Onko koiraperheissä usein niin, että koira tottelee

Mitä tapahtuu, jos vieras sanoo koiralle ohejistusta tai on tiukkana.

Useimpia käskyttäjiä koirat katsovat vähän kuin halpaa makkaraa. Leikkivät hetken aikaa ja sitten lähtevät omille teilleen.

Useimmilla kun ei pysy se tiukkuus niissä käskyissä kun koira pelleilee edessä sen minkä kerkeää. No meillä harvemmin kenelläkään vieraalla on lupaa käskyttää meidän koiriamme, ovat vahteja ja sellainen höveliys ei kuulu vahtikoiralle.

olen se ketä totellaan. Olen ollut enemmän koiran (uros) kanssa, olen tiukempi, käytän vähemmän sanoja;-D. Toki osaan leperrelläkin tarvittaessa:-). Koira varmaan tuumisi, että perheessä ensin tulen minä, sitten mies, sitten lapset, sitten hän vasta itse. Kai ihan hyvä järjestys!



Lasten isää koira hyppyyttää, koska ex hyppää. Koira hyppii vasten, saa makupaloja jne. Muutamia lapsia ja aikuisiakin koira on koettanut nylkyttää, siinä pitää olla tarkkana. Miehen veljen vaimoa kun kokeili (eka kerta kun tapasivat), koiraihmisenä tuo pukkasi koiran heti kauemmas jalallaan ja oli tosi pahan näköinen. Se oli sitten heti selvä, kuka käskee.



Yleensähän se oma väki koiraa käskee. Olen kyllä lasten kavereillekin sanonut, että heti pitää karjaista EI!!! jos koira meinaa tarttua jalkaan tai nousta vasten. Ei sitä tarvitse sietää. Meillä kuitenkin on iso berniuros, ja vaikka miten lempeä onkin, äkkiä se kakarat kaataa nurin...

koiralle (sekä miehelle ;). Miestä koira tottelee kohtalaisesti eli yleensä kyllä, mutta välillä uhman tullen katsoa naljottaa vain että en, istu itse.



Minua ei kyseenalaista, itse aika usein sanon koiralle "löysästikin" käskyjä esim. "alas" (sohvalta tai sängystä vaikkapa) käsky saattaa korvautua "menetkö pois" ja koira tottelee. Samoin pelkkä terävä ymh kiinnittää koiran huomion/se lopettaa jos on jotakin tekemässä.





Vieraita koira tottelee huonosti, eli auktoriteettiä pitää kyllä vieraalla olla (oikeasti koiraihminen jolla kokemusta koirien käskemisestä) jos meinaa saada itsepäisen piskini tottelemaan. On muutenkin kova "huijaamaan" vieraita (mm. kertaalleen mieheni sisko on kantanut koiraa (onneksi painaa "vain" reilun 10kg..) melkein puoli kilometriä kotiin kun koira oli tehnyt istumalakon kadulle :D).

Toisaalta, tätini joka on ollut koiran kanssa tekemisissä lähes pennusta lähtien, saa koirani tottelemaan melkoisen hyvin, toisinaan jotain kepposia koira yrittää mutta tädillä on pitkä pinna ja lopulta hän vie kyllä voiton kiistoissa.



Eli sisua ja päättäväisyyttä koirani kyllä käskyttäjältään vaatii.

kun meille tulee vieraita tai mennään kylään sellaiseen paikkaan, johon koirammekin ovat toivottuja vieraita. Koirat kuuntelevat kyllä, kun käsken, mutta käyvät kyselemässä toisia mielipiteitä muilta. Kotona oman perheen kesken eivät ikinä kerjää, kun tietävät ettei pöydästä heille ruokaa tipu. Vieraiden aikana sen sijaan istua nakotetaan pöydän vieressä kyyläämässä. Ja totta kai vieraiden on sitten joku sisäinen pakko vahvistaa tuota käytöstä antamalla ruokaa. Ei auta, vaikka komennan sekä koiria että vieraita. Hävettää, kun väki luulee, että annan koirieni elää ihan pellossa. :D

on se että minä (emäntä) tulen ensin, sitten koirat, sen jälkeen mies ja lapset.



Kukaan muu ei yritä kouluttaa tai saada koiria kuriin kuin minä :(

siis emäntää.

Siten se, joka huoltaa ja hössöttää ja hoivaa, on vähemmän kontaktia ottavan ihmisen alapuolella. Miehet usein ovat vähän "jurompia" naiseen verrattuna, ja niin muodoin koira saattaa tulkita tilanteen niin että tohottava emäntä mielistelee lauman johtajaa eli vaiteliasta isäntää. Silloin koiran on mielestään viisasta pitää miestä lauman johtajana myös.

parhaiten. Tai siis kaikki koirat.



Tiesittekös että susilaumassa se alfa naaras on se pomo? Uroskoirat ainakin tottelevat helpommin naisia kuin miehiä ja nartut taas testaa johtajuutta enemmän kuin urokset..

ja kouluttaa. Eli meillä minä (nainen) Mies on ollut koirille aina lähinnä lenkkikaveri.

Mitä tapahtuu, jos vieras sanoo koiralle ohejistusta tai on tiukkana.

kuis vielä?