Ammattikoulusta lähes mahdotonta päästä yliopistoon. Miksi täälläkin sitä reittiä aina suositellaan?
Aina kun täällä puhutaan nuorten kouluvaihtoehdoista, ammattikoulua pidetään kaikinpuolin lukiota parempana vaihtoehtona, myös jatko-opintojen kannalta. On toki totta, että ammattikoulu antaa hakukelpoisuuden myös yliopistoihin, mutta sisäänpääsystä se tekee turkkasen vaikeaa. Ylioppilailla oli esimerkiksi tänä vuonna Helsingin yliopistoon hakiessaan kuusin kertainen todennäköisyys päästä opiskelemaan haluamaansa ainetta, ammattikoulupohjaisista hakijoista vain aniharva, n. 3 %, pääsi yliopistoon.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2231944
Kommentit (38)
kaverini valmistui 23-vuotiaana maisteriksi, lukiota ei käynyt päivääkään.
Joillakin yliopistoilla on väyliä, jotka on räätälöity tietylle ryhmälle mahdollisuudeksi suorittaa yliopistotutkinto omalta alaltaan.
Ne kun ei ole ajankohtaisia yleensä vielä amiksen tai lukion jälkeen.
kaverini valmistui 23-vuotiaana maisteriksi, lukiota ei käynyt päivääkään.
Joillakin yliopistoilla on väyliä, jotka on räätälöity tietylle ryhmälle mahdollisuudeksi suorittaa yliopistotutkinto omalta alaltaan.
Ne kun ei ole ajankohtaisia yleensä vielä amiksen tai lukion jälkeen.
ja jos se vasta 23-vuotiaana valmistui niin ei tuo nyt niin nopeaa ole. Sen ikäisenä minäkin maisteriksi valmistuin, vaikka kävin lukion ja lisäksi tein koko ajan töitä opintojen ohessa ja tutkintokin oli lähes 2 kertaa minimilaajuus.
olet sinä niin ahkera ja mahtava tyyppi, että.
kaverini valmistui 23-vuotiaana maisteriksi, lukiota ei käynyt päivääkään.
Joillakin yliopistoilla on väyliä, jotka on räätälöity tietylle ryhmälle mahdollisuudeksi suorittaa yliopistotutkinto omalta alaltaan.
Ne kun ei ole ajankohtaisia yleensä vielä amiksen tai lukion jälkeen.
ja jos se vasta 23-vuotiaana valmistui niin ei tuo nyt niin nopeaa ole. Sen ikäisenä minäkin maisteriksi valmistuin, vaikka kävin lukion ja lisäksi tein koko ajan töitä opintojen ohessa ja tutkintokin oli lähes 2 kertaa minimilaajuus.
Kummallakin merkonomikoulutus, valmistuivat maisteriksi nopeasti ja hyvin arvosanoin, toinen heistä väitteli tohtoriksi vuosi sitten ja toisen väitöstilaisuus on lokakuussa. Toinen työskentelee lehtorina yliopistolla.
Kummankin kohdalla opo suositteli, että koska tavoitteena on kauppatieteet, niin kauppaopistoon ja sieltä loistavien papereiden ansiosta pääsi helpommin yliopistoon kuin keskiverroin paperein lukion kautta. Kumpikaan eivät ole valintaansa katuneet.
toisin kuin ammattikoulututkinnolla, siksi ammattikoululaisen pääsykoevastausten pitää olla paremmat kuin ylioppilaiden vastaukset. Yo-tutkinnon suorittaminen auttaa tähän.
Mutta ani harva ammattikoulun käyneistä haluaa yliopistoon. Ani harva pääsisi yo-tutkinnon läpi käymättä edes osaa lukio-opintoja. Kuitenkin se on mahdollista.
Ammattitutkinnon suorittaminen ennen lukio-ja/tai yliopisto-opintoja taas antaa opiskelijalle huomattavasti paremman mahdollisuuden päästä töihin opintojensa ohella. Näin opiskelusta tulee mielekkäämpää, koska opiskelija saa enemmän rahaa elämiseen kuin pelkällä opintotuella tai harjoittelijan palkkaa saaden.
