Lue keskustelun säännöt.
Mitä mä sanon kaverille, joka naljailee
18.08.2010 |
meille tullessaan taas, että onpa kapeat laatikostot keittiössä, hassun näköinen jääkaappi (on peruskaappia kapeampi), kuten astianpesukonekin.
Asumme kahdestaan ja emme tarvitse tilaa. Meillä on vanha (100v) asunto-osake, joka on täynnä kapeita rappuja, ei ollenkaan eteistä jne merkillisyyksiä
Aina kuulee miten kaikki on hassua, pientä (ja nämä tulee ivalliseen sävyyn). sanoo miehelleen katso Pekka kuinka hassun kokoinen pesukone, ihan kuin nukketalossa
Mitä tällaiselle voi sanoa????
Kommentit (8)
Miksi oikeastaan edes kutsut kylään tuommoisia moukkia?
Sanot seuraavan kerran vaan suoraan, että me taas tykätään kovasti, eikä tulisi mieleenkään vaihtaa normaali/toisenlaisia laatikkoja ym..
Älä vastaa ivalla ivaan, menet muuten samalle tasolle! Mielummin pirtsakasti puolustat kaappejasi ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanot vaan nasevasti että ! onneksi sun ei tarvi asua mun kummallisessa kodissani!
Koska meillä oli ennen iso astianpesukone joka kävi kerran viikossa (astiat kuivui). Tämä parempi
teillä olla suuruudenhulluja. Seuraavaksi voisit sanoa, että tiedät ihan hyvin itsekin, ettei teillä ole yhtä leveitä kaapistoja/suurta pesukonetta jne. kuin kaikilla muilla". Sen jälkeen voisit kysyä, että "miten suuret kaapistot/suuri pesukone heillä (muka) sitten oikein on? ja lisäkysymyksenä kysyt, että tarvitsevatko he todellakin ihan niin suuria...
Luulis tajuavan.
Itse lopetin vastaavan "kaveri"suhteen, jossa toinen osapuoli naljaili älystäni ja sen sellaisesta. Yhtä kaikki minulla oli huomattavasti häntä parempi lukiotodistus, vaikka kouluäly ei mitään kerrokaan. Hänen sosiaalinen älykkyytensä ainakin oli samaa tasoa kuin aidan takana määkivällä vuohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kunnes vihdoin tajusin, ettei se (kiltteys) ollutkaan niin suuri hyve kuin lapsena oltiin iskostettu päähän. Pistin välit poikki kolmeen muka- kaveriin, jotka olivat suoraan sanottuna härskejä hyväksikäyttäjiä minua kohtaan.
Elämä muuttui huomattavasti mukavammaksi kaikin puolin ja vasta reilun puolen vuoden päästä tajusin, millaisessa alitajuisessa stressissä olin heidän vuokseen elänyt vuosikaudet. Uskomatonta, näin jälkeenpäin ajateltuna.
Kun aikani pohdin asioita, tulin siihen yksinkertaiseen tulokseen, että oikea kaveri ei arvostele eikä toimi tarkoituksellisesti ilkeästi kavereitaan kohtaan, piste. Kuten se yksi sananlasku (tms.) sanoo, niin oikea ystävä on sellainen, joka tietää sinusta kaiken ja pitää sinusta silti. Pätee myös kavereihin.
Itse lopetin vastaavan "kaveri"suhteen, jossa toinen osapuoli naljaili älystäni ja sen sellaisesta. Yhtä kaikki minulla oli huomattavasti häntä parempi lukiotodistus, vaikka kouluäly ei mitään kerrokaan. Hänen sosiaalinen älykkyytensä ainakin oli samaa tasoa kuin aidan takana määkivällä vuohella.
aivan totta tuo, mitä kirjoitit. Oli ärsyttävää olla aina pari päivää ennen treffejä kyrsiintynyt. -11-
Kuten yllä, mitä väliä?
Jos tuo nyt sua kuitenkin korpee älyn paljon, sano sitten, että joo niin on, olen kuullutkin tätä sulta ihan joka kerta, kun olet käynyt, ja uskon jo itsekin sua.