Jos pitäisi valita, toivoisitko 4 poikaa vai 4 tyttöä? Miksi?
Kommentit (139)
Tyttöjen kanssa joutuu vääntämään asioista paljon enemmän. Itse en ymmärrä tyttöjen tai naisten sielunelämää en sitten millään, enkä yhtään ihmettele kun miehet tuntuvat olevan naisten kanssa niin hukassa.
Pojat ottavat asiat lungimmin eikä aina tarvitse olla niin tiptop kaiken kanssa. Jouduimme luopumaan yhteisistä teltta ja eräretkistä kun tyttö ei halua likaantua ja nukkua teltassa. En minä sitä noin kasvattanut.. pikkudiiva..
koska kolme meillä jo onkin, tosin meiltä kyllä löytyy yksi poikakin.
Pojat paljon helpompia kasvattaa. Ei tarvitse katsella kiukkukohtauksia, itkupotkuraivareita, ei vääntää kättä mitkä vaatteet laitetaan tänä aamuna päälle, ei kaverin leikeistä ulkopuolelle jättämistä (pojat leikkivät mieluiten suurella porukalla) ja muutenkin ovat mutkattomia. Tämä siis kärjitetty ilmaisu, mutta pitää täysin paikkansa.
Mun pää hajoaisi jos meidän talossa olisi neljä prinsessaa vääntämässä kättä päivän sukkisvalinnasta ja kitisemässä jonnin joutavista.
Joo, olen ehkä enemmän itsekin ns. poikatyttö. Ei ole mua itseänikään koskaan muoti ja meikit suuremmin kiinnostaneet vaikka työn puolesta on pakko olla tip-top...
sillä uskon niiden olevan rauhallisempia eivätkä juokse koko ajan ympäri asuntoa pyssyt kädessä. minulla on 2 tyttöä nyt. en ole kovin innostunut poikien autoleikeistä ja vähän tylsänvärisistä vaatteista, pidän enemmän vaaleanpunaisesta, timanteista ja muovikoruista.
pelkkien poikien kanssa niin helposti käy.
Eli ehdottomasti tytöt!
ja kyllähän osa meikkiäkin käyttää.
Tutkimusten mukaan teinipojat ovat mm. paljon merkkitietoisempia kuin tytöt. Tytöille kelpaa halvat H&M-rytkyt, pojille ei.
Joten varo vaan jos saatkin vaikkapa fanaattisen fruittaripojan lapseksesi ;)
Pojat paljon helpompia kasvattaa. Ei tarvitse katsella kiukkukohtauksia, itkupotkuraivareita, ei vääntää kättä mitkä vaatteet laitetaan tänä aamuna päälle, ei kaverin leikeistä ulkopuolelle jättämistä (pojat leikkivät mieluiten suurella porukalla) ja muutenkin ovat mutkattomia. Tämä siis kärjitetty ilmaisu, mutta pitää täysin paikkansa.
Mun pää hajoaisi jos meidän talossa olisi neljä prinsessaa vääntämässä kättä päivän sukkisvalinnasta ja kitisemässä jonnin joutavista.
Joo, olen ehkä enemmän itsekin ns. poikatyttö. Ei ole mua itseänikään koskaan muoti ja meikit suuremmin kiinnostaneet vaikka työn puolesta on pakko olla tip-top...
Pojat eivät pienestä valita ja meillä ainakin ovat tyttöjä helpompia.
koska 2 on jo valmiina.
Minäkin luulin inhoavani vaaleanpunaista, prinsessjuttuja ja glitteriä -kunnes pikkuprinsessani syntyivät. Olen löytänyt sisäisen prinsessani, ja hartaudella syvennymme sukkisten värivalikoimaan joka ilta. Aamuisin olen liian väsynyt ja kiireinen kinaamaan vaatteista. : ).
koska 2 on jo valmiina.
Minäkin luulin inhoavani vaaleanpunaista, prinsessjuttuja ja glitteriä -kunnes pikkuprinsessani syntyivät. Olen löytänyt sisäisen prinsessani, ja hartaudella syvennymme sukkisten värivalikoimaan joka ilta. Aamuisin olen liian väsynyt ja kiireinen kinaamaan vaatteista. : ).
ja poikakin. Itsellä oli myöd siskojaja tosin velikin. Tytöt vaan on ihkumpia.
