Lasta ei kutsuttu parhaan kaverin synttäreille

yhden päivän ajan riidoissa, kun kutsuja jaettiin ja sitten vanhemmat ei enää antanut kutsua enempää. Se on joskus aika ailahtelevaista pienillä lapsilla (siis 10-vuotias kyseessä) nuo kaverisuhteet.

joutuvat ainakin selkä seinää vasten????

Ootko varma ettei kutsu vaan hukkunut?

yllä vähän viitteitä...

sama homma. Bestis ei kutsunut. Oli ainoa luokaltaan, ketä ei kutsuttu.



Ihmettelin kaverin äidille, mutta äiti tokaisi vain nokka pystyssä, että ei kuulemma halua meidän poikaa synttäreille ja oli alkanut itkemään kun oli kysytty. Ja poika saa päättää, ketä haluaa.



Oli kyseessä 10v. synttärit myös.



Nyt vuosien päästä asia on selvinnyt, miksi näin kävi. Kyseessä oli luokan kovis, joka kiristi, että ei saa kutsua meidän poikaa, koska halusi hallita tätä kaveria ja syödä meidän pojan pois luokan yhteisöstä. Eli otti hampaisiin meidän pojan.



Nyt tilanne on se, että entinen bestis on jo päässyt poliisien kanssa tekemisiin ja kippaa kaljaa lahjakkaasti yms. kaikkea pientä kivaa. Koulustaerottamisuhkakin on päällä.



Äitinsä sitä minulle valitteli. Vastasin vain kauniisti hymyillen, että vanhemmathan voi vaikuttaa aika paljon, kenen kanssa oma lapsi kaveeraa. Että minun pojallani ei ole ongelmia ja hyvin menee koulussa. Kuinka sääli on, että pojallasi menee niin huonosti. Että olisi ehkä kannattanut muutama vuosi sitten tehdä valinnat paremmin, ketä suosii lapsensa kavereiksi.

Mun Jessicanicoa ei kutsuttu.

Kaveri menee koulussa tokalle, meidän lapsi ekalle. Epäilen, että kaveri ei kehdannut kutsua nuorempaa mukaan:(

Kaveri menee koulussa tokalle, meidän lapsi ekalle. Epäilen, että kaveri ei kehdannut kutsua nuorempaa mukaan:(

Tuossa vaiheessa nämä ikäasiat ovat niin kovin herkkiä verrattuna päiväkotiaikaan. Harmillista joka tapauksessa mutta pakko sitä on näissä aikuisena olla positiivisella ulosannilla lapseen päin vaikka sydämessä sattuisi kuinka lapsen puolesta.

sama homma. Bestis ei kutsunut. Oli ainoa luokaltaan, ketä ei kutsuttu. Ihmettelin kaverin äidille, mutta äiti tokaisi vain nokka pystyssä, että ei kuulemma halua meidän poikaa synttäreille ja oli alkanut itkemään kun oli kysytty. Ja poika saa päättää, ketä haluaa. Oli kyseessä 10v. synttärit myös. Nyt vuosien päästä asia on selvinnyt, miksi näin kävi. Kyseessä oli luokan kovis, joka kiristi, että ei saa kutsua meidän poikaa, koska halusi hallita tätä kaveria ja syödä meidän pojan pois luokan yhteisöstä. Eli otti hampaisiin meidän pojan. Nyt tilanne on se, että entinen bestis on jo päässyt poliisien kanssa tekemisiin ja kippaa kaljaa lahjakkaasti yms. kaikkea pientä kivaa. Koulustaerottamisuhkakin on päällä. Äitinsä sitä minulle valitteli. Vastasin vain kauniisti hymyillen, että vanhemmathan voi vaikuttaa aika paljon, kenen kanssa oma lapsi kaveeraa. Että minun pojallani ei ole ongelmia ja hyvin menee koulussa. Kuinka sääli on, että pojallasi menee niin huonosti. Että olisi ehkä kannattanut muutama vuosi sitten tehdä valinnat paremmin, ketä suosii lapsensa kavereiksi.

Tästäpä syystä jyytikin kitta kaljaa tms...

mutta sellaista elämä on!

Lapset osaavat toisinaan olla erittäin julmia toisilleen, jopa ilman aikuisten myötävaikutusta.



Ah miten innolla muistelenkaan lapsuus/nuoruusvuosiani ja erinäisiä "rannallejäämisiä"... no ehkäpä minusta siksi onkin tullut seuransa tarkoin valikoiva ;)