Lue keskustelun säännöt.
perhehelvetti valloillaan, kivaa perjantai-iltaa vaan :(
13.08.2010 |
Lapset tappelee ja kiukuttelee, mikään ei onnistu, siivoamisesta ei tullut mitään, MIKÄÄN ei taaskaan onnistu.
-Ja taas kerran olen varma, että kenelläkään muulla EI voi olla tällaista paskaa.
Kommentit (27)
1.5 v tyttöni kuoli kesäkuussa ja veljensä kiukuttelee,olispa sillä se tappelukaveri :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1.5 v tyttöni kuoli kesäkuussa ja veljensä kiukuttelee,olispa sillä se tappelukaveri :(
Mun tuttavalta kuoli samalla rysäyksellä aviomies, sekä kolme oikaa. Ei ole enää ketään, joka kaipaisi tappalukaveria.
Mun tuttavalta kuoli samalla rysäyksellä aviomies, sekä kolme oikaa. Ei ole enää ketään, joka kaipaisi tappalukaveria.
Tästä tuli mieleen yksi hautakivi jonka näin, siinä oli kuollut perheestä viisi alle 18-vuotiasta lasta ihan parin päivän tai kuukauden välein vuonna 1918. Mietin että sota vai joku tauti vai molemmat.
Ei tule kuuloonkaan meillä, että aikuisille haistateltaisiin. Oli ne omat vanhemmat tai muut.
Muille ei haistattele, ainoastaan mulle ja isälleen. 10 veellä on myöskin murkun merkkejä ja mutta hän ei ole vielä haistatellut. Esikoinen on aina ollut tempperamenttinen, räiskähtelevä luonne (tullut muhun) eli.. Mutta minkäs tuolle voi? Tietää tasan tarkkaan ettei meillekkään haistatella, mutta.. Eli tervetuloa vaan teini helvettiin!
13v ja 15v. löytyy täältä ja 15v otti kesän aikan vittu-sanan sujuvasti käyttöön, mutta loppui aika lyhyeen kun joka vittu-sanasta joutui maksaan mulle 5 euroa.
kuin minä, tai jotkut, negalle ei voida antaa hyväksyntää"
Ihan sairasta sellainen.
Jokaisella on erilaiset murheet, toisilla vähän, toisilla enemmän, ei niitä voi arvottaa!
Tsemppiä ap!!! Ja teille muillekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman kuukauden ja monen leikkauksen+ lapsen kooman jälkeen, mistä selvitty tähän asti niin väsymys tuntuu luksukselta. en yhtään yritä vähätellä aloittajan väsymystä mutta kakkosta peesaan sen verran että kun asioita katsoo eri vinkkelistä niin ne tuntuu pieniltä ja arkisilta.
itselläni ollut syöpä. Oikein kruunu loistaa pään päällä ja muiden murheet on niin arkisia minun rinnallani. Muistankin aina kaikille huokaista, että kyllä ne on pieniä sun murheet mun rinnalla. Kokisit saman, niin tietäisit, mitä on oikeasti raskas elämä. Turhaan sitä valittaa tuollaisia.
Muutaman kuukauden ja monen leikkauksen+ lapsen kooman jälkeen, mistä selvitty tähän asti niin väsymys tuntuu luksukselta. en yhtään yritä vähätellä aloittajan väsymystä mutta kakkosta peesaan sen verran että kun asioita katsoo eri vinkkelistä niin ne tuntuu pieniltä ja arkisilta.