"Jihuu, sain vakityön! Nyt päästään yrittämään vauvaa!"
Itselläni on lapsentekoikä ohi, mutta täytyy myöntää, että juuri noin ajattelin. Kuinka monelle muulle tuo on ollut totta?
Ja koska tuota kuitenkin tapahtuu paljon, niin miksi asia on TABU? Miksi pitäisi tuon tulevan nuoren äidin tehdä lapsia epävakaisiin taloudellisiin oloihin ja ehkä siten haitata sen vakityön hankintaa ja pilata loppuelämänsä ja myös näiden liian aikaisin tehtyjen lapsiensa (poikkauksiakin on, jotka pärjänneet, onneksi)? Miksi naisen pitäisi uhrata työuransa???
Miksi yhteiskunta ei tunnusta, että juu näin tapahtuu todennäköisesti, kuten tuohon otsikkoon laitoin. Ikäänkuin se nyt on "luonnonlaki". Eikä asiaa pyydetä ratkaisua tulevilta äideiltä! Ja sitten muutetaan yhteiskunnan rakenteita niin, että nuo äidit saa ne vakityöpaikkansa aikaisemmin esim. äitiydestä aiheutuvien kustannusten jakamisella isien työpaikoille.
Kommentit (16)
En itse ainakaan ole sen uran perässä. Vaan töiden perässä. Ja töitä olen saanut vaikka lapset olenkin nuorena tehnyt.
Itse odottaisin myös jos ei olisi vakipaikkaa ja mahdollisuus siihen olisi.
eli minusta kaikki työnantahan "perhekulut" pitäisi poistaa. Jos lapsi on sairaana, niin vapaa olisi palkatonta, mutta Kela voisi korvata vanhemmalle ansionmenetyksen vaikka samalla systeemillä kuin nyt työnantajalle eli viikon karenssin jälkeen. Äitiysloman ajalta ei maksettaisi palkkaa, Kela korvaisi mitä korvaa jne. Lisäksi työnantajalle maksettaisiin sijaisen palkkaamiseen liittyvistä kuluista joku tietty summa. Perhevapailla kertyvien vuosilomien osalta Kela maksaisi korvaukset, ei työnantaja.
Kun työnantajan ei enää tarvitsisi maksaa työntekijän poissaoloista, ei sillä olisi mitään merkitystä, mnkä ikäisen palkkaa. Ja lapsia voisi tehdä hyvällä omallatunnolla koska tahansa.
Ja mikä parasta: työnantajan ei tarvitsisi mitenkään sotkeutua perheiden elämään.
Liki 4-kymppisetkin tekee ihan hyvin nykyään lapsia, koska elinikä on pidentynyt (näkee ne lapsenlapsenlapsetkin joskus) ja nykyiset 4-kymppiset vastaa kunnoltaan äitinsä ikäpolvessa eläneitä 28-vuotiaita (äiti jaksaa valvoa hyvin ja synnytys onnistuu hyväkuntoisella kropalla, tulee vähemmän vammautumisia).
Vielä 1900-luvun alkupuolella tuo oli enemmän kuin tavallista, lapsia saatiin vaikka 20 vuoden aikana eikä kuten nykyisin noin 3 vuoden sisällä ja sitten piuhat poikki.
Minä toimin juuri noin kolmannen lapsen kohdalla. Eli vauva tilaukseen vasta, kun minulla oli vakityö. Enkä kyllä piilotellut asiaa ihmisiltä. Olisi ilmeisesti pitänyt?
henkilö on poissa töistä, jolla on pienempi palkka. Kovin usein se on perheen äiti. Sama periaate on monella, kun valitaan kumpi jää hoitovapaalle. No, se vanhemmista, joka aiheuttaa pienemmät tulonmenetykset, useinmiten äiti.
eli minusta kaikki työnantahan "perhekulut" pitäisi poistaa. Jos lapsi on sairaana, niin vapaa olisi palkatonta, mutta Kela voisi korvata vanhemmalle ansionmenetyksen vaikka samalla systeemillä kuin nyt työnantajalle eli viikon karenssin jälkeen. Äitiysloman ajalta ei maksettaisi palkkaa, Kela korvaisi mitä korvaa jne. Lisäksi työnantajalle maksettaisiin sijaisen palkkaamiseen liittyvistä kuluista joku tietty summa. Perhevapailla kertyvien vuosilomien osalta Kela maksaisi korvaukset, ei työnantaja.
