Lue keskustelun säännöt.
liikunta raskauden jälkeen
14.08.2010 |
Kuinka nopeasti raskauden jälkeen olette aloittaneet ylipäätään minkäänlaisen liikunnan? Mitä saa tehdä ja kuinka pitkän ajan kuluttua synnytyksestä?
Mulla on nyt kulunut kohta kuukausi, mutta sairaalassa asiasta puhuttiin tosi epämääräisesti, käskettiin olla tekemättä käytännössä mitään kahteen kuukauteen. ETenkin vatsalihasten osalta tätä alleviivattiin; kiellettiin myös kantelemasta ja nostelemasta mm. esikoista jne. Sanottiin, että ainoa mitä saan tehdä ainakan ennen jälkitarkastusta on virtsanpidättämisharjotukset vessassa käydessä. No, se onnistuu kyllä ihan hyvin. Synnytys oli tavallinen alatiesynnytys ilman komplikaatioita, mutta vatsa oli kyllä ihan älyttomän iso liian lapsiveden takia.
Eikö tuo 2kk kuulostaa aika pitkältä ajalta? En muista enää esikoisen aikaisia ohjeistuksia. Onkohan edes jooga tai venyttely ok? Jotain vähän fyysisempääkin tekisi mieli jo tehdä kävelylenkkien lisäksi.
Kiitos vastauksista!
Kommentit (10)
En vaan ole niinkään varma, osaanko välttämättä kuulostella kroppaani tässä asiassa, etenkin mitä lantionpohjan lihasten ym. palautumisiin tulee. En tosiaankaan haluaisi mitään laskeumia riesakseni vain siksi, että aloitin kuntoilun liian aikaisin.
Ehkäpä muutan kysymyksen gallupluontoiseksi; koska olette itse kukin aloittaneet liikunnan (ja minkälaisen) synnytyksen jälkeen? :)
Nää on kaikki kiinni vain ja ainoastaan sinusta. Joku urheilla heti synnärin jälkeen joku toinen joutuu odottamaan puoli vuotta..
Mitä ikinä haluatkin tehdä niin aloitat varovasti ja lisäät joka kerta hivenen rasitusta. Kyllä kroppa sitten kertoo jos teet liikaa.
Tärkeintä on ettet rykäse kerralla kovaa rasitusta, silloin kroppa ei ehdi varottamaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme viikkoa synnytyksestä kävin reippaalla kävelylenkillä. Tuntui tosi hyvältä, kun ei ollut pystynyt kuin taapertamaan vaikka kuinka pitkään aikaan. :D Juosta en vielä voinut, kun olisi tullut pissat housuun.
Lenkkeilyn aloin 2,5kk vauvan syntymän jälkeen, ensin intervallilenkkejä vaunuja työntäen ja kyllä sitten lopulta juoksinkin. Aika hitaasti kasvatin juoksemisen määrää. Sitten tuli lumet, ja ne esti vaunujen kanssa lenkkeilemisen.
Aloin sitten käymään pilateksessa kun vauva oli 4kk. Ja kotiin sain äidiltä zumba-videot, ja niitä tein siihen asti kun vauva oli noin 6kk, jolloin olinkin kappas vain uudestaan raskaana ja oksentelin sen verran herkästi etten enää harrastanut sillain liikuntaa. :)
Nyt raskaana vain taas kävelen, enää en pääse pyörälläkään supistusten takia mihinkään.
Tärkeintä varmaan on että tuntuu itsestä hyvältä, ja että odottaa ainakin jälkitarkastukseen vatsalihastreenien kanssa.
Heti synnytyksen jälkeen on tärkeää treenata lantionpohjan lihaksia mielellään päivittäin. Treenaus on hyvä opetella tekemään muuallakin kuin virtsatessa, siinä virtsasuihkun katkaisu tietysti kertoo, että supistus on tehokas. Ehkä vielä tehokkaampi keino treenata lantionpohjanlihaksia on kuvitella ilmavaivan olevan karkaamassa ja estää sitä!
