Loukkaannutko kun ei pyydetä kummiksi?

Tai sitten ajattelevat että olet joka tapauksessa läheinen. Kummeiksi pyytävät niitä, jotka haluavat sitouttaa läheisemmiksi kuin mitä nyt ovat.



Täytyy kyllä sanoa, että itse tuossa tilanteessa olisin kyllä vähän loukkaantunut. Veikkaan että joku (esim. äitini) olisi kyllä kysynyt asiasta mun puolesta, että mikä mättää, miksei kelpaa kummiksi...

Olen vähän liiankin kiltti luonteeltani, en oikein ymmärrä miten veljen vaimo voisi kokea minut kilpailijana tms...

Isoäitini kyllä taisi pahoittaa mielensä puolestani.

itse asiassa loukkaannuin hieman siitäkin,että en ole kelvannut kavereidenkaan lapsille kummiksi. Nuorempana minulla oli pari bestistä ja kummankaan lapsille en ole kummiksi kelvannut. Syytä en ymmärrä, muita kavereita kyllä pyytelivät, mutta minua ei. Mulla on yksi veli joka ei luultavasti lapsia koskaan tee joten kummitettavat jää vähiin. Itselläni on yksi lapsi ja kummeiksi pyysimme minun veljeni ja mieheni siskon. En nyt tarkoita sitä että kummeiksi pitää etusijassa pyytää kavereita sukulaisten sijaan, mutta outoa on kun en ole kelvannut. Sinuna kysyisin syytä moiseen.

sisaruksille, ettei näistä tule kummeja, koska ovat niin läheisiä ja rakkaita muutenkin. Myös siitä puhuttiin, että jos meille jotain tapahtuisi, niin toivomme sisarusten huolehtivan lapsistamme, ei kummien. Kummeista taas haluttiin lisää läheisiä aikuisia lasten elämään, eli 'sitouttamista'.

Oletko siis tärkein ihminen jo valmiiksi, ja kummius ei toisi siihen mitään lisää?

Minä olisin loukkaantunut, varsinkin kun olet ainoa sisarus, ja veljesi vaimon sisarus on kummiksi kelvannut.



Itse olen ainoan sisareni esikoisen kummi ja oli sanomattakin selvää että minusta tulee kummi. Mutta kavereille en ole kummiksi kelvannut vaikka joillakin on jo kolme lasta neljäs tulossa. Olisin hyvä kummi ja hiukan nyt loukkaantunut kun en kelpaa.

pyytää kummiksi sellaisia, joilla on joku muu titteli tai sukulaisuussuhde vauvaan.



Ymmärsinkö oikein että kyse on veljestäsi? Silloin olisit vauvan täti.

eipä tarvitse kummivouhotuksissa mitenkään olla osallisena.



Omallakaan ei sellaisia ole, mutta silti meillä on kivoja ihmisiä mukana elämässämme, siihen ei vaan liity tuollaista nipottavaa suorittamista ja valittamista. Puhumattakaan lahjojen hintavertailusta sekä tarkasta laskemisesta että onko nyt varmasti oltu kummiudelle riittävä määrä kuukausittain tekemisissä.

Jotkut valitsevat kummit sen perusteell keneltä voisi saada eniten talodellista hyötyä.

touhu vaikuttaa lahjojen kerjäämiseltä... Halutaan "sitouttaa" lapsen elämään muitakin aikuisia! Ei lapsi kaipaa mitään suuria massoja aikuisia lähipiirinsä, parikin ihmistä riittää jos nämä oikeasti ovat läheisiä lapselle.



Mutta näppärää tuo, nyt lapsillanne on tädit/enot/sedät +kummit (varmaan jokasella vähintään kolme) joten lahjoja ropisee PALJON enemmän, mitä tulisi jos jokaisen kummina olisi esim. molempien puolelta yksi sukulainen =kaksi kummia/lapsi.