Kun työnantajan ei enää tarvitsisi maksaa työntekijän poissaoloista, ei sillä olisi mitään merkitystä, mnkä ikäisen palkkaa. Ja lapsia voisi tehdä hyvällä omallatunnolla koska tahansa.
Ja mikä parasta: työnantajan ei tarvitsisi mitenkään sotkeutua perheiden elämään.
mutta tuolla systeemillä vauvat päätyy päiväkotiin 3kk iässä, ja sitten kun olet vanha ja raihnainen ja tarvitsisit hoitoa ne kostaa sulle niiden elämän pilaamisen kun sä oot niiden armoilla päiväkodissa..
sä oot varmaan joku itsekäs ja ahne vanhapiika yrittäjä, ja tosi huono pomo joka kohtelee lapsentekoikäisiä alaisiaan julmasti.
eli minusta kaikki työnantahan "perhekulut" pitäisi poistaa. Jos lapsi on sairaana, niin vapaa olisi palkatonta, mutta Kela voisi korvata vanhemmalle ansionmenetyksen vaikka samalla systeemillä kuin nyt työnantajalle eli viikon karenssin jälkeen. Äitiysloman ajalta ei maksettaisi palkkaa, Kela korvaisi mitä korvaa jne. Lisäksi työnantajalle maksettaisiin sijaisen palkkaamiseen liittyvistä kuluista joku tietty summa. Perhevapailla kertyvien vuosilomien osalta Kela maksaisi korvaukset, ei työnantaja.
Kun työnantajan ei enää tarvitsisi maksaa työntekijän poissaoloista, ei sillä olisi mitään merkitystä, mnkä ikäisen palkkaa. Ja lapsia voisi tehdä hyvällä omallatunnolla koska tahansa.
Ja mikä parasta: työnantajan ei tarvitsisi mitenkään sotkeutua perheiden elämään.
tai mitä jos samalla lopetetaan valtion huolehtima vanhainkotitoiminta, minnes sinä lapsettomana menet?
Nykyaikana kannattaisi olla miettimättä mitään vakitöitä ja vaan tehdä niitä lapsia kun siltä tuntuu. Oikea termi on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja sehän voi muuttua milloin vain. Kokemusta on.
itse kun ajattelin että sain pitkäaikaisen työn, en siis ihan vakituista, mutta useamman vuoden mittaisen, niin ajattelin että nyt sitten kakkosen teko hieman siirtyy...
mä ajattelin aina, että teen lapsia vasta yli 30-vuotiaana. sitten on elämäntilanne parempi kuin nuorella pätkätyöläisellä. kävi niin, että minulla diagnosoitiinj endometrioosi kun olin 19, lääkärit kertoivat että minun on todella vaikea tulla raskaaksi.
olin 24-vuotias kun pillereistä ja endosta huolimatta tulin raskaaksi. mies ja minä molemmat olimme tuolloin osa-aikaisena. hyvin tässä on silti pärjäilty :)
minulle tuo ainakin piti paikkaansa. On se vain niin, että jos ei ole sitä vakituista paikkaa on vaikeaa olla rauhallisin mielin töihin paluun kanssa kun on kotona vauvan kanssa. Oli se vain ihanaa, että oli tuttu kiva työpaikka odottamassa vaikka sen 3vuottakin. Mutta työnantajalle turha on vauvasuunnitelmista kertoa työhaastattelussa. Silloin voi mitä todennäköisimmin heittää hyvästit työpaikkatoiveille.
eli minusta kaikki työnantahan "perhekulut" pitäisi poistaa. Jos lapsi on sairaana, niin vapaa olisi palkatonta, mutta Kela voisi korvata vanhemmalle ansionmenetyksen vaikka samalla systeemillä kuin nyt työnantajalle eli viikon karenssin jälkeen. Äitiysloman ajalta ei maksettaisi palkkaa, Kela korvaisi mitä korvaa jne. Lisäksi työnantajalle maksettaisiin sijaisen palkkaamiseen liittyvistä kuluista joku tietty summa. Perhevapailla kertyvien vuosilomien osalta Kela maksaisi korvaukset, ei työnantaja.
