Haluan tulla raskaaksi!
Hitto, vuosia pykätty eikä silti. :( Yksi ihana ja rakas on, mutta haluan(/mme) toisen. Nyt vähän hedelmällisiä ajatuksia tähän suuntaan että tästä kierrosta tärppäisi, joo? :)
Kommentit (37)
eli tuo 2-3 tarkoittaa rv:nä 4-5.
Mutta, kesken meni nyt neljännen kerran. että sillee. Kyllä elämä potkii aika rankasti :( :(
T.2
Mut miten voi tula raskaaksi en tiedä miks kysy nevoija
Liittyisin seuraan. haluan haluan ja haluan! Meillä ei halut mene yksiin alkuunkaan. minä voisin olla sängyssä kutakuinkin koko ajan, mutta mieheni ei. ja mitä lähempänä ovispäivät ni sitä todennäkösemmin hää kääntää selkänsä ja nukahtaa. silti kuinken myös hän haluisi lasta ja tässä nyt enemmän ja vähemmän 5vuoden aikana 2 keskenmenon jälkeen mieliala alkaa vaihteleen ja epätoivo iskemään. rakastan miestäni ylikaiken ja muuten meillä on täydellinen parisuhde ja avioliitto. ystäväni totesi lapsen saatuaan, että enhän minä mikään neitsyt maria ole ja tottahan tuo. tämä ja tästä puhuminen on vaan asia josta mieheni ei yksinkertaisesti suostu puhumaan. aina seurauksena riita tai monen päivän/viikon ahdistuminen. viimenen keskenmeno sai miehen sulkeutumaan melkein puoleksi vuodeksi ja olin jo ihan varma, että tämä suhde tulee päättymään. asia vaivaa mua, ja harmittaa ja ahdistaa. tsemppiä teille joilla on edes yritystä asian eteen! <3
Täällä on sellanen masennus-epätoivo-synkistely-itku olo. Milloinkohan sita oikeesti tajuaa että sitä mun vuoroa ei koskaan enää tule???
Aina jaksaa yrittää toivoa, ja sit putoo taas ihan helvetin korkealta.
Ei jaksa :(
kp 22/24, ja selkeästi alkaa PMS synkistely tulla :( Voihan perkele :(
Nyt vinkkejä miten tästä itsensä sitten nostaa taas ylös ja kerää palaset kun se pettymys tulee?
Mä oon jo niin monta kertaa tsempittäny itseni ylös ettei enää jaksa :(
T.2
Oon NIIN miettinyt tota samaa. Miksei voi onnistua, miks muilla onnistuu, miks mulla on niin vitun tyhmä kroppa ettei se OSAA tulla raskaaksi???
Eli todellakin ymmärrän. Joka kuukausi kun menkat alkaa, mä vihaan tätä typerää naisvartaloa joka ei osaa tehdä sitä yhtä asiaa, joka sen luonnostaan kuuluisi. Se on kuin joku vähäjärkinen idiootti, "vartalo tässä moi, mää laitoin noi menkat taas tulemaan, eiks oo kiva?"... >:(
Täällä kp 13 ja ruusunpunaiset toiveet taas koholla. Kukahan tässä se vähäjärkinen on, tää vartalo vai mun mieli, joka sinisilmäisesti taas leijailee raskautumistunnelmiin... Ovulaatio käsillä, jospa jo tässä kuussa... HAH!
Yritä jaksaa... yritetään jaksaa.
Tulen kyllä raskaaksi. Esim. viimeisen 7 kuukauden aikana jo kolme, mutta joka kerta tulee keskenmeno. Niitä on jo elämääni kertynyt 7. Mitään vikaa ei löydy. Ei vaan tiedetä mistä sekin johtuu.
Yksi lapsi meillä on ja toista olisimme halunneet. Nyt joka kerta kun tulen raskaaksi, pelko on suunnaton. Enkä tiedä haluanko enää koskaan olla raskaana.
Kokemuksesta kerron, että kertakin riittää, jos on oikea hetki, eli ei se seksin määrästä ole kiinni. Jos ei esim ovuloi, ei seksillä ole mitään väliä (lapsen saamisen kannalta siis ;).
Kesälomareissujen takia me ehdittiin miehen kans nyt vain kerran oviksen aikoihin ja siitä nappasi. Tein ovistestin puolessa välissä kiertoa, toisella testikerralla tuli ovisplussa, samana iltana ehdittiin samaan sänkyyn, ja koska ajoitus oli oikea, parin viikon päästä siitä tuli plussa. Muistakaa siis varmistaa se ajoitus ja ovulaatio!
tsemppiä!
Toivottavasti tärppi tuleetässä kierrossa.
