Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ongelmana miehen aiempi lapsi
06.08.2010 |
reilu kolme vuotta sitten rakkautemme syttyi ensisilmäyksellä. Olin heti sulaa vahaa enkä halunnut enää muuta. Myöhemmin selvisi, että mies olikin kihloissa. Tapailimme salaa melkein vuoden päivät kunnes sitten vihdoin mieheni jätti naisen takiani. Ehdimme seurustella 2 viikkoa kun mies kertoi, että hänellä onkin jo uusi tyttöystävä joka on hänelle raskaana. Voitte kuvitella sen pettymyksen ja raivon tunteen, olin odottanut ja odottanut, saanut turhia lupauksia kaikesta. Tästä syystä meillä oli pieni väliero, jonka uskoin olevan lopullinen. Emme kumminkaan koskaan päässeet eroon toisistamme, koska rakastimme toisiamme. Kun lapsi sitten syntyi en pystynyt suhteeseen enää. Kävin terapeutilla jotta pääsisin hänestä irti. En päässyt vaikka kuinka yritin, enkä todellisuudessa varmaan edes halunnut. Oli tapahtunut tähän mennessä jo paljon, en tiennyt vihaanko häntä vai rakastanko. Nyt tapahtuneesta reilusti yli 2 vuotta.
Nyt asumme yhdessä ja olemme kihloissa. Kaikki on ollut kuin unelmaa jo reilun vuoden, menetetty aika oli saatu takaisin. Nyt minä odotan ensimmäistä lastani ja hän tietenkin toistaan. Ongelmana on mieheni toinen lapsi. Olen tavannut säännöllisesti joka toinen vkloppu tätä lasta mieheni takia, lasta jonka hän teki pettämällä minua. Ensinäkeminen ahdisti, mutta sen jälkeen on mennyt ihan hienosti, tulemme hyvin toimeen lapsen kanssa. Nyt kun itselläni on enää muutamia viikkoja synnytykseen minusta tuntuu superahdistavalta nähdä tuota lasta. Ihan viimeaikoina mieleni on totaalisesti tehnyt takapakin. Ihan kun minulta ja lapseltani vietäisiin jotain sillä että miehelläni on jo lapsi. esim. meillä on vain yksi lastenhuone, en saa laittaa tuota huonetta pojalleni, vaan sen tarvitsee olla huone myös mieheni ensimmäiselle lapselle, tytölle. Unelmani ja haaveeni murskaantuvat. Jos mieheni antaa lapselleen pojalleni hankkimat lelut, jotka odottavat poikaa avaatommina, saan raivarin! Mutta vasta nyt. Olenhan tiedostanut asian, että hänellä lapsi on. Onko osasyynä raskauteni ja sen tuomat tunteet vai mitä minun pitäisi tehdä? En ole valmis viettämään eristyksissä jokatoista vkloppua elämästäni kun mies näkee lastaan. Mieheni pakottaa minut sopeutumaan, jos haluan olla hänen kanssaan, mutta mitä enemmän hän pakottaa sitä enemmän minua ahdistaa. Yksinkertaisesti en vaan tunne tuota lasta kohtaan mitään eikä hän tuo mieleeni mitään hyvää. Elämä lapsen syntymän aikaan oli helvettiä. Lapsen syntymä teki elämästäni helvettiä ja nyt tuntuu, että lapsi vieläkin pilaa elämäni ja unelmani. Syy ei ole lapsen, mutta ainoa kehen asian puran. Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan. Onko asiaan mitään ratkasua?
Kommentit (38)
Ehkä jokaiselle tulee aika rauhottua ja alkaa miettiä sitä lopullista elämää. Näin uskon molempien nyt ajattelevan. Mieheni lasta halusi vielä enemmän kuin itse silloin suunnitteluvaiheessa. Uskon hänen olevan nyt vihdoin tosissaan. Hullua olisi muuten edes ollut palata yhteen! kaiken jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos 3 naista on yhtäaikaa. Kaikkiahan se on pettänyt. Ja sinä vielä teet lapsen sellaisen kanssa. Joko hyväksyt kokonaan miehen menneisyyden tai eroa. Mutta älä ainakaan lapsille kosta miehesi paskamaisuutta. Itse valintasi teit, elä myös sen kanssa.
Toivottavasti tajuat oman lapsesi synnyttyä ja saatuasi hänet syliisi, miten syyttömiä kaikki lapset ovat meidän aikuisten sekoiluihin ja miten paljon he ansaitsevat rakkautta ja huolenpitoa meiltä kaikilta.
Jokainen lapsi on yksilö, hän ei ole äitinsä tai isänsä. Jokainen lapsi ansaitsee hyväksynnän ja rakkautta. Jokainen läheinen aikuinen, joka on lapselle hyvä ja rakastava, saa hänen varauksettoman rakkautensa.
Muussa tapauksessa tilanteesi on vaikea ja tulee sitä olemaan jatkossakin.
Ehkäpä pettymyksesi ei ole käsitelty kokonaan ja siksi purkautuu näin?