Kun työnantajan ei enää tarvitsisi maksaa työntekijän poissaoloista, ei sillä olisi mitään merkitystä, mnkä ikäisen palkkaa. Ja lapsia voisi tehdä hyvällä omallatunnolla koska tahansa.
Ja mikä parasta: työnantajan ei tarvitsisi mitenkään sotkeutua perheiden elämään.
maksatettaisiin mielummin meillä työssäkäyvillä veronmaksajilla?
:D
eli minusta kaikki työnantahan "perhekulut" pitäisi poistaa. Jos lapsi on sairaana, niin vapaa olisi palkatonta, mutta Kela voisi korvata vanhemmalle ansionmenetyksen vaikka samalla systeemillä kuin nyt työnantajalle eli viikon karenssin jälkeen. Äitiysloman ajalta ei maksettaisi palkkaa, Kela korvaisi mitä korvaa jne. Lisäksi työnantajalle maksettaisiin sijaisen palkkaamiseen liittyvistä kuluista joku tietty summa. Perhevapailla kertyvien vuosilomien osalta Kela maksaisi korvaukset, ei työnantaja. Kun työnantajan ei enää tarvitsisi maksaa työntekijän poissaoloista, ei sillä olisi mitään merkitystä, mnkä ikäisen palkkaa. Ja lapsia voisi tehdä hyvällä omallatunnolla koska tahansa. Ja mikä parasta: työnantajan ei tarvitsisi mitenkään sotkeutua perheiden elämään.
maksatettaisiin mielummin meillä työssäkäyvillä veronmaksajilla? :D
miksi emme koko pakettia? Miksi työnantajan täytyy maksaa siitä, että joku saa lapsen? Minusta se on epäreilua, siksi jos siitä jonkun pitää maksaa niin yhteiskunnan, joka saa lapsesta joskus veronmaksajan.
mutta tuolla systeemillä vauvat päätyy päiväkotiin 3kk iässä, ja sitten kun olet vanha ja raihnainen ja tarvitsisit hoitoa ne kostaa sulle niiden elämän pilaamisen kun sä oot niiden armoilla päiväkodissa.. sä oot varmaan joku itsekäs ja ahne vanhapiika yrittäjä, ja tosi huono pomo joka kohtelee lapsentekoikäisiä alaisiaan julmasti.
eli minusta kaikki työnantahan "perhekulut" pitäisi poistaa. Jos lapsi on sairaana, niin vapaa olisi palkatonta, mutta Kela voisi korvata vanhemmalle ansionmenetyksen vaikka samalla systeemillä kuin nyt työnantajalle eli viikon karenssin jälkeen. Äitiysloman ajalta ei maksettaisi palkkaa, Kela korvaisi mitä korvaa jne. Lisäksi työnantajalle maksettaisiin sijaisen palkkaamiseen liittyvistä kuluista joku tietty summa. Perhevapailla kertyvien vuosilomien osalta Kela maksaisi korvaukset, ei työnantaja. Kun työnantajan ei enää tarvitsisi maksaa työntekijän poissaoloista, ei sillä olisi mitään merkitystä, mnkä ikäisen palkkaa. Ja lapsia voisi tehdä hyvällä omallatunnolla koska tahansa. Ja mikä parasta: työnantajan ei tarvitsisi mitenkään sotkeutua perheiden elämään.
Äitiyslomalainen tai perhe saisi saman kuin nyt, maksajana olisi Kela, ei työnantaja. Alunperinhän se olikin näin, sitten työmarkkinajärjestöt halusivat parempia etuja ja työnantajasta tuli maksaja.
Maksut Kelalle, työnantajan ei silloin tarvitse miettiä nuorista naisista koituvia kuluja, koska niitä ei olisi enempää kuin muistakaan.
Liki 4-kymppisetkin tekee ihan hyvin nykyään lapsia, koska elinikä on pidentynyt (näkee ne lapsenlapsenlapsetkin joskus) ja nykyiset 4-kymppiset vastaa kunnoltaan äitinsä ikäpolvessa eläneitä 28-vuotiaita (äiti jaksaa valvoa hyvin ja synnytys onnistuu hyväkuntoisella kropalla, tulee vähemmän vammautumisia).