Te joiden vauva nukahtaa itseksee omassa sängyssään!

ja tuttia ei ole koskaan huolinut. Ja nukahtaa samantien, kun sänkyyn laitan. Tosiaan tempperamentista paljon kiinni, meillä ekalla ei sama onnistunut vaan hyssyteltiin, kanneltiin ym.ja silti jokaikiset iltahuudot. Nyt nuorin nukahtaa nopeasti, oli sitten väsy tai ei. Huone pimennetty pimennysverholla, ei yövaloa.

Meidän tyttömme lopetti yösyönnit kokonaan n.3,5kk:n vanhana.Siitä lähtien on nukkunut 20.30-06.00 välisen ajan kertaakaan heräämättä. Iltarutiinit meillä olleet aina samat, alkuillasta leikkiä, lämmin kylpy tai jos ei kylvetetä niin sitten iltapyllyn pesu+tarvittaessa kaulataipeet ym. Sitten iltamaitoa iso pullollinen+nykyisin sosetta. Vähän aikaa pullotellaan niin että on kainalossani ja hyvin äkkiä kun pullo tyhjenee alkaa silmät lupsahdella, silloin vien omaan sänkyyn. Sänkyyn laittaessa tyttömme kyllä aina hieman heräytyy mutta nukahtaa melkein heti uudelleen. Joskus saattaa imeksiä varpaitaan tai jokellella vähän aikaa mutta osaa kuitenkin nukahtaa omin päin. Vaikka ilta ja aamurutiinit on aina samat niin silti päivät ovat joskus melko rikkonaisia, koska tyttösemme on äärettömän huono nukkumaan päiväunia, kun ei nuku niin ei nuku. Niin ja tuttia ei koskaan ole meidän pimu huolinut.

kun isommat sisarukset menevät nukkumaan, menee myös vauva.

jokaisen äidin tunnistaa !

kun isommat sisarukset menevät nukkumaan, menee myös vauva.

luoda vauvalle rytmi jo varhaisessa vaiheessa, niin pääsee helpommalla.



Minkä ikäinen vauvasi on?

voin sanoa että kyllä sen huomaa kun vauva on väsynyt .

Toinen ja nämä minun 6kk kaksoset , on kaikki viety hereillä sänkyyn ja sinne itse nukahtaa .

Meillä pyrittiin noudattamaan tiettyä rytmiä heti, kun sellainen alkoi olla mahdollista vauvan kehityksen kannalta.

laittaa sänkyyn liian väsyneenä! Sit menee itkuks ja huudoks. Rytmi KOKO päivään ensin, niin vauva tietää itsekin milloin viedään sänkyyn. Meidän vauvan ei tarvi olla väsynyt, tänäänkin vain naureskeli kun pääsi sänkyyn, saattaa jutella siellä itsekseen puoli tuntiakin tyytyväisenä ja rauhottua. Jossain vaiheessa, sit kun väsyttää, nukahtaa. Mut tosiaan, aloita päivärytmin luomisesta!

aina samaan aikaan nukkumaan. Näin on toimittu jo pienestä pitäen. Silloin kun lopetin imetyksen lapsen ollessa puolivuotias, alettiin toimia näin. Nyt lapsi yli 2 ja menee hyvin mielellään nukkumaan nallen kera kun on iltapesut tehty ja satu luettu sisaruksen kanssa yhtäaikaa. Ei koskaan itkua, eikä muutakaan showta nukkumaan mentäessä. Todella helppoa on meillä iltajutut: ). Vaikkakaan lapset muuten eivät ole helpoimmasta päästä: (.

Hassuja pätemis-vastauksia olet saanut.



Ei toki sillä etteikö rytmi olisi hyvä juttu, mutta ne lapset ei silti ole koneita jotka joka ilta samalla tavalla ja kellonlyömällä nukahtaa.



Meillä muuten aina iloinen, melkein 1-vuotias, alkaa väsyneenä kitisemään ja pyrkii syliin. Hieroo silmiään ja haukottelee. Melkoiset silmäpussitkin ilmaantuu uniajan lähestyessä.



Että siitä voi sitten päätellä koska kannattaa kipata petiin. Mutta ei tosiaan joka ilta just samaan aikaan tapahdu, vaikkei erot iltojen välillä olekaan kuin max. tunnin luokkaa.

Vauva laitetaan sänkyyn, ja nukahtaa sinne. Jos ei nukahda, ei ole väsynyt. Siinä se yksinkertaisuudessaan.

