Kumpi tapa saada lapsi tottelemaan?

ja kirjottaja nro 13, olen täysin samanlainen ja samaa mieltä.



t.ap

Paitsi a-vaihtoehdossa leikki loppuisi yhteen hakukertaan, yhdestä hausta jo lähdettäisi pois.

ei enää tepsi :)



Kiellän kerran ja sen jälkeen jos jatkuu mennään kotiin... en anna montaa kertaa liekaa...

a vaihtoehdosta tulee helposti lapselle kiva leikki,kun mamma juoksee perään. tottakai tarpeen ja tilanteen vaatiessa on pakko joskus juostakin, mutta silloin täytyy keskittyä torujen jälkeen johonkin kivaan uuteen juttuun niin unohtuu tuo juoksu.

Jos sitä on tapahtunut aikaisemminkin sanot napakasti että "karkuun ei juosta. Se on vaarallista. Sinua on kielletty tästä aikaisemminkin ja kun et tottele niin lähdetään kotiin." Sitten myös menette kotiin. Ei varmasti tee monta kertaa samaa jos tykkää siellä puistossa olla.

Eikä muuten ole itseni tarvinnut sen yhden ainoan kerran perään juosta. Turvallisessa paikassa annoin mennä niin pitkälle kun meni. Olin kerran huutanut että takaisin ja kun ei tullut annoin. Näki hyvin pian että äiti ei juokse perässä se leikki loppui siihen.



Perässä juoksemalla annat vaan lapselle valtaa.

Oikeesti mun lapset on jostain syystä aina totelleet meitä vanhempia heti kun ollaan kodin ulkopuolella.



Ja toisaalta lapsille pieninä kerrattu aina ennen uloslähtöä mihin mennään ja miten siellä käyttäydytään.



Kotonakin pääsääntöiseti tottelevat.



Lapset nyt 10v 13v ja 15v.



Ja kyllä heiltä tästä huolimatta omaa tahtoa kiitettävästi löytyy.

Sitä vanhemman on jo toteltava edes jonkin verran kieltoakin, joten komentaisin takaisin, haksin tarvittaessa, toruisinkin, mutta sen jälkeen yrittäisin keksiä jotain kiinnostavaa siellä puistossa. Jos lapsi (minkä ikäinen vain) karkailee monta kertaa, lähtisin joko pois tai istuttaisin tenavan tiukasti keinuun (isomman myös esim. rangaistuksena rattaisiin tai pnekille). Siis keinu tai rattaat vain siinä tapauskessa, että mukana on esim. toinen lapsi jolla leikit kesket puistossa.

kun laitoin aloitusviestiin otsikon "kumpi tapa saada tottelemaan?"

rupesin pohtimaan, että oppiiko b-vaihtoehdon tavalla tottelemaan??



Itse siis käytän tuossa esim. tapauksessa a)vaihtoehtoa, koska se nyt vaan tulee luonnostaan ja olen sellainen äiti. Tuttavani vaan kerran kommentoi että hän toimii b) vaihtoehdon tavoin vastaavissa tilanteissa. Se jäi askarruttamaan mieltäni ja mietin olenko liian jyrkkä ja ankara???



Lisäyksenä mainittakoon että kyllä minäkin välillä suuntaan lapsen mielenkiinnon toisaalle jollain jännällä jutulla ja käytän paljon muitakin keinoja kasvatuksessa. Niinkuin eka vastaaja sanoi eri tilanteissa eri tavoin.

ihan pienille menee kyllä b, mutta en ole sitä käyttänyt ja teidän ,että jotkut pitävät minua ankarana ja jyrkkänä. Mutta esim. meillä on selvät säännöt mitä saa tehdä ja mitä ei, jos ei tottele kun sanotaan, loppuu kiva tekeminen. Esim. puistosta lähdetään pois, jos siellä ei tottele, kaupassa joutuu istumaan kärryyn, jos ei tottele. Anoppi ja äitini käyttäneet hyvin paljon vaihtoehtoa b ja nyt kun lapset 5 ja 3v eivät tottele mummojaan yhtään.



Nyt oikeastaan vuoteen ei ole tarvinnut lähteä puistosta tms. kun tietävät, että ei kannata pelleillä. Itsekin ajattelen joskus olevani ankara, mutta toisaalta uskon että tästä on hyötyä tulevaisuudessa ja kyllä me pidämme hauskaakin, enkä minä koko ajan kulje perässä kieltämässä. Hyvää käytöstä ja tottelemista vaadin ja pysyn johdonmukaisena, eli toteutan sen mitä sanon.