Akateemiset: oletko hakenut ja saanut työtä usean kotiäitivuoden

it-osaaminen, josta siitäkin on kokemusta. Tässä on aika merkittävä ero.

Jos taas olisi vaikka luokanopettaja, niin varmasti voisi mennä liitutaululle piirtelemään vieläkin.

Taas tätä ihanaa asennetta opettajan töitä kohtaan! Sopii tulla kokeilemaan liitutauluun piirtelyä ja katsomaan, onko opettajan työ sitä.

Haluaisitko itse laittaa lapsesi sellaisen kirusrgin leikattavaksi, jolla on ensimmäinen työpäivä kuuden vuoden hoitovapaan jälkeen? Kaikissa ammateissa mokat eivät ole yhtä kohtalokkaita. Fakta kuitenkin on, että hoitovapaalla työtaitosi ruostuvat ja putoat kelkasta. Itsekin sanot, että osaamista OLI ENNEN. Elämä on valintoja, tämä on nyt sen kotihoidon kääntöpuoli. Aika moni täällä kirjoittaa, että mikään työ ei ole sen arvoista, että jättäisi ne lapselle tärkeät hetket viettämättä lapsen kanssa. Toivottavasti sinäkin ajattelet näin, eikä sinua haittaa, ettet enää saa töitä.

Minä olin kotona 7 vuotta, mutta sain aika heti sitten töitä. Aluksi olin vähän pihalla, mutta niinhän monesti uudessa työpaikassa ollaan.

t. DI, joka työskentelee markkinoinnissa

Joskus vaan tulee tuskastunut olo, ja alkaa epäilyttämään, että kaikki menee vikaan tästä eteenpäinkin, kun on pieleen meno päässyt vauhtiin. Silloin, kuten juuri eilen, ei ole luottamus omaan osaamiseen ja pärjäämiseen vahvimmillaan.



Jotenkin tuntuu, ettei ura ja elämä voi olla oikeasti muutamasta vuodesta kiinni. Ihmisen elinajassa ja urassa jokunen vuosi on kuitenkin aika olematonta. Paljonhan siihen vaikuttavat myös ihmisten ennakkoluulot ja asenteet. Sääli on, että ihminen nähdään usein aika suppeasti: Jos on muutaman vuoden tehnyt jotakin asiaa, aivan kun ei enää muuta osaisikaan tai muuhun pystyisi. Vaikka todellisuudessa työssä jatkuvasti pysyvätkään harvoin kovin aktiivisesti itseään kehittävät, vaan heilläkin tulee useiden vuosienkin mittaisia "suvantovaiheita", jolloin lepäillään laakereillaan, mutta se ei erityisesti näy, kun cv:ssä ei ole katkosta.

Oletko päivittänyt osaamista, opiskellut, tehnyt alan keikkatöitä? Tms.



Vai oletko vain ollut?

Ehkä typerin määritelmä ikinä "akateeminen". Akateemisiä ammatteja on kirjastonhoitajasta lääkäriin. Lastentarhan opettajasta dippainssiin.



Mielestäni esimerkiksi lastentarhan opettajalle on vain etu kun on tutustunut myös omien muksujen kasvattamiseen.

Kirugi puolestaan tarvinnee hivenen "muistin palauttelua" ennen vaativia leikkauksia, toisaalta silläkin puolella on helppoja perusleikkauksia, joiden avulla ruostuneet taidot paranevat kyllä. Kotiäidillä on kuitenkin enemmän kokemusta leikkauksista kuin vastavalmistuneella ja vastavalmistuneetkin saavat töitä....



Dippainssien hommissa taas homman perusteet eivät ole muuttuneet 50-vuoteen mihinkään ja viimeisin tieto puolestaan katoo parissa vuodessa... Toisaalta inssin hommat tehdään tiimeissä, joten apua saa aina.



Kirjastonhoitajan hommat puolestaan... No en edes ymmärrä miksi siihen vaaditaan yliopistokoulutus.

on mitä suurimmassa määrin akateemisen työtä! Ei voi kuin ihailla sitä tietämyksen määrää, mitä heiltä löytyy.

Monta lasta, ja muutama heistä pahasti allerginen.

Sitten hain töitä, sain ensimmäisen paikan, jota hain, nyt olen viidettä vuotta työelämässä, jatko-opiskelen (tein toisen akateemisen tutkinnon kotiäitivuosina).

Ja kyllä mulle ne kotiäitivuodet opetti aika hyvin organisointia, yhteistyökykyä, pitkäpinnaisuutta...

Joten tsemppiä vaan! Aikansa kutakin.

on mitä suurimmassa määrin akateemisen työtä! Ei voi kuin ihailla sitä tietämyksen määrää, mitä heiltä löytyy.

Ihan kiva jos sillä tätillä on yleissivistystä mutta tarvitaanko sitä ihan oikeasti että osaa viedä kirjat oikeaan paikkaan ja hakea niitä kirjoja joita asiakas pyytää.