Hassuja pätemis-vastauksia olet saanut. Ei toki sillä etteikö rytmi olisi hyvä juttu, mutta ne lapset ei silti ole koneita jotka joka ilta samalla tavalla ja kellonlyömällä nukahtaa. Meillä muuten aina iloinen, melkein 1-vuotias, alkaa väsyneenä kitisemään ja pyrkii syliin. Hieroo silmiään ja haukottelee. Melkoiset silmäpussitkin ilmaantuu uniajan lähestyessä. Että siitä voi sitten päätellä koska kannattaa kipata petiin. Mutta ei tosiaan joka ilta just samaan aikaan tapahdu, vaikkei erot iltojen välillä olekaan kuin max. tunnin luokkaa.

Jos musiikissa on rytmi, niin katsotko kelloa koko ajan?

Kun kuulee näitä valituksia, että herramunjee, mun kolmiviikkoisella vauvalla ei ole vieläkään mitään päivärytmiä, mitä teen... ei kolmikuisellakaan tarvitse olla, eikä välttämättä puolivuotiaallakaan. Esikoisen kanssa poltin hermoni X kertaa, kun yritin suunnilleen ekasta kuukaudesta lähtien nappailla siltä jotain rytmiä jonka mukaan vois elää... ja sit hajoilin, kun seuraavana päivänä vauva elikin aivan eri rytmissä :/ Oikea, ennustettavissa oleva päivärytmi löytyi vasta lähempänä puolen vuoden ikää, täysin mun ponnistuksista riippumatta :D Kiinteiden aloitus auttoi ehkä hiukan, tuli päivään selkeät, säännölliset ruokahetket ja niiden väliajat. Mutta esikoinen onkin aina ollut melko huono nukkuja ja haastavampi persoona muutenkin.



Myös kuopuksen kanssa päivärytmin "luominen" kesti suunnilleen ekat seitsemän kuukautta :D Mutta tällä kertaa en ottanut siitä minkäänlaisia paineita. Elettiin vauvan tahtiin, sen mitä esikoisen menoilta pystyi: eli nukkui kun nukkui, söi kun söi, kitisi välillä ja yleensä kyse oli väsymyksestä ellei nälästä. Seurailin vaan, millaisin välein vauva suunnilleen syö ja miten muuten vaikuttaa tyytymättömältä. Hiljalleen alkoi vahvistua 3-4 tunnin sykli, eli kun edellisiltä unilta heräämisestä alkaa olla kolme tuntia, voi olettaa että kohta väsyttäis. Nukahtaa kyllä omaankin sänkyynsä ennen pitkää, mutta paremmin päikkäreille vaunuihin, joten yleensä käytän niitä päiväsaikaan.



Kun tuo päikkärirytmi oli vahvistunut, pystyi alkaa vähän ennakoimaan päivän nukkumisajankohtia ja hivuttaa niitä niin, että klo 18 jälkeen ei enää nukuta (yleensä herätään n. klo 7.30, ekat päikkärit on 9.30-11 ja jälkimmäiset n. 14-16; mutta näissä saattaa yhä olla tunnin parinkin heittoja, ja joskus on jo nukuttu vaan yhdet megaunet puolenpäivän aikaan). Sillä tavoin vauva on viimeistään klo 21 jo aika seis, yleensä me aloitetaankin iltapuuhat viimeistään kahdeksalta.



Selkeät, aina samassa järjestyksessä toistuvat iltarutiinit auttavat vauvaa (nyt 8,5kk) hahmottamaan, että kohta ois sitten nukkumaanmenoaika. Esikoisen iltapuuhat ovat tässä apuna, samoin iltapuuro ja yöpuvun vaihto, viimeisenä iltaimetys, johon en anna hänen nukahtaa. Hereillä menee sänkyyn, rätti kainaloon ja tutti suuhun, ja toivotetaan hyvää yötä. Meillä on periaatteena, että makuuhuoneesta ei enää poistuta kun sinne kertaalleen on menty, eli kaikki rauhoittelut tapahtuvat hämärässä huoneessa (ei aktivoidu uudestaan). Joskus pitää käydä vähän silittelemässä ja laittamassa takaisin makuulleen, mutta tarpeeksi väsyneenä sitten kellistyy ja nukahtaa rättiään räpläillen :)



Mutta vauvatkin ovat erilaisia. Esikoinen oppi nukahtamaan itse sänkyynsä kunnolla vasta yli vuoden vanhana, siihen asti illat olivat hyvin levottomia ja käytännössä usein kuitenkin imetin hänet uneen. Kuopus on aina ollut tasaisempi ja helpompi. Eli ei tuohon mitään patenttikonstia oo, mukava vaan jos onnistuu jo vauvaiällä :)



Ja tuo ei muuten oo totta, että äiti aina erottaa, koska lapsi on väsynyt... Mulla kesti kuopuksenkin kanssa merkkien tajuamiseen ainakin kolme kuukautta, puhumattakaan esikoisesta, jota en varmaan koko ensimmäisenä vuonna oppinut lukemaan oikein. Jos vieläkään.

