Mitä mieltä tällaisesta mummolasta?

Mutta oma kirjoituksesi on - anteeksi vaan - aika hyvä esimerkki nykyvanhemmuudesta: kaiken pitää olla kehittävää ja tuotteliasta. Mitään leppoisaa olemista ei ole, vaan kaikki suoritetaan. Relaa hyvä nainen!

Lasstens.ilmoituksen tekeminen on nykyään todella helppoa. Ja niitä tehdään, tuollaiaista aivan turhista ja vieläkin vähäpätöisimmistäkin asioista.



Sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja juuri siksi, että jokaikisestä lapsen itkusta tehdään ilmoituksia.



Jokainen perhe toimii omalla tavallaan, eikä ole edes lastensuojelun sos.työntekijöiden taholla sellaista muottia tai määritettä, johon jokaisen perheen pitäisi sopia ja kaikki muut olisivat sitten niin huonoja että lapsia laiminlyötäisiin.



Anna piutpaut tuolle veljen vaimolle. Se, että lapset eivät saa kasviksia kerran viikossa - hyvänen aika sentään !!!!!



Ja se, että hän laittaa välit poikki - anna mennä vaan! Äkkiä tuo veli huomaa olevansa todella yksin, ja samoin vaimo. Se on surullista, etteivät serkut saa tutustua toisiinsa , mutta sinä et siitä ole vastuussa.



Isovanhempasi kuulostivat aivan lapsenlapsiaan rakastavilta ja normaalin hyviltä ihmisiltä aivan kuten te vanhemmatkin.



Anna sen kälyn tehdä ilmoitus, jos haluaa. Sos.tt:t joutuvat tarkistamaan, mikä on totuus ilmoituksen takana. Teitä aikuisia haastetllaan. Ehkä lapsiakin.

LS-ilmoitus EI tarkoita huostaanottoa eikä edes lastensuojelun asiakkuutta!! Ilmoitus mitä ilmeisimmin todetaan aiheettomaksi. Merkintä siitä teidän rekisteriinne jää, ja se on ja pysyy siellä lopun elämää, mutta muutoin kälyn uhkaus on ilkeyttä vain.



Käy lukemassa netistä lastensuojelulakia, ja latele vastaukset sieltä kälylle. Kerro, että sinäkin olet huolissasi tämän lapsista, koska äiti on sitä-.ja-tätä.... ja luettelet heidän toimintatapansa, ja kerrot että se vaarantaa lasten kehityksen ja voit tehdä lasten.s.ilmoituksen sinäkin heistä..



Vie vaan lapsesi isovanhemmille.

asioista neuvotella hiukan mummon ja papan kanssa?



Itse katsoisin läpi sormien vieressä nukkumista. Sen koen olevan vain kiva yhteinen hellä hetki.



Mutta voisko mummolle kertoa että on rakkautta myös tarjota lapselle terveellistä ruokaa ja opettaa terveelliset ja hyvät (siivous ym.) tavat. Että lapsi hyötyy siitä koko elämänsä ajan ja kiittää vielä mummoa kun on antanut hyvän mallin ja eväät elämään.



Herkuttelu mummolassa silloin tällöin ei kuitenkaan liene pahasta.



Oisko ideaa jos tekisivät yhdessä ruokaa? Mummo opettaisi leipomaan ja keittämään vaikka munat ja perunat? Tekemään voileivät ja salaattia?

Mulla oli ihana mummo, joka passasi ja paasoi, mutta rakkaudella aina. Muistelen lämmöllä näin jo lähes keski-iässä. Kotona oli tiukka kasvatus.