Jatkoa keskustelulle ylisotkuiset kodit...
Monesta vastauksesta ko. ketjussa tuli esille etä onko sotkuisuus vain äidin vika vai perheen yhteinen ongelma.... Miten on, kuinka jaatte kotityöt miehen kanssa ja kuinka paljon vaaditte lapsilta osallistumista siivouksiin yms?
Itse en ole mikään siivousfriikki, mutta pidän järjestyksestä ja siististä kodista. Joskus on tavarat sekaisin, mutta likaista ei meillä ole koskaan. Tiskejä voi olla tiskipöydällä. mutta ei koskaan mitään vuorta, vaan odottavat siinä omaa vuoroaan koneeseen. Pyykit ovat kaapissa, ei kylppätin lattialla ja sitä pyykkiä tässä perheessä riittää.. Meillä on kolme lasta, 2 poikaa 4 ja 11 vuotiaat ja 8 vuotia tyttö. Isommat siivoavat omat huoneensa kerran viikossa. Imurointi, järjestely, pölyjen pyyhkiminen. Pienimmän kanssa siivoillaan yhdessä, mutta itse hänkin joutuu lelut keräämään. JOKAINEN vie itse pyykkinsä pyykkikaappiin, nostaa asitiat koneeseen tai tiskipöydälle. Isommat siivoavat pöydän kun ovat syöneet koulun jälkeen välipalaa yms. Siis näitä vaaditaan ja minusta se on ihan ok. Eikä ollenkaan liikaa, viikkosiivoukseen osallistuvat muutenkin viemällä roskia yms. Vanhin lapsi pesee vessan kerran viikossa ja keskimmäinen järjestää eteisen kenkineen ja imuroi sen. Ottvat siis yhteisistä tiloista myös vastuuta. Kaksi vanhinta laittavat myös omat puhtaat vaatteet kaappiin itse, vien heille puhtaat viikattuna huoneen pöydälle ja siitä laittavat kaappiin.
Ja tottahan se on, ettei jälki lasten jälkeen ole samaa kuin itse tekisi aina, mutta missä he oppivat jos eivät kotona????? Niin ja meille on syntymässä kohta neljäs lapsi, ja en tosiaankaan aio olla mikään kodinkone-piika. Tämä on yhteinen koti ja silloin vastuu siitä yhteinen niin aikuisilla kuin lapsillakin:) Lapsilla tietenkin iän mukaan...niin ja mieheni siivoilee myös, jaamme työt aika tasapuolisesti.
Kommentit (9)
yksi mamma kirjoittelee elämästään. Mainitsee mm. että siivosivat miehen kanssa ensimmäistä kertaa kuuteen viikkoon ja veivät pois 30 pizzalaatikkoa. Ja että kissanhiekkalaatikko keittiössä on ollut kuukauden siivoamatta ja vauva syö hiekkaa. Sitten itkee vielä että hänestä on tehty ilkeämielinen lastensuojeluilmoitus nettikirjoittelun perusteella... En ihmettele ollenkaan. Jos on tollainen tunkio kämpässä täytyy elämän olla aivan tyystin retuperällä muutenkin.
Siis teillä siivoaa lapset ja ukko ja sinä huudat naama punaisena vierestä..lol
eli varsinaisesti likaista meillä ei ole.
Lapset on 5 ja 8. Isompi osaa jo siivota, mutta pienempi ei kyllä vielä.
Miehellä on vastuualueena ruokaostokset ja keittiön järjestys ja siivous. Omat vaatteensa hän huolehtii myös.
Silti täällä on välillä ihan kamala siivo.
