Kuinka monta % sinä hoidat kaikesta vastuusta lapsien osalta?
Kuinka monta % sinä hoidat kaikesta lapseen / lapsiin liittyvästä verrattuna puolisoosi? Siis esim. ruokinta (imetystä ei lasketa), vaipanvaihto, vaatteet, nukutus, viihdytys, leikkiminen, päiväkotijutut jne.
Onko teillä jonkinlainen jako, mitä kumpikin tekee? Oletko tyytyväinen tilanteeseen? Ottaako miehesi mielestäsi tarpeeksi vastuuta lapsesta?
Kommentit (33)
Toteaa samalla, että hänellä on mahdollisuus olla kotona pidempään. Silti vastasi 98%.
Miehen rahoilla / tuloilla ei varmaan mitään osuutta asiaan?
Jos mies antaa nettipankki tunnuksensa sinulle ja pyytää maksamaan perheen laskut hänen tililtään. Silloinhan voidaan sanoa, että "Meillä nainen maksaa kaikki laskut!"
Ollaan molemmat miehen kanssa työssä käyviä. Minä laitan lasten vaatteet illalla valmiiksi, mies pukee ja vie hoitoon aamulla. Minä taas haen hoidosta. Huolehdin vaatteet ja päiväkotiasiat. Kaupassa käy se joka ehtii. Mies on virkeämpi illalla viihdyttämään uhmista ja nousee myös useammin yöllä tarvittaessa. Olen erittäin tyytyväinen.
menee jos ottaa huomioon pidemmän aikavälin.
Esim esikoisen kanssa mies nousi lähes aina öisin, keskimmäisen kanssa puoliks ja nuorimman kanssa pääsääntöisesti minä. Se vaan meni niin, ei sitä mitenkään päätetty.
Kylvetukset kuului aina isille kun olivat vauvoja.
Tietysti oli/on aikoja kun vastuuta on enemmän mulla koska mies paljon työmatkoilla, mutta en ko silti miehen olevan ulkona "hommista" silloinkaan.
Koska on henkisesti vahvasti mukana ja puhelimitse hoitelee esim kouluasioita jos on tarvis.
Tyytyväisenpi en voisi olla.
Olen edelleen kotiäitinä, kuopus on jo 10v.
minä hoidan kaiken koulu kaupat neuvola eskari siivous ruoka leikit pesut pisut pusut ukko ei tee mitään muuta ku töitänsä jopa viikonloput
Hoidan toki enemmän lasta koska olen vanhempainvapaalla ja kohta hoitovapaalla. Vastuuta on myös se että mies huolehtii lapselle katon pään päälle, ruokaa, vaippoja, vakuutuksen jne. Osallistuu myös suoraan hoitamiseen.
Olen tyytyväinen:-)
Imetetyn vauvan "hoitosuhde" voi kuitenkin korjautua tasaisemmaksi tai jopa olla sitä joka tapauksessa =)
No, jos imetystä ei lasketa, niin vauvan osalta varmaan sitten 50-50, kolmen isomman osalta noin 90% vastuusta on mulla.
Myös hoitaa kyllä kaikkia 3 lasta, mutta mulle kuuluu lasten huolehtimisen yleinen sälä, eli koulujutut, vaatteiden osto, lääkäreistä huolehtiminen, vakuutusjutut ja kaikki epämääräiset kiemurat mitä lasten kanssa eteen tulee.
Nyt asia ihan ok, mut sitten joskus kun menen töihin kaikki muu menee mut kaikki nuo "hallintoasiat" on tosi raskaita. Mies vaan sanoo "hoida sinä kun paremmin osaat..."
Olen vanhempainvapaalla vauvamme kanssa. Mies käy töissä. Minä teen tietysti isomman osan, koska olen kotona. Kuitenkin iltaisin ja viikonloppuisin mies on minua enemmän vauvan kanssa. Toisaalta vauva on niin ihana, että haluan itsekin olla heidän lähellään.
Mielestäni on hyvin tärkeää, että vastuu lapsista ja kodista jakautuu oikeudenmukaisesti. Tälläkin palstalla usein näkee, kuinka paljon tyytymättömyyttä epätasainen kotivastuu naisissa aiheuttaa.
Sillä erotuksella että mä käyn töissä, ja mulla menee työmatkoihin väh. 1,5 t päivässä, miehellä max 30 min. Mies hieman enemmän huolehtii päiväkotikuljetuksista, koska vaikka menisin 7:ksi töihin en juuri aiemmin ehdi hakemaan.