26: juu, keskenmenoja täälläkin ne 3 takana, eikä kuulemma ole kuin huonoa tuuria..
Kyllä se on niin vaikeaa :(
T.2
Yksi lapsi on, joka sai alkunsa melkein heti. Toista ollaan yritetty nyt 10 kk, mutta ei näy eikä kuulu plussaa. Taas kerran kp 1 meneillään..
Masentaa. Lähipiirissä tuntuu tärppäävän jo pelkästä ajatuksesta.
Plussatuulia teille.
Miksi ihmiset valittaa et "mitä mä teen jos tulee taas tyttö ku haluan pojan" kun olisivat onnellisia että saavat lapsia! jotkut kun olisivat valmiita ottamaan oli sitten tyttö tai poika, ihan sama! Mua niin sieppaa, mua sieppaa joka helvetin kuukausi
Olisit onnellinen, että sinulla on mies, jonka kanssa haluat saada lapsen ja jonka kanssa yhdessä toivoa... Mutta tiedän ja tunnen, kuinka riipivää on lapsettomuus. Kuinka paljon haluaisi kantaa omaa lasta sisällään. Kuinka riipivää on ajatella, että sellaista ei ehkä ikinä koe. Sanoinkuvaamattoman ahdistavaa.
Haluaisin niin paljon lasta, mutta haluaisin sen nimenomaan rakkaimpani kanssa. En halua vain lasta, vaan haluan lapsen rakkaani kanssa. Tässä hetkessä on kuitenkin pakko käyttää ehkäisyä, enkä voi enkä saa edes osaa kuukaudesta toivoa!
Ja sen lisäksi seuraan, miten rakkaimpani hoitaa juuri syntynyttä vauvaa vaimonsa kanssa...
Mutta jaksa uskoa siihen, että teillä tärppää joku kerta!! Tuo mainitsemani vaimo tosiaan kävi miehensä kanssa lapsettomuushoitoja läpi vuosia ilman tuloksia. Sitten luopuivat jo ajatuksesta ja sitten vaimolla todettiinkin pahanlaatuinen syöpä. Sen jälkeen tärppäsi raskauden kanssa ihan luonnollisella tavalla...
Juu, oma tarinani on toisessa ketjussa täällä ja ehkä sinäkin pidät minua hirviönä... Mutta tarkoitukseni oli viestittää, että aina on toivoa ja toivon sinulle kaikkea hyvää ja jaksamista!
27/28, ehdottakaa lääkärillenne, josko saisitte syödä aspiiria/disperiinä alkuraskauden ajan? Mulla on geenivirhe, jonka takia jouduin käyttämään ihan piikkeinä verenohennuslääkitystä raskausaikana ja sain siitä huolimatta 3 kertaa keskenmenon yhden vuoden sisällä... Yksi poika meillä on ja toista väännetään jo toista vuotta. Oon taas raskaana, ja vaikka lääkäri sanoo "hyvältä näyttää", pelkään silti. Nyt mulla on lukuisten veritulppien takia verenohennuslääkitys lopun ikääni...
Eihän tossa "väkisin tekemisessä" ole mitään järkeä jos ei "luomukonstein" kerran tule!
Onko naista ultrattu?? Miehen siittiöt tutkittu? Suljettu pois endometrioosin mahdollisuus? Hormonikokeet, munatorvien aukiolotutkimus?
Älkää hukatko aikaa turhaan yrittämiseen vuosia! Voi olla vain pienikin ongelma ja pieni hoito...
T: eräs, jonka miehellä normaaleja siittiöitä vain 2% koko satsista ja raskautuminen hieman kesti (n. 7 kk), mutta silti luomusti raskaaksi...
Ikävä kuulla. Mut älä vielä PMS-synkistelystä masennu, odotellaan vielä?
Mutta puhut niin tuttuja. :( Miksi sitä typeränä kierto toisensa jälkeen "uskoo" mahdollisuuksiinsa, miksei jo hyväksy että se juna meni mun ohi... Ei ole toista tulossa. :(
Mitään vinkkejä mulla ei ole. Niin sitä vaan noustaan, vanhalla rutiinilla.
Täällä kp 10 ja toiveet nousussa...
päivä saa puuhailla, siittiömäärät pysyvät muuten koko ajan alhaisina ja raskautumisen mahdollisuus kärsii. Joka toinen tai kolmas päivä on ok.
T. Kätilö
Olen hurjan pahoillani, että piti käydä niin... :( Miten jakselet?
-ap, kp 27
oletko ottanut kaikki kotikonstit käyttöön? Greippimehun, ovistestit, vadelmanlehtiteen, poimulehtiteen, vitamiinit, foolihapon jne?