Ja täytyyhän jonkun se luokittelukin ensin tehdä...

että työt menevät niille, jotka eivät ole olleet 2*3 vuotta hoitovapaalla. Eli ei välttämättä ole enää oma valinta "mennä" töihin pitkien hoitovapaiden jälkeen. Ja tällä palstalla lynkataan nekin äidit, jotka laittavat lapsen hoitoon 2-vuotiaana (ja tosiaan vain äidit, isillä ei jotenkin ole osaa eikä arpaa koko asiaan) ;-D

Onko siis niin, että mikäli äiti on esim. lapsen 2 ensimmäistä elinvuotta kotona hoitamassa lasta, äiti osoittaa lapselle, ettei hän arvosta koulutustaan ja työtään? Aika kaukaa haettu argumentti, sanoisin...Äiti voi mennä töihin esimerkiksi sitten, kun lapsi on 3-18vuotta.

Voi höpö höpö, mitä vastauksia olet saanut.



Aivan varmasti saat töitä, ne ei tästä maasta tekemällä lopu! Ja kun lapset on tehty, ei äitiyslomaa koeta työnantajan puolelta niin uhkana.



Ja sitäpaitsi, kaikki äidit tietävät, että mikään ei ole tehokkaampi työntekijä kuin pienten lasten äiti.



Olen akateeminen (DI) ja kahden lapsen äiti.Olin viisi vuotta kotona. Sinä aikana minulle tarjottiin töitä kolme kertaa, joista kaikista kieltäydyin. Neljänteen tarjoukseen sitten jo tartuinkin, kun se oli sopiva ajankohta.



Nyt toimin yrittäjänä, on kiva olla kotona iltapäivisin kun lapset tulevat koulusta.

vakipaikan perhevapaiden jälkeen. Olen suuren firman taloushallinnossa, kohtuullisen korkealla.



Ei ne debet ja kredit paikkaansa vaihtaneet kotivuosina =)



Ja koulutus mulla DI.

Jos taas olisi vaikka luokanopettaja, niin varmasti voisi mennä liitutaululle piirtelemään vieläkin.

Liitutaululle piirtämiseksikö opettajan työtä luulet?

Totta on, ettei kasvatustaidot ja opetusala kehity aivan yhtä huimaa vauhtia kuin IT-alalla ja että opetustoimessa yleensä ei suhtauduta huonosti äitiysvapailta palaaviin (pitkänkin poissaolon jälkeen). Pakko silti näpäyttää, oli niin alentuvasti sanottu opettajista. Tervetuloa kokeilemaan tätä "liitutaululle piirtelyä" yläasteikäisten pariin!

pk-seudulla varmasti löydät töitä, kun sinnikkäästi vain haet! Jos olet ollut aiemmin kuitenkin työelämässä mukana, niin rohkeasti vaan vanhoja verkostoja kaivelemaan ja soittelemaan. Suhteita on hyvä olla aina.

olisin saanut kokopäivätyön, mutta valitsin sitten toisen, jota voin tehdä osa-aikaisesti. Esikoinen nyt ekalla, joten mielestäni hyvä ratkaisu näin.



Ei mun CV hyvältä näytä, se on myönnettävä. Mutta mä olen aina tehnyt omat ratkaisuni omantuntoni mukaan, jos se näyttää jonkun rekrytoijan silmissä huonolta niin voi, voi.

vakipaikan perhevapaiden jälkeen. Olen suuren firman taloushallinnossa, kohtuullisen korkealla.

Ei ne debet ja kredit paikkaansa vaihtaneet kotivuosina =)

Ja koulutus mulla DI.

Ihan mielenkiinnosta kysyn miten DI voi tehdä taloushallinnon töitä?

kun olin palaamassa 3. vauvalomalta työelämään.

.. meitä tuta-diplomi-insinöörejä on aika paljon jo ja lisäksi monella muullakin laitoksella tai opintoalalla voi lukea talousaineita osana tutkintoa. Niin ikään on mahdollista esimerkiksi tehdä perustutkinto teknillisessä yliopistossa ja väikkäri kauppakorkeassa.

vakipaikan perhevapaiden jälkeen. Olen suuren firman taloushallinnossa, kohtuullisen korkealla.

Ei ne debet ja kredit paikkaansa vaihtaneet kotivuosina =)

Ja koulutus mulla DI.

Ihan mielenkiinnosta kysyn miten DI voi tehdä taloushallinnon töitä?

Olen aina ihmetellyt, miten lyhyellä tähtäimellä tämän palstan useimmat kirjoittajat näkevät lapsen parhaan.

Uskon kyllä, että lapselle olisi useimmiten parasta oman äidin tai isän kotihoito alle 3-vuotiaana. Mutta onko lapselle enää sitten isompana parasta aiemman kotihoitovalinnan seuraukset? Millaista esimerkkiä näytät tyttärillesi, kun osoitat hänelle, ettei oma koulutuksesi ja työsi ole tärkeää? Lapsesi kulutus kasvaa teini-iässä, miten rahat riittävät jos toinen vanhemmista on työttömänä? Eikö elämä tunnu tyhjältä kun lapset kasvavat koululaisiksi ja lentävät pois pesästä, ja itse olet työttömänä kotona?

Tunnen kaksi naista, jotka ovat hankkineet ylemmän korkeakoulututkinnon, saaneet heti perään lapsen ja jääneet kotiin (noin 25 vuoden iässä). Molempien asuinpaikka on valittu sen mukaan että miehelle on töitä. Toinen näistä naisista on nyt töissä ilmoitusmyynnissä. Toinen ei ole töissä vieläkään, paikkakunnalla on erittäin epätodennäköistä työllistyä hänen tutkinnollaan, vaikka hän onkin DI eikä mikään egyptin kielen tutkija.