Mies laittaa lapsia nukkumaan jne, mutta hän ei ole pätkääkään kiinnostunut koska lapset pitää viedä neuvolaan tms. Vie kyllä lääkäriin/hammaslääkäriin jos varaan ajan, ja itse en pääsekään viemään. Mutta meidän 10 v tässä sanoi eräänä päivänä, että ottaa isän leirivalvojaksi mukaan, koska sun kanssa mä saan olla niin paljon, kun hoidat kaikki sairaalareissut. (poika on ollut elämässään aika reippaasti keskimääräistä enemmän sairaalassa, ja ei muista että isä olisi koskaan ollut esim. yötä, eikä varmaan olekaan)
Myös hoitaa kyllä kaikkia 3 lasta, mutta mulle kuuluu lasten huolehtimisen yleinen sälä, eli koulujutut, vaatteiden osto, lääkäreistä huolehtiminen, vakuutusjutut ja kaikki epämääräiset kiemurat mitä lasten kanssa eteen tulee. Nyt asia ihan ok, mut sitten joskus kun menen töihin kaikki muu menee mut kaikki nuo "hallintoasiat" on tosi raskaita. Mies vaan sanoo "hoida sinä kun paremmin osaat..."
välillä tuntuu, että mies hoitaa enemmänkin...
joten suurimman osan aamulla ja päivällä hoidan minä. Koti minun vastuulla pääosin.
hoidan kaikki kotiin,lapsiin ja elämiseen liittyvät asiat yksin,lisäksi käyn vuorotyössä.
Mies eläkeläinen,moniongelmainen,hoidan lähestulkoon hänenkin asiansa.
Ärsyttää ja vatuttaa välillä niin paljon etten sanotuksi saa..mutta iteppähän olen tieni valinnut.
Olen tyytyväinen tilanteeseeen. (Lapsen isä on kuollut, joten en voi odottaa hänen hoitajan lapsen aisoita.)
Molemmat syötämme, puemme, viemme ja haemme hoidosta ja hoitoon, laitamme nukkumaan, pesemme.
Mies laittaa melkein kaikki ruoat ja minä hoidan lastenvaatteiden pesun ja huollon - sekä hankinnan.
Kaupassa käy se joka ehtii parhaiten.
Parin viikon päästä roolit vaihtuvat.
Mies hoitaa yleensä iltasadun lukemisen, muutoin ei ole mitään jakoa.
Olen tyytyväinen tilanteeseen. Mies ottaa tarpeeksi vastuuta lapsistamme. Työssäkäynti rajoittaa tietenkin, mutta vapaa-ajalla hoitaa ihan riittävästi.
n. 55% el iaika tasan menee. Minä hoidan aamut yksin kotona lasten kanssa, koska mies silloin jo töissä, muuten menee aika tasan kaikki...
Ihan hyvä näin. Ei mitään valittamista.
Yhteisestä päätöksestä. Mies on viikot muualla töissä, ja silloin minä tietenkin hoidan kaiken kotona. Myös kotityöt, lasten lääkärikäynnit, vaatteiden ostot, koulujutut jne ovat minun vastuullani. Viikonloput pyhitetään perheelle ja silloin mies on täysillä mukana elämässä. Lomilla 50-50% tai siihen ainakin pyritään. :)
lapsen tarpeista. Ruoka ja vaatteet ovat enemmän minun vastuula, mutta nukutus, viihtytys ja päiväkotijutut jaetaan tasan. Mielestäni mieheni ottaa tarpeeksi vastuuta lapsesta. Ainoa huono puoli on, että mies ei sitten halua lisää lapsia. =)
"velvollisuusjutuista". Mies kyllä leikkii kiitettävästi lasten kanssa mutta musta se ei ole sellaista perushuoltoa. Lisäksi lukee iltasatuja puoliksi minun kanssa. Mutta juu, olen ihan tyytyväinen tähän. Olen ja saan olla kotiäitinä niin kauan kuin haluan, vaikka lasten kouluunmenoon asti. Mulla on normaalia enemmän hommaa lasten kanssa koska yksi lapsi on erityislapsi joten en pääse viettämään kovin leppoisia kotiäitipäiviä.
Ura meni, mutta pystyn kotona olemisellani antamaan lapsilleni jotakin mikä meidän molempien vanhempien mielestä on arvokasta.