Ammattikoulusta lähes mahdotonta päästä yliopistoon. Miksi täälläkin sitä reittiä aina suositellaan?

kaverini valmistui 23-vuotiaana maisteriksi, lukiota ei käynyt päivääkään.

Joillakin yliopistoilla on väyliä, jotka on räätälöity tietylle ryhmälle mahdollisuudeksi suorittaa yliopistotutkinto omalta alaltaan.

Ne kun ei ole ajankohtaisia yleensä vielä amiksen tai lukion jälkeen.

ja jos se vasta 23-vuotiaana valmistui niin ei tuo nyt niin nopeaa ole. Sen ikäisenä minäkin maisteriksi valmistuin, vaikka kävin lukion ja lisäksi tein koko ajan töitä opintojen ohessa ja tutkintokin oli lähes 2 kertaa minimilaajuus.

Kyllä 23-vuotiaana valmistuminen maisteriksi on nopeaa. Harva siihen pystyy.

akateeminen loppututkinto? Jossain lehdessä oli luku jossa kerrottiin että akateemisille työttömille joku ylempien toimihenkilöiden liitto järjestää jotain työnhakukoulutusta. Lueteltuna sitten tradenomit, insinöörit ja esim. DI:t (jotka ovat akateemisia). Mielestäni ammatikorkeasta ei valmistuta akateemiseen loppututkintoon. Mutta siis joo, kai amiksestakin pääsee vaikka juuri tuon ammattikorkean kautta yliopistoon.

ole hyötyä, ellei se ole oikeasti todella hyvä. Mitkään e:tä alemmat arvosanat eivät enää auta, kun suurimmalla osalla on paljon paremmat paperit, varsinkin niillä aloilla, joilla hakijoita on paljon.



Ammattikoulua voi suositella niille, jotka eivät tiedä, mitä elämältään haluavat. Pahimmassakin tapauksessa heillä on kolmen vuoden päästä ammatti, joka auttaa paljon työmarkkinoilla ja toisaalta mahdollisissa jatko-opinnoissakin on heillä heti paremmat mahdollisuudet saada töitä opintojen oheen.



Tietysti jos on itsestäänselvää, että haluaa yliopistoon, niin sitten se kannattaa tehdä lukion kautta.

Tai jos menevät, niin siinä tapauksessa ovat sen verran lahjakkaita, että pääsevät sinne joka tapauksessa. Ammattikorkeakoulu on monelle amislaiselle realistisempi vaihtoehto.



On täysin selvää, että useimmilla ammattikoulun käyneillä ei ole koskaan tarkoituskaan yliopistoon mennä. Mieli voi muuttua sitten vanhempana ja toiset sinne pääsevät, toiset eivät.



Sama se on ylioppilaillakin, ei ylioppilastodistus ole enää ainakaan puoleen vuosisataan taannut pääsyä yliopistoon.



Yritämme sanoa teille: AMMATTIKOULUN KÄYMINEN EI ENÄÄ OLE ESTE YLIOPISTOON PÄÄSYLLE. Sen merkitys on aivan toinen kuin että sitä suositeltaisi yliopistopaikkaa tavoitteleville.



Jos yliopistoon ei pääse, on ammattikoulun käyneellä kuitenkin se ammattitutkinto, jolla voi hakea töitä. Lukion käyneen työmahdollisuudet ovat jotain puhelinmyyntiä, parhaassa tapauksessa jossain kassalla tai muussa vastaavassa.

Kaikissa ketjuissa, joissa käsitellään nuorten valintoja ammattikoulun ja lukion välillä, on aina äänekäs osuus niitä, jotka suosittelevat ammattikoulua, koska a) sieltä saa ammatin ja b) sieltä pääsee ihan samalla tavalla yliopistoon kuin lukiostakin. Lisäksi mainitaan huonot lukiopaperit, joilla ei kuulemma pääse mihinkään (ammattikoulusta ei kai huonoja papereita sitten voi saadakaan...) ja se, kuinka ammattikoululaiset saavat parempia kesätöitä (joka osalla aloista on toki tottakin.)

Tämä on harvinaista, mutta toki mahdollista. En tosin ole missään huomannut, että tätä väylää suositeltaisiin...

Suosituksissa on kyse nimenomaan siitä, että jos on odotettavissa joko motivaation tai kykyjen puutteen vuoksi keskinkertainen tai sitä huonompi yo-todistus, ei lukioon kannata mennä.

Silloin on kuitenkin edessä vain ammattikouluvaihtoehto, jonka voi tosin suorittaa vuotta lyhemmässä ajassa kuin peruskoulun käyneet.

niin en näe, että sillä pohjakoulutuksella on hirveästi merkitystä yliopistoon hakiessa. Merkonomi on ihan yhtä lukutaitoinen kuin ylioppilaskin. Kun osaa pääsykoekirjan erinomaisesti, pääsee sisään, vaikka olisi pohjimmiltaan autonkorjaaja. Kielissä tai matemaattisissa aineissa lukiosta on tietysti enemmän etua kuin lukuaineissa.