Luonto tuossa vain hoitaa hommiaan. Haet tiedostamattasi tilaa syntymättömälle lapselle mikä on täysin normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoimin silmin olet leikkiin lähtenyt. Turha nyt alkaa purnata ja kostaa viattomalle lapselle!
antamaan (muka) miehelle anteeksi, mutta et ole oikeasti tehnyt sitä.
Et uskalla tuntea kielteisiä tunteita miestäsi kohtaan (pelkäät menettäväsi hänet), joten ne kanavoituvat viattomaan lapseen.
Sun pitää nyt uskaltaa suuttua miehellesi oikein kunnolla. Ja hänen pitää kyetä vastaanottamaan tunteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten ole yksin tuollaisen tunteen kanssa!!
Meillä miehen aiemmasta liitosta syntyneet kaksi lasta asuvat meillä. Ovat molemmat alle kouluikäisiä, ja meillä oli myös mennyt kivasti, kunnes aloin odottaa esikoistani. Minulle tuli loppuraskaudesta täsmälleen samanlaisia tunteita kuin ap kuvaili. Nyt esikoiseni on 2kk, eivätkä tunteeni ole muuttuneet. Suoraan sanottuna haluaisin, että nuo kaksi lasta katoaisivat pois. (joo, kivittäkää vaan, mutta siltä musta tuntuu)
Kerrankin joku joka oikeasti tietää miltä minusta tuntuu! Niin karua kuin se onkin niin ajattelen juuri noin, katoaisi vaan pois! Miten olet selvinnyt asian kanssa? Voiko suhteenne silti vielä hyvin? Keskusteletteko asiasta miehesi kanssa koskaan? Ja tietääkö hän tunteesi? Oletteko miettineet miten elämä jatkuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ihanaa kuulla,
etten ole yksin tuollaisen tunteen kanssa!!
Meillä miehen aiemmasta liitosta syntyneet kaksi lasta asuvat meillä. Ovat molemmat alle kouluikäisiä, ja meillä oli myös mennyt kivasti, kunnes aloin odottaa esikoistani. Minulle tuli loppuraskaudesta täsmälleen samanlaisia tunteita kuin ap kuvaili. Nyt esikoiseni on 2kk, eivätkä tunteeni ole muuttuneet. Suoraan sanottuna haluaisin, että nuo kaksi lasta katoaisivat pois. (joo, kivittäkää vaan, mutta siltä musta tuntuu) "
HIRVIÖITÄ! Toivottavasti ette kehtaa itseänne koskaan äideiksi kutsua, se on sen nimen paskaan upottamista.
Vetäkää itsenne kiikkuun, ehkäpä se joka puolelle lapsia siittäänyt "suuri rakkautenne" pystyy kuitenkin hoitamaan edes jälkikasvunsa kunnialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetteleppäs kuule nykyaikaa! On pikkusen erilailla uusioperheitä kun -50 luvulla! Siinä, että on lapsia aiemmasta suhteesta ei ole enää MITÄÄN erikoista! HIRVIÖ!
HIRVIÖITÄ! Toivottavasti ette kehtaa itseänne koskaan äideiksi kutsua, se on sen nimen paskaan upottamista.
Vetäkää itsenne kiikkuun, ehkäpä se joka puolelle lapsia siittäänyt "suuri rakkautenne" pystyy kuitenkin hoitamaan edes jälkikasvunsa kunnialla.
niin rakastatte myös lapsesta sitä miehenne puolta. Hänhän on puoliksi miehenne, toki myös puoliksi se toinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs sille toiselle puolelle sitten tehdään?
niin rakastatte myös lapsesta sitä miehenne puolta. Hänhän on puoliksi miehenne, toki myös puoliksi se toinen nainen.
miehenne 100% aikaansaannos niin se saattaisi olla pahasti vammainen. Eli sitä toista puolta ei voi irrottaa ja sitä ei myöskään voi vihata sillä, muuten miehenne saa raivokohtauksen ja jättää teidät sekä vihaa teitä lopunelämää.
Niin minä miehenä tekisin. Joko hyväksytte/rakastatte käenpoikastani tai saatte kenkää.
Onpas julmia akkoja liikenteessä.
T: 11cm mies
Mitäs sille toiselle puolelle sitten tehdään?
niin rakastatte myös lapsesta sitä miehenne puolta. Hänhän on puoliksi miehenne, toki myös puoliksi se toinen nainen.
Ei mies katsoisi sellaista naista hyvällä, joka ei hänen jälkeläisiinsä mieltyisi.
Ainakin itse jättäisin sellaisen ulos perheestä ja alkaisin mieluummin yh:ksi. Parempi lapselle niin kuin elää vihaavan äitipuolen kanssa
kun miehesi tekee seuraavan lapsen jonkun toisen kanssa :( Voi olla, että se uusikin äiti ajattelee sun lapsestasi samalla tavalla.
Ikinä en unohda tai anteeksi anna. Eipä ollut meidän lasten vika, vaikka sekin akka pisti meidät niin tuntemaankin. Ikinä en voisi kenellekään lapselle vastaavaa tehdä!
Alue: Aihe vapaa
miten sä tollaisen irtomunan kanssa menet lapsia tekemään??