Jos vatsasi oli ylivenyttynyt poikkeavan suuren lapsiveden määrän takia, on hyvä antaa vatsan rauhassa pienentyä. Usein suositellaan, että varsinaiset vatsalihasliikkeet aloitetaan, kun navan yläpuolella ei enää tunnu suorien vatsalihasten sormen levyistä väliä. Aikaa tähän menee usein pari kuukautta.
Kävelylenkkejä voit tehdä heti, kun sinusta siltä tuntuu. Aluksi lyhyitä ja pikkuhiljaa matkaa pidentäen. Myös kuntosalitreenin voit aloittaa, kun siltä tuntuu. Kuntosaliohjaaja auttaa sinua sopivien liikkeiden löytämisessä.
Varsinaiset lantionpohjaa kuormittavat lajit, juoksu, hyppyjumpat ym. kannattaa aloittaa useamman kuukauden kuluttua. Usein myös imetyksen aikana rinnat tuntuvat sen verran raskailta, että hyppiminen ei tunnu hyvältä.
Joogaa ja venyttelyä voi tehdä heti kun siltä tuntuu!
Liikunta on erittäin tärkeä keino raskaudesta palautuessa ja hyväkuntoisena jaksat paljon paremmin!
Esikoisen jälkeen se oli kohtuullisen ummessa jo kuukauden jälkeen ja aloitin silloin käymään ihan tavallisessa jumpassa. Kaksosraskauden jälkeen aloitin tavalliset jumppatunnit 2,5kk jälkeen. Nyt odotan neljättä ja tarkoitus aloittaa tanssi heti 2-3 viikon päästä synnytyksestä. Kunnon vatsalihasharjoitukset sitten sen rakosen mukaan myöhemmin. Syviä vatsalihaksia ensin treenaamaan jännittämällä esim. selkää lattiaa vasten.
Tätä pidin itse ohjenuorana.
Synnytin maaliskuussa, heti synnytyksen jälkeen (1,5 vko?) kävin jo hiihtämässä. Siinähän ei tule liikaa kuormitusta, mutta treenaa hyvin myös syvempiä vatsalihaksia.
Nyt lajeina esim. sauvakävely, uinti ja pilates.
Vatsan palautuminen toisen raskauden jälkeen on kestänyt selvästi pidempään kuin ensimmäisen jälkeen.
Nyt syksyllä (vasta) uskallan mennä hyppyjumppiin. Pilates on auttanut paljon. Jooga olisi samalla tavalla hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt jälkeenpäin hirvittää, mut kannoin kaks painavaa kauppakassia kaupasta autoon heti kun tultiin synnäriltä, halusin ite käydä kaupassa että saan ostettua mitä tarvitten. Olen aika riuska liikkuja aina ollut, eikä se silloinkaan pahalta tuntunut :) Ei kuitenkaan varmaan ihan suosituksien mukaista... Vaunulenkit aloitin melkein heti kun vaan vauvan sai viedä ulos ja lenkit myös pidentyi aika nopeasti. Mä en kestä sellasta sisäelämää liikaa, ulos pitää päästä joka päivä ja mielummin monta kertaa.
sivuilla 800 on terveysosiossa jut nyt ohjeet liikuntaan raskauden jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lantionpohjaa aloin treenaamaan heti synnytyksen jälkeisenä päivänä ja sitä sitten useita kertoja päivässä. Aina imetyksen aikana tein jonkinlaisen sarjan. Kun vauva oli viikon ikäinen, aloimme käymään vaunulenkeillä. Aluksi lenkit olivat puolisen tuntia, mutta pitenivät sitten pariin tuntiin. Vauva nukkui hyvin liikkuvissa rattaissa, joten se kannusti kävelemään. Kävellessä harjoittelin myös lantionpohjan lihaksia, koska eri asennossa se vaikuttaa vähän eri tavalla.
Olikohan vauva noin kuukauden ikäinen, kun menin ensimmäistä kertaa salille. Harjoittelin lähinnä yläkroppaa, koska alakropan liikkeissä joutuu ponnistelemaan liikaa. Pilateksen aloitin samoihin aikoihin. Nyt olen uskaltautunut jumppiin, joissa hypitään välillä ja se on tuntunut hyvältä.
