Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tiedät, että olet "hyvä tyyppi"? Siis itsetunnosta kysymys.
05.08.2010 |
Mistä tiedät, että kun tapaat uusia ihmisiä, että olet hyvä tyyppi, että voit saada heistä ystäviä?
Minä olen oikein sosiaalinen uusien ihmisten kanssa, mutta lähempää ystävystymistä en yritä. Takaraivossa jyskyttää uskomus, että pidemmällä tähtäimellä olen tylsä ihminen, siksi sinä kuitenkin tulet minuun kyllästymään.
Milläköhän saan tämän uskomuksen muutettua?
Kommentit (14)
Välitän ihmisistä aidosti ja olen oma itseni vikoineni, se riittäköön.
Jos ei miellytä niin ei sille mitään voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mistä tiedätte, että olette mielenkiintoisia?
En minä ole mielenkiintoinen. Jos minusta on kiva olla jonkun seurassa, siinä on mielenkiintoisuutta riittävästi.
En mä tiedä olenko hyvä tyyppi vai en. En etukäteen mieti haluanko ystävystyä jonkun kanssa vai en, tai että pitäisikö se musta vai ei. Alan kiinnostua ystävystymisestä vasta sen jälkeen kun on jo valmiiksi hauskaa jonkun uuden tuttavuuden kanssa, ja siinä vaiheessahan on jo selvää että sen ihmisen kanssa synkkaa.
koskeekin kai sitä lähestymisvaihetta, että ylipäätään rupeaa juttelemaan jollekin, ja tätä taas ei tee, jos ajattelee, että ei ne kuitenkaan tykkää. Ellei sitten ole niin, että on aina itse se, jota lähestytään. Jonkunhan se on pakko sanoa ekat sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä nuo mielenkiintoiset ihmiset ovat hukassa ja aiheuttavat vain pahaa ympärilleen.
En edes halua olla mielenkiintoinen, enkä halua tutustua kehenkään, joka ei ajattele samoin kuin minä.
Eli ihan tavallisesta elämästä nauttiminen ja arkiset tylsät asiat ovat niitä, joista se ilo pitää löytää.
Vai haluaako joku olla draamakuningatar, jotta saa huomiota kaikilta, vaikka sitten negatiivistakin?
Koska sille on olemassa ihan diagnoosi, persoonallisuushäiriö, joita on monenlaisia.
koskeekin kai sitä lähestymisvaihetta, että ylipäätään rupeaa juttelemaan jollekin, ja tätä taas ei tee, jos ajattelee, että ei ne kuitenkaan tykkää. Ellei sitten ole niin, että on aina itse se, jota lähestytään. Jonkunhan se on pakko sanoa ekat sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
häntä näkee tarpeeksi. Loppujen lopuksi kyse on omasta halusta tulla toimeen ihmisten kanssa.
Kaikkien kanssa eivät kemiat vain kohtaa. Syyksi riittää esimerkiksi merkittävä ero älykkyydessä.
Minä "tiedän" olevani mielenkiintoinen, kun tapaan ihmisiä. Olen joustava, osaan löytää toisen ihmisen aaltopituuden, olen tehnyt asioita joita harva on tehnyt, joten jutunjuurtakin riittää.
Mutta pitkällä tähtäimellä en usko olevani mielenkiintoinen. Olen tavallinen, arkinen ja tylsä. Kuten suurin osa ihmisistä on. Mutta tämä ajatus on sen esteenä, että uskon muiden ihmisten haluavan nähdä minut toisenkin kerran.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kanssa juttua riittää pitempäänkin. Tosin minulle voisi tulla hiljaista BB-tyypin kanssa.
Lika barn leka bäst.
Jos on hyvä itsetunto, niin ei tällaista oikeasti mieti. Jos tulee jonkun kanssa juttuun, niin sitten tulee. Jos taas jonkun kanssa ei löydy sen kummempaa yhteyttä, niin ei sitä pidä jäädä pohtimaan. Käyttäydyt asiallisesti ja siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeää on ainakin olla riittävän moneen suuntaan aktiivinen. Kaikkien kanssa ei vaan millään kemiat natsaa. Lisävinkkiä esim. täältä: www.olethyvatyyppi.fi
Hyvä kysymys, itse olen miettinyt tätä samaa!
Alue: Aihe vapaa
olenko hyvä tyyppi vai en. Menen ihmisen luo ja jos ei natsaa, sitten ei natsaa. Se voi riippua niin miljardista asiasta miksi ei natsaa, ja jos jokin niistä on se että olen ärsyttävä ihminen, so be it. Joku toinen voi olla toista mieltä. Toki se sitten hetken ottaa päähän jos tulee torjutuksi, mutta elämä on.