Kummallakin merkonomikoulutus, valmistuivat maisteriksi nopeasti ja hyvin arvosanoin, toinen heistä väitteli tohtoriksi vuosi sitten ja toisen väitöstilaisuus on lokakuussa. Toinen työskentelee lehtorina yliopistolla.
Kummankin kohdalla opo suositteli, että koska tavoitteena on kauppatieteet, niin kauppaopistoon ja sieltä loistavien papereiden ansiosta pääsi helpommin yliopistoon kuin keskiverroin paperein lukion kautta. Kumpikaan eivät ole valintaansa katuneet.
eikös nämä ole viimeisen 10 vuotta olleen amk-koulutuksia eli se lukio on ollut käytävä ensin
Se oli silloinen opistoasteen tutkinto. Ammattikorkeakouluunkin pääsee, vaikka ei ole lukiota taustalla. Itse asiassa monilla aloilla suorastaan toivotaan, että tulisi väkeä ammattiopistosta, eikä lukiosta (esim. restonomikoulutus)
eikös nämä ole viimeisen 10 vuotta olleen amk-koulutuksia eli se lukio on ollut käytävä ensin
kyllä ammattikoulutaustalla sisäänpäässeillä on ylioppilaita enemmän vaikeuksia opintojen suorittamisessa - kaikilla kursseilla taso on sellainen, että odotetaan tietopohjan olevan kaikilla sama esim. esseen kirjoitus, matemaattiset tehtävät, kielitaito ovat aivan toista luokkaa lukion suorittaneilla.
Ei opintojen suorittaminen amispohjalta mahdotonta ole, mutta hankalampaa ja työläämpää useimmiten.
Valintakoe oli kaksivaiheinen eli ensimmäisessä vaiheessa oli kirjallinen koe. Ammattikoulupohjalta hakeneilla ei huomioitu todistuspisteitä, joten toiseen vaiheeseen päästäkseen piti saada vähintään yhtä paljon pisteitä pääsykokeesta kuin alin toiseen vaiheeseen hyväksytty ylioppilas.
Toisessa vaiheessa oli haastattelu. Siinä ei huomioitu enää keneltäkään todistuspisteitä. Lopputulos oli se, että olin loppupisteiden perusteella viiden parhaan hakijan joukossa, vaikka tulin amispohjalta ja hakijoista vain alle 4 % pääsi sisään.
Tämä on harvinaista, mutta toki mahdollista. En tosin ole missään huomannut, että tätä väylää suositeltaisiin...
Ensinnäkin, yliopistoissa on paljon linjoja, joissa opiskelijoista 1/3 valitaan pelkän pääsykokeen perusteella. Eli jos yo-tutkinto on heikko, niin voi hyvällä valintakoesuorituksella päästä silti kirkkaasti sisälle. Silloin on ihan samalla viivalla amistaustaiset ja yo-pohjaiset (kun yo-pisteitä ei oteta edes huomioon).
Mutta ani harva ammattikoulun käyneistä haluaa yliopistoon.
on myös aika paljon ihmisiä, jotka suorittavat ensin lukion ja sen jälkeen ammatillisen tutkinnon (ns. opistotason yo-linjat ennenvanhaan). Tällaisesta joukosta aika iso osa haluaa (ja pääseekin) yliopistoon.
Kaikissa ketjuissa, joissa käsitellään nuorten valintoja ammattikoulun ja lukion välillä, on aina äänekäs osuus niitä, jotka suosittelevat ammattikoulua, koska a) sieltä saa ammatin ja b) sieltä pääsee ihan samalla tavalla yliopistoon kuin lukiostakin. Lisäksi mainitaan huonot lukiopaperit, joilla ei kuulemma pääse mihinkään (ammattikoulusta ei kai huonoja papereita sitten voi saadakaan...) ja se, kuinka ammattikoululaiset saavat parempia kesätöitä (joka osalla aloista on toki tottakin.)