Minä en edes halua kavereiden lasten kummiksi, yhden kummi ole. Tämä siitä syystä että haluan olla paljon kummilasten elämässä, ja odotettavissa on että sisarusten lasten kummiksi pääsen tulevaisuudessa, ja minusta alkaa nelisen lasta olla maksimi keiden kummi on. Mielummin olen sisarusten lapsien kummi kun kavereiden, omiin sukulaisin kuitenkin on AINA vanhva side, mitä ei tuttavien lapsiin yleensä tule. Johtuen jo siitä että suvun kanssa ollaan enemmän tekemisissä, on yhteinen historia jne.

niin naismaista ja pikkusieluista ottaa hertettä nenään ja loukkaantua moisesta.

Ehkä sinua ei pyydetä kummiksi koska eivät halua miestäsi kummiksi --> moni loukkaantuu jos ei pariskuntaa pyydetä yhdessä kummeiksi. Ja joskus taas lapsensa kummiksi ei halua esim. siskon/veljen kumppania koska a)ei välttämättä pidä ihmisestä/kohtelee ehkä huonosti omaa läheistä b)suhde on liian nuori ja ehkä epäonnistuu c)ei ehkä tunne tätä sisaruksen kumppania ei tiedä millainen hän on eikä siksi halua lapsensa elämään "tuntematonta".

olet valmiiksi jo niin läheinen ja muut taas halutaan kummiuden kautta tuoda läheisemmäksi.

Veljen vaimo valitsee omia sukulaisiaan/ystäviään, jotta lapsi on tekemisissä kummien kanssa silti jos vaikka jostain syystä eroaisi miehestänsä?

Loukkaantuminen kertoo siitä, että tuo lapsi ja lapsen perhe on tärkeä. Välinpitämättömyys, niin, se kertoo välinpitämättömyydestä.

niin naismaista ja pikkusieluista ottaa hertettä nenään ja loukkaantua moisesta.

Äidit aika itsekkäästi haluavat omia läheisiään kummeiksi ohi miesten läheisten.

Meillä ei harrasteta kalliita lahjoja, mutta sukumme on pieni. Näin tulee varmistettua, että kiireen keskellä nähdään rakkaita ystäviämme edes syntymäpäivinä ja joulun alla.

on ollut sama mies 15 vuotta. Lapsia on 2 (veli esikoisen kummi), minulla kummilapsia 2, miehellä kummilapsia 1. Meitä siis aiemminkin pyydetty kummiksi vain toista; tosin samaan perheeseen eri lapselle.

Siskoni lapsella on kummina miehen sisko ja 7 kaveria, mutta minä oma ainut sisko en kelvannut. perusteluita en ole kysellyt, mutta loukkaantunt olen ja syvästi. Tekisi mieli katkaista välit, mutta haluan, että lapsellani on serkku lapsuudessa mukana. En ole katkeruuttani kertonut ja elän niin kuin ennenkin. Minulla oli ennestään jo 3 kummilasta joten ainakin muiden mielestä olen kummiksi sopiva. Sisko kyllä tietää, että ostan lahjoja jne ilman kummiuttakin ja epäilenkin, että on ajatellut, että olen mukana heidän elämässään muutenkin. Eniten ehkä ärsytti salailu ketkä ovat kummeina... Juu olin marttyyri tiedän itsekkin. Ei vaan olisi itse pitänyt valita siskoa kummiksi ainokaiselleni ja kaasoksi.

Siskoni lapsella on kummina miehen sisko ja 7 kaveria, mutta minä oma ainut sisko en kelvannut. perusteluita en ole kysellyt, mutta loukkaantunt olen ja syvästi. Tekisi mieli katkaista välit, mutta haluan, että lapsellani on serkku lapsuudessa mukana. En ole katkeruuttani kertonut ja elän niin kuin ennenkin. Minulla oli ennestään jo 3 kummilasta joten ainakin muiden mielestä olen kummiksi sopiva. Sisko kyllä tietää, että ostan lahjoja jne ilman kummiuttakin ja epäilenkin, että on ajatellut, että olen mukana heidän elämässään muutenkin. Eniten ehkä ärsytti salailu ketkä ovat kummeina... Juu olin marttyyri tiedän itsekkin. Ei vaan olisi itse pitänyt valita siskoa kummiksi ainokaiselleni ja kaasoksi.

ja jo siksi tärkeä osa elämäämme ja perhettämme. Kummit ollaan valittu muista tärkeistä ihmisistä, joiden toivotaan säilyvän läheisinä tulevaisuudessakin.