jos meidän lapset laitetaan aina samaan aikaan nukkumaan. Tämä toimii meillä, on aina toiminut miksi siis kertoa muuta jos asia näin on! Ei varmasti toimi kaikilla, sen tiedän jo ihan ystäväpiiristäkin. Mutta jokaisella perheellä omat jutut ja ne eivät välttämättä toimi muilla samalla tavalla. Meillä suht samaan aikaan lapset sänkyyn ja meillä se toimii. Ei ole ollut koliikkivaivoja tms.,ehkä siksi ollaan päästy tässä asiassa helpolla. Kyllä mun mielestä kannattaa ainakin kokeilla laittaa samaan aikaan nukkumaan joka ilta, ei tietenkään orjallista kellon katselua.

Mitäs muuta sillä lapsen elämää käsittävällä rytmillä sitten tarkoitetaan kuin kellon mukaan elämistä?



Periaatteessa rytmillä kaiketi voi tarkoittaa asioiden tapahtumisjärjestystäkin, mutta käytännössä ymmärtääkseni ne asiat vanhempien toimesta laitetaan tapahtumaan aika pitkälti samaan kellonaikaan joka päivä.



Jopa meilläkin pyritään kellon mukaan tekemään toimintoja, paitsi juuri tämä illalla nukahtaminen (tapahtuu silloin kun laps on väsynyt) ja vastaavasti aamulla herääminen (ei herätetä vaan saa itse heräillä).



Valaise siis toki minua oppimatonta moukkaa: mitä sillä rytmillä sitten tarkoitetaan?

ei ole niinkään kelloon tuijotusta vaan järjestys missä asioita tehdään...



Ja vauva on väsynyt kun alkaa haroa silmiä, nenää, korvia, kitisee ja haukottelee ;) Siinä vaiheessa kun meidän vauva alkaa haromaan korviaan olen antanut iltamaidon ja sen jälkeen pikkunen laulu ja sänkyyn. Unipussi kiinni ja pusut ja vauva kääntää kylkeä ja alkaa nukkumaan ;D No, on tietenkin on iltoja jolloin ei meinaa maltaa nukahtaa mutta ne on yleensä iltoja kun jotain on mennyt eri järjestyksessä kun yleensä.



Eli luot sen rytmin koko päivään, mutta pidä iltarutiineista kiinni. Meillä ilta alkaa iltapäivän päiväunien jälkeen: leikkiä/touhua, iltapuuro, iltapesut, rauhalista leikkiä/sylittelyä, iltamaito, laulu sylittelyä, sänkyyn, unipussi kiinni pusut ja unille...



Tsemppiä!

että meillä nämä nukkuma ajat ovat muovautuneet itsestään. Sen on huomannut kun alkaa kiukuttamaan kaikki, ei ole hyvä sylissä ei missään. Ei muuta kuin iltapesut ja eväät ja sänkyyn. Mitään rytmiä ei olla tehty vaan rytmin ovat lapset itse luoneet.Ja totta tosiaan että vauva ei vielä rytmejä ymmärrä, kannattaa "kuunnella" vauvaa.

Pätemiskommentilla viittasin näihin "kyllä äidin pitää tietää"-juttuihin.



Mutta ei mielestäni monikaan vastannut varsinaisesti kysymykseen vaan vähän vierestä. Jos lapsi joka ilta menee rytmin mukaisesti nukkumaan klo:20.00 niin vastaus ap:n kysymykseen on muotoa "siitä, että kello on kahdeksan illalla", eikä "meillä eletään rytmin mukaan ja se on tosi tärkeää että eletään kaikki nyt sitten rytmin mukaan ja kannattaa sitä rytmiä sen lapsen elämään nyt kovasti rakentaa".

Mä yritin taas sitä sanoa, että ei kannata ihan pienen vauvan kanssa alkaa rytmejä säätämään. Syö silloin kun on nälkä ja nukkuu silloin kun on väsy. Kyllä se rytmi sieltä löytyy ihan itsekseen. Ekan kanssa tein niin orjallisesti kaiken että huh huh. Nyt seuraavien kanssa olen vaan syöttänyt halinut ja vaihtanut vaippaa ja kas kummaa, kyllä on lapsi itse rytmit löytänyt. Kyllähän vatsavaivat ym. tilannetta hankaloittavat ja haasteita asettavat. Jos ap:lla eka lapsi, niin ymmärrän että voi olla vähän hukassa näiden nukkumisten kanssa. Mutta lohdutukseksi, seuraavan kanssa se jo 100 kertaa helpompaa: D.