Tämä on harvinaista, mutta toki mahdollista. En tosin ole missään huomannut, että tätä väylää suositeltaisiin...
Minulla hyvä keskiarvo yläasteen päättötodistuksessa, mutta kapinoin murrosikäisenä akateemisia vanhempiani vastaan ja halusin mieluummin ammattikouluun. Matemaattinen osaamiseni oli yläasteella ihan ok, mutta lukion suorittaneisiin verrattuna varmasti huonompi. Opiskelin yliopistossa kuitenkin sellaista alaa, jossa sitä ei tarvittukaan. Esseen kirjoittamisen ja kielitaidon suhteen ei ollut mitään ongelmaa yliopisto-opiskelun aikana! Sain tenteistä huippuarvosanoja ja olin vaihto-opiskelijanakin ilman kieliongelmia. Työkieleni on nykyään englanti ja käytän usein myös kolmea muuta kieltä Suomen kielen lisäksi.
esseen kirjoitus, matemaattiset tehtävät, kielitaito ovat aivan toista luokkaa lukion suorittaneilla.
Ammattitutkinnon kaveriksi saa ylioppilastodistuksen mutta ei lukion päästötodistusta.
jos ei ole suorittanut myös lukion oppimäärää. Pelkkä tutkinto ei riitä.
ammattikoulu pari-kolme vuotta
Kirjoituksiin ei pääse, ellei ole suorittanut _kaikkia_ pakollisia kursseja ko. oppiaineesta. Eli hän, joka väitti yo-tutkinnon tulevan kuukaudessa, on väärässä.
Jokaisessa niistä on hyviä ja huonoja opiskelijoita. Hyviä olen kannustanut jatkamaan opintojaan seuraavalla asteella. Huonolla todistuksella (ja asenteella) se on vaikeaa oli todistus sitten ammattiopistosta tai mistä vaan. Jos opiskelijan tavoitteena on yliopisto, niin kyllä lukio on paras vaihtoehto, vaikka ammatillinen vaihtoehtokin on toki mahdollinen.
Kaikissa ketjuissa, joissa käsitellään nuorten valintoja ammattikoulun ja lukion välillä, on aina äänekäs osuus niitä, jotka suosittelevat ammattikoulua, koska a) sieltä saa ammatin ja b) sieltä pääsee ihan samalla tavalla yliopistoon kuin lukiostakin. Lisäksi mainitaan huonot lukiopaperit, joilla ei kuulemma pääse mihinkään (ammattikoulusta ei kai huonoja papereita sitten voi saadakaan...) ja se, kuinka ammattikoululaiset saavat parempia kesätöitä (joka osalla aloista on toki tottakin.)
Tämä on harvinaista, mutta toki mahdollista. En tosin ole missään huomannut, että tätä väylää suositeltaisiin...
Kummallakin merkonomikoulutus, valmistuivat maisteriksi nopeasti ja hyvin arvosanoin, toinen heistä väitteli tohtoriksi vuosi sitten ja toisen väitöstilaisuus on lokakuussa. Toinen työskentelee lehtorina yliopistolla.
Kummankin kohdalla opo suositteli, että koska tavoitteena on kauppatieteet, niin kauppaopistoon ja sieltä loistavien papereiden ansiosta pääsi helpommin yliopistoon kuin keskiverroin paperein lukion kautta. Kumpikaan eivät ole valintaansa katuneet.
missä nykyään saa merkonomikoulutuksen peruskoulupohjalta? eikös nämä ole viimeisen 10 vuotta olleen amk-koulutuksia eli se lukio on ollut käytävä ensin
AMK-tason tutkinto on tradenomi, merkonomi on perustutkinto.
jotka ovat suorittaneet JOKO kaikki pakolliset lukion kurssit TAI vähintään 120 ov:ta kestäneen toisen asteen koulutuksen. Lukio-opintoja ei siis ole pakko käydä ollenkaan.
Ne kun ei ole ajankohtaisia yleensä vielä amiksen tai lukion jälkeen.