Puistattaa ajatuskin neljästä lippispäisestä angstisesta murrosikäisestä pojasta. Enkä myöskään jaksa pikkupoikien riehumista, ammuskeluleikkejä ja jotain automerkkien latelemista.
sehän olis ihan unelmaa:)
Itselläni on molempia lapsia, mutta täytyy kyllä tunnustaa että jos olis vain pelkkiä poikia niin kaipaisin ihan älyttömästi tyttöä, mutta jos olis vain pelkkiä tyttöjä niin poikaa en edes kaipais...Niin se vain jostain kumman syystä on!?
rauhallisempia, suloisempia.
Ihana olla nainen!
Hmm.. ehkä mieluummin sen 4poikaa(?)
Jos saisin valita, niin kaikki lapseni syntyisivät lyhyellä ikäerolla ja mielikuva 3-4 murkkuikäisestä tytsystä tappelemassa peilistä/vaatekappaleesta ei oikeen sytytä..:D
(jees, on aika kliseiset mielikuvat mulla siitä, että pojat oli helpompia murkkuina.. ehkä johtuu siitä, miten omassa lapsuudenperheessä asiat meni: tyttömurkut oli hirviöitä..:D)
Meno olisi luultavasti rauhallisempaa- vähemmän menoa, painia ja testoteronia. Puhetta, pohdiskelua ja vääntöä kestän sitten paremmin.
Minun jaksamiseni muuttunut iän myötä siitä menemisestä ja touhuilusta enemmän paikalla olevaksi, mutta seurallisemmaksi. Siis olen laiskistunut ja sovin iän myötä paremmin tyttölasten äidiksi.
Jos olisi pelkkiä poikia, lopettaisin luultavasti lasten teon jo 2-3:een, sillä luultavasti siinä vaiheessa olisi takki jo aika tyhjä. Tyttöjen kohdalla voisin tehdäkin 4.
t: Äiti, jolla löytyy poika ja pari tyttöä
Sitä hien, mopoöljyn ja siemensyöksyjen tahrimaa pyykkiä ei kestäisi kukaan.
Huoneissa piilossa pornolehtiä ja pelikoneiden naputusta yömyöhällä. Yöök...
Pojat paljon helpompia kasvattaa. Ei tarvitse katsella kiukkukohtauksia, itkupotkuraivareita, ei vääntää kättä mitkä vaatteet laitetaan tänä aamuna päälle, ei kaverin leikeistä ulkopuolelle jättämistä (pojat leikkivät mieluiten suurella porukalla) ja muutenkin ovat mutkattomia. Tämä siis kärjitetty ilmaisu, mutta pitää täysin paikkansa. Mun pää hajoaisi jos meidän talossa olisi neljä prinsessaa vääntämässä kättä päivän sukkisvalinnasta ja kitisemässä jonnin joutavista. Joo, olen ehkä enemmän itsekin ns. poikatyttö. Ei ole mua itseänikään koskaan muoti ja meikit suuremmin kiinnostaneet vaikka työn puolesta on pakko olla tip-top...
Siis yleensä kyllä sekä tytöt että pojat kiukkuavat, tosin syitä saattaa olla erilaisia. Ei kai sellaista lasta olekaan joka ei kiukkuaisi.
Pojilla on ehdottomasti myös leikeistä ulkopuolelle jättämistä (ainakin sillä otannalla mitä meidän pojan esikoulussa tapahtui ja luokkakavereiden piirissä on tapahtunut, samoin kavereiden lasten ja kummilasten piirit/toiminnat huomioiden) ja se saattaa olla todella systemaattista- samoin kiusaamista on myös poikien piirissä (osa tosi rajuakin).
Lapsen kasvatuksessa en itse pidä niin oleellisena vaatevalintoja, vaan ihan jotain muita seikkoja. Ja tosiaan teini-ikäiset pojat ovat jo usein todella tarkkoja siitä mitä pukevat päällensä (ne pitää olla tietynmerkkisiä vaatteita, eikä halvimmasta päästä). Ulkonäkö ei tunnu nykyään teinipojille olevan tosiaankaan mikään jonnin joutava asia.
Lapset ovat lahjoja, olivat ne tyttöjä tai poikia, mutta, kun kerran valitsemaan laitat niin tyttöjä kiitos.
Perusteluja on paljon, mutta mainittakoon niistä vaikka se, että tulee vain vävyjä ja tytärten lapsien lähelle pääsee paremmin kuin "miniän" lapsien.
tunnen heidän sielunelämän paremmin, osaan olla heidän kanssaan paremmin ja sitä myöden osaan myös kasvattaa heitä helpommin kuin poikia.