Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä tehdä kun 1.4v ei tottele?!?

Vierailija
10.08.2010 |

Kyseessä siis 1.4 vuotias poika.Ei tottele kieltoja ollenkaan..repii verhot alas,repii sähköjohtoja, tyhjentää roskiksen yms eikä tottele kun kielletään. Ei leiki leluilla vaan heittelee ja potkii kuten myös muitakin tavaroita. Viskoo kaukosäätimiä ja kännyköitä jos saa käsiinsä.

Onko tämä normaalia vai pitäisikö huolestua?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
10.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ohjataan tuonikäistä muualle pois kielletyistä asioista.

Ja napakat lyhyet kiellot, ei mitään lässytyksiä.

Toimi ainakin meillä neljän lapsen kanssa.



Jos asia kovasti vaivaa, voithan neuvolassa ottaa puheeksi.

Vierailija
2/6 |
10.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

hyvin huomaa myös sen että juuri ne asiat joista kieltää ovat niitä kaikkein kiinnostavimpia.Jos kieltää repimästä vaikka tietokoneen johtoa niin tekee sitä ja samalla oikein uhmakkaasti katsoo että miten reagoin. Voiko olla uhmaa tämän ikäisellä?ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
10.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Selkeä kieltäminen, muualle ohjaaminen. Annathan muksulle huomiota ja kiität kun toimii oikein?

Vierailija
4/6 |
10.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kauhean raivarin ja alkaa hakata päätään lattiiaan. Siitä olen joskus kuullut neuvottavan että ei saa kiinnittää huomiota lapseen vaan tehdä vaan jotain omia juttuja ja sivuuttaa pään hakkaaminen kokonaan. Välillä pelottaa että miten selviää kun poika on vanhempi kun tuntuu jo nyt etten saa tottelemaan. olen myös ohjannut pojan pois kielletystä paikasta suullisen kiellon jälkeen mutta usein palaa kuitenkin touhuihinsa kun silmä välttää.ap

Vierailija
5/6 |
10.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

omalla pojallani oli tuossa iässä myös samanlainen vaihe, ja hakkasi myös päätään lattiaan. Pahaltahan se näyttää, ja mä menin aina nostamaan syliin ja lohduttamaan,sitten kun se uhma ja raivo oli vaihtunut selvästi väsymykseen ja aitoon itkuun. Mä koen että lapsi silloin tarvitsee apua rauhoittumiseen ja itsensä kokoamiseen, ja se on jo siinä tilanteessa tullut selväksi että uhmaaminen sinänsä ei auttanut.

Me oltiin tuona aikana tosi paljon pihalla jossa lapsi sai mellastaa melkein miten lystäsi. Sisällä oli vaan muutama kielletty paikka, muut oli tehty turvalliseksi. Siitä syystä, että mun oma hermo ei olis kestänyt jatkuvaa kieltämistä ja olisin jossain vaiheessa sitten mennyt mukaan siihen lapsen kiukutteluun. Nyt pysyin rauhallisena kun ei tarvinnut kieltää kuin paria asiaa.



Toi vaihe meni lopulta aika nopeasti ohi, ja oli pitkään poissa - kunnes kaksivuotiaana tuli sitten ihan selkeä uhmakausi.



Muista myös se, että jotkut lapset on tuossa iässä herkästi hämmentyviä ja menevät ikään kuin "lukkoon" jos heitä hoputtaa, kieltää tai muuten painostaa. Silloin lapsi hidastelee, vastustelee, jähmettyy tai jatkaa tekosiaan, mutta se ei ole uhmaa vaikka siltä näyttäisi. Silloin aikuisen tehtävä on laukaista tilanne ja antaa lapselle aikaa orientoitua ja miettiä tilannetta, sekä tarjota joku vaihtoehtoinen käyttäytymismalli.

Vierailija
6/6 |
10.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on nykyään uhmaa. Ennen puhuttiin uhmaiästä, joka oli tiettyinä ikävuosina, nykyään uhmaikää on kaikki ikä yksivuotiaasta jonnekin teiniksi kunnes onkin sit murrosikä.



Yksivuotias nyt vaan käyttäytyy niin kuin ap:n lapsikin. Alkaa kiinnostua enemmän ja enemmän ympäristöstään, mutta ei vaan vielä ihan ymmärrä kaikkea, ei kieltoja eikä vaaroja. Aikuisen tehtävä on myös muuten kuin kieltämällä kasvattaa lasta ja opettaa sitä ympäristöä ja asioita mitä voi tehdä ja mitä ei.



Ei kyseellä ole uhmaikä, vaan ihan tavallinen yksivuotias.