Siis leikattiinko sun lapsi vai miksi et saanut esikoista EDES kantaa? Koska en tajua miten ei lasta saa kantaa. Sulla ongelmaa esim. verenpaineen kanssa?
Kyllä normaali alatiesynnytys mahdollistaa äidin heti ottavan lapsen syliin ja hoitaa vieressä. Toki jos alapää on tikattu niin saattaa olla vaikeaa päästä esim. sänkyyn imettämään lasta otettuaan syliin vauvansängystä. Miehenkö tarttee olla nostamassa vauvaa joka käänteessä ekat 2 kk?
Kyllä liikuntaa on ihan käveleminen, ensin vessaan, suihkuun, hakemaan puhtaita vaatteita sairaalan käytävältä.
Oman esikoisen synnyttyä kehoittivat jättämään lasta hoitajien huoneeseen ja menisin kahvittelemaan tai ulos kävelemään.
Lapsi on ainoa joka ei saa poistua osastolta, äiti saa.
Liikkuminen nopeuttaa palautumista ja jokasella meistä on oma kuntopohja. Hyväkuntosella ei välttämättä lihakset edes erkaannu vatsasta.
Itse olen käynyt juoksulenkillä muutama kuukausi synnytyksien jälkeen. Sekin on vaikuttanut onko edellisestä synnytyksestä pitkä vai lyhyt aika, siis omalla kohdalla se että onko raskausaika ollut miten aktiivista liikkumista.
Kyllä päivittäinen liikunta, vaikka vaunukävely on hyväksi naiselle. Talvella vauvalla on parin viikon ulkoilurajotus mutta muuten ei.
Jos vatsalihaksia ei kannata tehdä ihan heti synnytyksen jälkeen niin OK mutta kannattaa lähinnä miettiä miten itse jaksaa, ei stressata liikkumattomuutta -pitäähän ottaa myös huomioon liikunnan taso ennen synnytystä! Sohvaperuna ei paljoa liikuntaa tartte synnytyksen jälkeenkään.. Kroppa palautuu itsestään myös.
Lantionpohjan lihakset on lihakset siinä missä muutenkin: ei sulla ole habaa jos ei ole reenannut lihaksia.
Itselläni oli HYVÄT lihaksie kunto vasta kun niitä oli alkanut synnyttämisen jälkeen harjottanut, tämä ihan vaan vaginan reenaamisena; ennen synnytystä ei mies huomannut puristusvoimaa mutta synnyttäneenä jumpan tuloksen huomasi.
Lihaskunto on normaali kun ihminen pidättää pierun tai ulostamisen ja vaikeuksia ei tuo pelkkä synnyttäminen; synnyttämätön nainenkin saattaa kokea virtsan karkailua tai pieru päästä karkuun vieraan kuullen.
Neuvolan paikka on myös helpottaa kaikkeen ahdistukseen; ei neljän äiti kuulemma tartte liikuntaa, liikkuminen lapsien perässä "riittää". Eli kannattaa vähän miettiä sitä lähdekritiikkiä vaikka tarkotus olisi vähentää stressaamista tai suorittamista mutta pitää muistaa että kyllä me ollaan silti ihmisiä vaikka synnytetäänkin ja ihminen tarttee liikuntaa että kroppa voi hyvin!
Sinä voit ap liikkua omien tuntemuksien mukaan.
Eikä laskea että sun tarttee odottaa vielä esim. 3 viikkoa.
Kyllä sun keho väsyy jos teet liikaa, lisää pikkuhiljaa asioita liikkumiseesi. Ei niinkään voi tehdä että odottaa 2 kk ja sitten oksat pois!
Nää on kaikki kiinni vain ja ainoastaan sinusta. Joku urheilla heti synnärin jälkeen joku toinen joutuu odottamaan puoli vuotta..
Mitä ikinä haluatkin tehdä niin aloitat varovasti ja lisäät joka kerta hivenen rasitusta. Kyllä kroppa sitten kertoo jos teet liikaa.
Tärkeintä on ettet rykäse kerralla kovaa rasitusta, silloin kroppa ei ehdi varottamaan....