Itse lähdin yliopistoon näin vanhalla iällä. Ylioppilastodistus on niin vanha, ettei siitä enää mitään lähtöpisteitä saanut. Menin siis pelkän pääsykokeen perusteella sisään kieliaineeseen. Kyseisellä kielellä tehty vuosikausien työ takasi ja takaa paremman peruskielitaidon kuin mitä lukioikäisellä nuorella voi olla ja se on näkynyt sitten niissä varsinaisissa opinnoissa.



Mieheni on sitten merkonomi, joka politiikasta kiinnostuneena haki ja pääsi lukemaan valtiotieteitä.

ylioppilastutkinnon ja hakea sillä yliopistoon, jos sinne kovin tahtovat.

ylioppilastutkinnon ja hakea sillä yliopistoon, jos sinne kovin tahtovat.

jos sinne kovin tahtovat.

ammattikoulu pari-kolme vuotta

sairaanhoitaja noin H 4,5 papereilla (sama asteikko) ja nyt lääkiksessä. Helppoa joillakin aloilla!

jos ei ole suorittanut myös lukion oppimäärää. Pelkkä tutkinto ei riitä.

ammattikoulu pari-kolme vuotta

toisen asteen opintoja opiskelleilla on yo-kirjoitusoikeus.



Mutta korjataan sen verran, että ylioppilaatkin voivat suorittaa ammattinäyttötutkinnon nopeammin kuin parissa vuodessa.

Ammattitutkinnon kaveriksi saa ylioppilastodistuksen mutta ei lukion päästötodistusta.

jos ei ole suorittanut myös lukion oppimäärää. Pelkkä tutkinto ei riitä.

ammattikoulu pari-kolme vuotta

edes ammattikouluun.



Mielummin ammattikoulun kautta sitten jatko-opintoihin

Toisaalta tuossa tuskin hirveästi merkitsee oletko lähihoitaja vai olisitko sen sijaan käynyt lukion. Joka tapauksessa reitti amk:n kautta vie kolme-neljä ylimääräistä vuotta, kun yhtä hyvin olisi voinut mennä lukioon ja sieltä suoraan yliopistoon.

On hienoa, että systeemi on joustava, mutta on väärin ladata aivan epärealistisia odotuksia nuorille ja heidän vanhemmilleen siitä, kuinka ammattikoulututkinnolla pääsee ihan samalla tavalla yliopistoon kuin lukion käymälläkin.

sairaanhoitaja noin H 4,5 papereilla (sama asteikko) ja nyt lääkiksessä. Helppoa joillakin aloilla!

Ei ainakaan jatko-opintoihin. Surkeilla lukiopapereilla pääsee kyllä yliopistoihinkin valintakokeen kautta siinä missä loistavilla ammattikoulupapereillakin.

edes ammattikouluun.

Mielummin ammattikoulun kautta sitten jatko-opintoihin

Helsingin yliopistossa aloittaa vuosittain noin 4000 uutta opiskelijaa, joista tänä vuonna 24 pääsi sisään amispapereilla. Että näin todennäköistä.

Ammattikoulun käyneet voivat suorittaa ylioppilastutkinnon ja hakea sillä yliopistoon, jos sinne kovin tahtovat. --- ylioppilastutkinto kestää sen kuukauden, ammattikoulu 2-3 vuotta

jonka tosiaan teoriassa voisi hankkia kuukaudessa, jos tiedot olisivat sopivalla tasolla. Tutkinnolla ei ole sisäänpääsyyn väliä, koska myös ammattikoulu tuottaa sen muodollisen hakukelpoisuuden. Sen sijaan väliä on sillä, että ammattikoulujen jälkeen NE TIEDOT EIVÄT OLE SAMALLA TASOLLA KUIN LUKION JÄLKEEN ja siksi korkeakoulujen pääsykokeissa ei vaan saa tarpeeksi pisteitä. Tätä ongelmaa ei korjata kuukauden kestävällä tutkinnonsuorittamisella (eikä se kukausi tältä tietopohjalta lähtiessä oikeasti riitäkään yo-tutkinnon läpipääsyyn) vaan se vaatii parin vuoden opiskelun.

ylioppilaaksi ja ammattiin saman tien.



Amitsustakin voi pinnistää yliopistoon, riippuu paljon alasta onko kuinka hyvät mahdollisuudet.

Joillakin yliopistoilla on väyliä, jotka on räätälöity tietylle ryhmälle mahdollisuudeksi suorittaa yliopistotutkinto omalta alaltaan.