Vanhemmat liian kiinnostuneita ja vaativia kouluille?

tehtyjen valitusten määrä on kasvanut todella paljon, ja syy ei ole - ylläripylläri - vanhempien yliaktiivisuus tai vaativuus.



Vaan se, että kunnissa säästetään kaikesta mahdollisesta ja karsitaan myös opetuksesta. Erityisopetuspäätöksiä jätetään tekemättä, opettajia pakkolomautetaan jnejne.



Joten ne "hyvätuloiset ja liian valveutuneet nipot" kenties valittavat aivan aiheesta...



Kuka oppilaiden puolta pitää, jolleivat vanhemmat, ap?



Ei se kunta pane asioita järjestykseen, jolleivat vanhemmat pakota ja vaadi.



Varmaan on myös itsekkäitä ja ylivaativia vanhempia, mutta minä pitäisin melkeinpä HYVÄNÄ asiana sitä, että vanhemmat vaativat jo jonkinlaista tason palautusta opetukseen. Liian paljon on karsittu jo!



Ja sellainen on muuten myös opettajien etu.

on haastettu kiusaamisasiasta käräjille, niin SINÄ arvelet, että kiusaamisen TÄYTYY olla suurin syy, 10?? Tää on just niin tyypillistä tätä aikaa, että kuvitellaan, että omat lapset ja oma elämä on se maailman napa. Suomessa on kymmeniätuhansia koululaisia ja tuhansia opettajia. Luuletkos todellakin, että koska teidän koulussa on yksi tällainen tapaus, niin sen takia voi tehdä noin suuren yleistyksen. Katso, 10, ympärillesi ja huomaa muutakin elämää!

Meillä on koulussa tällaisia tapauksia useita. OAJ:n edustaja meni eräässä haastattelussa sanomaan, että suurin osa lakimiestä työllistävistä tapauksista liittyy viime vuosina paljon esilläolleisiin ristiriitoihin, joiden seurauksena on jouduttu vaihtamaan koulua.

Voihan se toki olla, että kyseessä on vääränlainen kouluruoka, mutta kun se ei ole OAJ:n asia ja eniten koulua vaihtavat kiusatut oppilaat.

Ihan peruslogiikalla menin tällaista väittämään. Jokainen kiusaava opettaja on liikaa. Ja onhan siellä syytteitä esim. pedofiliasta. Opettajakin kun voi olla erilainen monin eri tavoin.

Oma esimerkkini on vanhemmasta, joka halusi lapselleen "oikeuksia". Koulumme järjestyssääntöihin kuuluu, että pipot ja takit jätetään käytävään eikä niitä pidetä päällä oppitunnilla. Eräällä luokalla oli joukko poikia, jotka eivät millään olisi tätä sääntöä totelleet, joten uhkasin sitten, että jos sama jatkuu eli pipot ja takit päällä istutaan tunnilla, niin annan jälki-istunnon. Seuraavalla tunnilla lauma poikia istui takit ja pipot päällä. Muistutin heitä uhkauksestani, jolloin muut pojat tottelivat paitsi tämä yksi äidin kullanmuru. Kehotin häntä noudattamaan myös käskyäni mutta oppilas ei suostunut. Ilmoitin, että hän saa jälki-istunnon niin kuin olin uhannut.

Äiti soittaa minulle seuraavana päivänä. Kiusaan hänen lastaan ja olen ottanut hänet silmätikuksi. Lapsi ei enää halua tulla tunnille. Annan jälki-istunnon vain hänen lapselleen, vaikka muutkin rikkoivat sääntöä.

Kerron, mitä tapahtui. Äiti ilmoittaa, että lapsi kokee minun kiusaavan ja että kohta lapsi ei tule tunnille, kun ahdistuu minusta, joten ongelma on siis minun ja minun pitäisi muuttaa käytöstäni. Puolen tunnin puhelun aikana äiti sai minut vakuuttuneeksi, että jos en salli tälle yhdelle muruselle erioikeuksia kuin muille, hän laittaa lakimiehet asialle ja järjestää minulle vaikeuksia. Onhan nyt opettajan vika, jos lapsi ahdistuu eikä halua tulla enää kouluun.

Tajusin kuvion. Sanoin äidille, että muutan käytöstäni ja äiti oli onnellinen. Lapsi julisti heti seuraavalla tunnilla koko luokan kuullen, että jos en ole hänelle mukava, äiti haastaa opettajan oikeuteen.

Olisiko pitänyt taistella oikeuksieni puolesta? Olisi. Miksi en sitten tehnyt niin? Koska istuisin käräjillä ihan koko ajan näiden tapausten takia. Nykyajan vanhemmat eivät halua, että heidän lastaan kohdellaan tasapuolisesti vaan he haluavat, että heidän lastaan kohdellaan paremmin ja että lapsi on aina poikkeustapaus. Lakimiehiä näiltä löytyy (moni heistä on lakimies itse), rahaa, millä maksaa lapsen toilailut.

On varmasti olemassa niitäkin opettajia, jotka eivät kuulu alalle ja kiusaavat oppilaita. Mutta suurin osa meistä ei kuulu tähän ryhmään. Se OAJ:n lakimies on työllistetty tasan tarkkaan siksi, että vanhemmat vaativat lapsilleen erityiskohtelua joka asiassa.

Toinen tapaus sattui kollegalleni. Oli koulun itsenäisyyspäiväjuhla salissa, ja oppilas istui penkissä pipo päässä. Kollegani meni sanomaan oppilaalle, ja kun pipo pysyi päässä, otti sen pois ja kehotti oppilasta tulemaan mukaan. Oppilas poistui (näin tapahtuman itse niin kuin 30 muuta opettajaa ja 400 oppilasta). Äiti soittaa hysteerisenä rehtorille jo iltapäivästä. Hänen lastaan on pahoinpidelty. Pipo oli revitty päästä ja lapsi oli rinnuksista raahattu pihalle. Hän vaatii palaveria, uhkaa iltapäivälehdillä ja on täysin tolaltaan, joten palaveri järkätään kiireesti seuraavaksi aamuksi. Äiti tajuaa tilanteen naurettavuuden heti, kun astuu palaveriin. Kyseinen opettaja, joka oppilaan mukaan oli siis repinyt pipon pois päästä ja raahannut pojan juhlasalista ulos, on pieni ja hento, 150 cm ja 45 kg. Poika taas oli yli 180 cm. Äidille palasi järki päähän kertaheitolla. Ei tarvittu edes todistajia...

Ne kiltit piltit saattavat valehdella - joskus ihan huvikseenkin. Ei kaikki, ei suurin osa, mutta joku aina silloin tällöin.