eivät kuitenkaan ole mulle näyttelyesineitä, vaan ihania rakkaita lapsia, joiden vuoksi tekisin mitä vaan, siitä on kenenkään turha tulla valittamaan. Ja ehkäpä juuri siksi tulin laittaneeksi muillekin lapsille korvikset, kun ekan kohdalta jo huomasin, miten helposti se sujui. Isommille kun jo pelottaisi laittaa, niin paljon helpommin tulehtuvat. Mutta, nyt tämä äiti lähtee puistoon lasten kanssa, joten jatketaan keskustelua myöhemmin.



T: Mielestään ihan hyvä äiti

miten pelkkä kysymys voi saada aikaan moisen syyllistämisen tulvan puhumattakaan siitä että leimautuu pelkän kysymyksen vuoksi huonoksi äidiksi ja syytetään ties mistä..kyllä nainen on naiselle susi!!! kiitän kovasti saamistani vastauksista..ne laittoivat miettimään paljon muutakin kuin pelkkää koru asiaa. miksi ihmeessä me naiset ollaan aina niin kärkkäitä ja sitä mieltä että vain se oma tyyli kasvattaa ja hoitaa on ainut oikea? mielipiteiden vaihto on mukavaa ja avaa usein metsää puilta mutta kun mopo karkaa näköjään niin monelta käsistä niin siitäkin menee maku! tuli tosi..p***a olo..kysyy asiaan asiallisia mielipiteitä niin saat sitä itteesä ja syytökset samaan kassiin.

joskus kannattaa meidän kaikkien hetki miettiä ennenku enteriä painaa että olisko asian voinu ehkä sanoa myös toisella tapaa..

Jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että uskon siis ihan täydestä sydämestäni, että kukaan ei ota (tai ei ainakaan kovin moni) lapselleen korviksia mistään hetken mielijohteesta vaan taustalla on aina pohdintaa asian tiimoilta. Jos sitten päätyy siihen tulokseen, että ottaa ne korvikset, niin hyvä niin, jos asiaa on tarkkaan miettinyt. :) Halusin siis tuoda esille ne syyt, miksi minä en ainakaan lapselleni mitään lävistyksiä laitattaisi, en edes korviksia, mutta en ole sitä mieltä että jos joku toinen äiti ajattelee asiasta eri tavalla, hän olisi jotenkin minua huonompi. ;) Enkä myöskään usko, että vanhempi joka otattaa lapselleen korvikset pitää lastaan näyttelyesineenä tai nukkena. Minulle tulee vain sellainen olo, vaikka siis tiedän, että ihan varmasti ne lapset ovat vanhemmilleen ihan yhtä tärkeitä ja rakkaita kuin oma tyttäreni on minulle.



Eli wiuhti, jos päädytte ottamaan lapsellenne korvikset, niin se on sitten se teidän päätöksenne. Ettekä ole ainoita. Mutta voit varautua siihen, että jatkossakin saat sitten kuulla hyvinkin negatiivista kommenttia asiasta niiltä (meiltä) jotka kokevat korvisten laittamisen vauvalle negatiivisena juttuna. Mutta jos olet asiaa päässäsi kunnolla pähkäillyt ja tullut siihen tulokseen, että se on lapsesi kannalta hyvä juttu, niin silloin on turha välittää negatiivisista kommenteista. Kuitenkin jos olet epävarma asian suhteen, niin silloin kannustan odottamaan vielä ja jättämään ne korvikset sinne kaupan hyllylle. Mutta teit niin tai näin, niin ei se vähennä arvoasi äitinä. Ei tämä(kään) aihe ole sellainen kynnyskysymys, jonka perusteella voisi arvottaa äitien paremmuusjärjestystä.

..vaan kukin vastaaja on tuonut vain mielipiteensä julki vauvan koristamisesta. Kun ap kysyy, milloin voisi ruveta ajattelemaan korviksia, toiset ovat ehdottaneet jotain tiettyä ikää, toiset vastanneet ovat taas olleet sitä mieltä, että pienelle vauvalle joka ei asiasta mitään tajua, on väärin laittaa reikiä korviin. Ne on pysyviä muutoksia kehossa eikä niitä saa enää koskaan muutettua alkuperäiseen tilaan. Kyse on myös toisen kehoon kajoamisesta ilman lupaa.



Minun pointtini oli tuo jälkimmäinen, että vauva ei ole se nukke jolla pienenä leikit. Enkä leimannut mitään muita hoito/kasvatustapoja.



Te vain suututte jos jotkut on erimieltä:)