Joskus muakin naapurin lapsi ahdistaa...

on perheensä ainoa lapsi ja tuntuu olevan aina yksinäinen. Tulee näin kesälomalla heti aamusta meille hakemaan mun lapsia ulos ja olisi meillä ja pihassamme aamusta iltaan. On mukava tyttö enkä useinkaan raaski sanoa että voisi mennä välillä kotiinsa mutta kun olisi joskus ihan kivaa viettää omassa pihassa aikaa ihan oman perheen kesken. Jos yritetään lasten kanssa istuttaa kukkia, pelata, leikkiä nuorimmaisen (taaperon)kanssa tai mitä vaan oman porukan kesken niin aina siinä on myös naapurin lapsi. Ei kumminkaan haluta meille adoptoida lisää lapsia joten miksi hemmetissä ne vanhemmat eivät koskaan halua/jaksa tehdä oman lapsensa kanssa yhtään mitään? Molemmat vanhemmat ovat vuorotellen olleet lomilla enkä vielä kertaakaan tänä kesänä ole nähnyt että viettäisivät aikaa ulkona lapsensa kanssa. Jos joskus olen sanonut ettei meille saa tulla niin lapsiparka vaeltaa sitten yksin ulkona :(:(:( meilläkin joskus nuo isommat ovat sanoneet että haluaisivat esim pelata jotain peliä kahdestaan tai ihan vaan leikkiä...heillä kun on ihan omat leikit joista ei naapurin tyttö kiinnostu! suurin rasite on se ettei omassa pihassa saa koskaan olla oman perheen kesken...