Millaisella lukemisella pääsit yliopistoon?
Istuitko tiiviisti nenä kirjassa monta kuukautta, vai vilkaisitko kirjoja, ja pääsit sisälle? Mikä ala kyseessä?
Kommentit (19)
pyrin helsinkiin lukemaan historiaa ja pääsykoealueesta oli osattava KAIKKI, muuten ei ollut asiaa sisälle...
t. nyt jo maisteri
Muistiinpanot (yhteensä n. 10 käsinkirjoitettua sivua) luin kahteen kertaan läpi. Pääsin sisään, pääaineena historia.
Siis noin 10h/pv. Pääsin sisään toiseksi parhailla pistellä Helsingin yliopistoon proviisorikurssille.
Pääsykokeen pystyi korvaamaan reaalin fyssan ja kemian vastauksilla. Toiseen yliopistoon minut hyväksyttin laajan matikan ällällä, mutta en ottanut paikkaa vastaan.
Biologiaa pääsin opiskelemaan kun luin 6 kpl lukiossa käytettäviä biologian oppikirjoja + yhden muun pääsykoekirjan niin että osasin kaikki.
Ei siihen kuukausia mennyt, ehkä muutama viikko (en muidta enää tarkkaan).
Pelkillä koepisteillä en olisi päässyt sisään.
kerran kirja kunnolla ja nippelitietoa ulkoa ( luin ed, vuoden kysymykset ja siellä oli näitä "sananselityksiä" ). Eka kerralla sisään.
Minä pyrin lukemaan valtio-oppia, enkä päässyt vaikka luin paljon. Samalla hain opiskelemaan suomea ja pääsin kolmeen eri yliopistoon. Eikä kyse ole siitä, että suomen opintoihin olisi noin ratkaisevasti helpompaa päästä kuin valtiotieteelliseen. Nyt opiskelen valtsikaa sivuaineena mutta taidan todella löytää oman alani suomen kielestä.
vaikka ei pitäisikään. En siis päässyt lukemaan viestintää, vaikka luin nenä kiinni kirjassa pari kuukautta noin. 8-10 tuntia/päivä. Ja kirja oli vain 200-sivuinen. Osasin sen ulkoa kyllä.
Englantilaiseen filologiaan pääsin 2 viikon n. 6 h/päivä lukemisella.
kahdeksan tuntia päivässä. Olinkin sitten vaikealla alalla paras hakija. Mutta en halunnut ottaa mitään riskejä. Nyt olen opiskellut pian 10 vuotta ja vasta valmistumassa hyvin keskinkertaisilla arvosanoilla... Meninkin sillä asenteella, että kunhan sisään päästään, niin sitten relax.
Kauppatieteisiin hain ja pääsykoe oli ainakin silloin rasti ruutuun- kysely, jossa saattoi olla nippelitietojakin. Väärin vastatusta tuli miinus-pisteitä ja tyhjiä sai jättää vain tietyn määrän.
toki myös L:n paperit edesauttoivat.
Mutta mulla oli 7 ällää ja hyvät enkun taidot. Kirja oli ennen vapaaehtoinen, siitä olisi saanut lisäpisteitä., mutta nykyään se on pakollinen.
Kumpaakin pääsin lukemaan, mutta kansatieteestä tein sitten vain appron, mikä nyt vanhana harmittaa. Valmistuin filosofian kandidaatiksi suomen kieli pääaineena.
Hain proviisorin koulutusohjelmaan (sisäänottoprosentti 7-10 % pääsykokeisiin osallistuneista), tuolloin nelipäiväiset pääsykokeet: pitkä matematiikka, laaja fysiikka, kemia ja biologia. Lukiossa paiskin töitä sitäkin enemmän, kirjoitin kuusi ällää, keskiarvo 9,5 ja kaikista em. aineista täydet kurssimäärät plus kirjoitin ne kirjoituksissa. Pääsin sisään parhailla pisteillä ykkössijalla.
Luin yhden pääsykoekirjan kerran läpi ja tein pieniä muistiinpanoja. Asiat olivat kyllä jo osittain tuttuja. Pääsin ekalla kerralla sisälle, mutta alallani soveltuvuuskokeilla on melko suuri merkitys.