Suutuin äidilleni
ja sanoin hänelle, että "helvettiinhän tämä vauva joutuu, jos sattuu kuolemaan".
Ristiäisiä ei ole siis tulossa. Äitini sitten kysyi, että kai se kuitenkin kirkkoon kuuluu. Vastasin, että miten kuuluisi, kun ei kasteta. Tähän äitini sitten tuumasi, että hänelle tulee mieleen syöpäsairas ystävänsä, joka oli sanonut että kun ei elämässä ole enää mitään muuta turvaa kuin Jumala.
Vituttaa vieläkin. Miten tahdittomia voi ihmiset olla, oma äitini vielä. Anoppia ois niin paljon helpompi vihata tuollaisten kommenttien takia.
Kommentit (44)
eihän tuota käytöstä muuten voi selittää.
Sä oot ap ihan sekaisin. Yleensä tuo vaihe menee muutamassa kuukaudessa ohi ja tulet normaaliksi joka kuvittelen sinun ennen olleen.
Sivustakatsojana äitisi ei tehnyt mitään väärää.
tässä jokin aika sitten (tyyliin mies ei halua ristiäisiä, koska on ateisti ja kysyit täällä, mitkä juhlat sitten vauvalle pitäisitte)?
Useiden isovanhampien (varsinkin mummujen, harvemmin ukkien) on vaikea tajuta omaa asemaansa ulkopuolisena, jonka ei aina ja joka asiassa tarvitseisi tulla jakamaan neuvojaan tai kyseenalaistamaan omien lastensa ratkaisuja. Ainahan ei tarvita edes sanoja, pelkälläilmeellä tai äänensävyllä voi jo "antaa ymmätää".
Eli tee rauhassa ihan niinkuin itse haluat, tärkeintä on että olet itse sopusoinnussa omien ratkaisujesi kanssa.
eihän tuota käytöstä muuten voi selittää.
Sä oot ap ihan sekaisin. Yleensä tuo vaihe menee muutamassa kuukaudessa ohi ja tulet normaaliksi joka kuvittelen sinun ennen olleen.
Sivustakatsojana äitisi ei tehnyt mitään väärää.