Mua häiritsee äidissäni se
että kun käydään siellä kerran viikossa, yleensä sunnuntaisin, niin jos puhelin soi, äitini vastaa siihen ja saattaa puhua maratonpuhelun ystävättärensä kanssa. Ikinä ei sano soittajalle, että nyt ei sovi, soitan myöhemmin takaisin.
Monet kerrat ollaan perheen kanssa istuskeltu puoli tuntia keskenämme ja sitten lähdetty kotiin ja huikattu vain moikat.
Samaa äiti tekee, jos on meillä vaikka syömässä, kesken aterian siirtyy toiseen huoneeseen puhumaan kolmeksi vartiksi. Ja selittää että nyt oli kyllä ihan pakko jutelle kun 'Pirkolla' on taas sitä ja tätä.
Onko teidän vanhemmat näin itsekkäitä?
Kommentit (3)
Mainitsisin asiasta. Käskisin jotakuta soittamaan just silloin siihen aikaan kun itse olen tämmöisellä ystävällä, tosin tää keino ei tepsi valitettavasti noihin moukkiin.
käy siellä koskaan sunnutaisin syömässä, vaikka kuinka kerjäisi. Piste.
Mutta jos olisi, ottaisin sen suoraan puheeksi. Mikä vaikeus siinä on omalle äidilleen sanoa että anteeksi nyt, mutta meitä loukkaa että sä juttelet puhelimessa koko meidän vierailun ajan.
Jos siitä suuttuu niin suuttukoon.