Ja kesällä olen nyt ollut sillä linjalla, että tärkeintä on a)itsekin levätä ja b) olla lasten kanssa jokainen liikenevä hetki.
että tiskit laitetaan suoraan koneeseen joten pöydillä ei ole mitään vuoria. Samoin kone tyhjennetään aika pian ettei niitä kasoja kerry. Tuo ihan vaan sen takia että näyttää siistimmältä ja vaiva on äärimmäisen pieni :)
Samoin pyykit pestään samantien, tämä senkin takia että meillä on tällä hetkellä kesävaatteita aika vähän joten ne on hyvä saada nopeasti taas käyttöön. (ostin monena kesänä lapsillekin kesävaatteita paljon ja ne jäi käyttämättä kun oli niin kylmää - tänä vuonna sitten näinpäin!). Pyykit menee suoraan kaappeihin, meillä ei ole mitään kasoja.
Meillä ei ole imuroitu ainakaan kuukauteen, ei tosin olla oltu kotonakaan kuin muutama yö. Eteinen on täynnä kenkiä mutta vessa pesty... Semmoista puolihuolimatonta.
kunnollisen puunauksenkin jälkeen ei mene kauaa, kun ollaan lähtökuopissa, meillä ei kukaan tykkää siivota ja sen huomaa.
Mies pyrkii sitten toiseen suuntaan. :/ Esimerkki: kun minä hoidan lasten iltatoimet, lapset vievät vaatteet itse pyykkikoriin. Kun mies hoitaa iltatoimet, lasten likavaatteet lojuvat pitkin lattioita. Kun on miehen vuoro siivota ruokapöytä, astiat lojuvat pöydällä tunteja. Kun minä olen vastuussa, lapsetkin vievät itse omat astiansa tiskipöydälle.
Jos haluaisin pitää asuntomme siistinä, joutuisin kuluttamaan kaiken aikani siivoamiseen. Haluan kuitenkin pitää kiinni siitä, että kaikki perheessä siivoavat, enkä minä ole kodinkone.
olen nähnyt lääkäriperheissä :D Et ei se kato ihmisen ammattia ja arvoa miltä koti näyttää.
Ihmettelin sitä,kun joku kirjoitti, että pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus, jos koti on sotkuinen.
Kaikkea sitä kuulee..
ole mitään tekemistä toistensa kanssa. >Ei pidä paikkaansa. Se tartunta ehkä saadaan jopa siistin kodin lapsilta, mutta jos ei tartunnan jälkeen viitsi murjuaan siivota, ei taatusti pääsee eroon niistä ihanista pikku-vieraista.
Meillä lapset saivat päiväkoti-ikäisinä kaksi kertaa kihomatoja. Kummallakin kerralla koti siivottiin lattiasta kattoon, tietenkin lääkekuuri annettiin kaikille. Kyllä etenkin kihomatojen kanssa on jaksettava tehdä se siivousrumba,ne munat kun on tosi sitkeitä säilymään esim. huonepölyssä.
Vaan näkihän sen päiväkodissa, ettei kaikki ottaneet asiaa tosissaan, vähän väliä oli kihomatoja liikkeellä. Tosin päiväkoti olisi pitänyt myös puunata. Onneksi lapet nyt koululaisia.
Sillä erotuksella, että kahden vanhimman lapsen (13 ja 11) huoneet ovat aina sotkuiset, koska heillä tavara kertyy kasoiksi pödälle, lipastoille ja kirjahyllyyn. Joka viikko en jaksa vaatia kunnon siivousta, mutta perusjärjestelyn kuitenkin (ainakin lattioilta pois tavarat). Olen ajatellut sitä ikäänkuin kompromissina, että esiteinillä ja teinillä olisi oman huoneen hallinta kuitenkin itsellään... Sitten pari krtaa vuodessa vaaditaan kunnon siivous, kaappien ja pöytien järjestelyineen kaikkineen. Ja aina sen jälkeen lapset itsekin toteavat, että olisi se niin helppoa, kun huone pysyisi järjestyksessä!
Mutta, vaikka oma huone ei niin siistinä pysykään, yhteiset tilat yritetään saada pysymään suht siistinä ja lapset saavat osaltaan osallistua niiden siivoamiseen ja muihin arkiaskareisiin. Tiskikoneen tyhjennys on heidän hommiaan, samoin ruokapöydän kattaminen ja siivoaminen, satunnainen saunapuiden hakeminen liiteristä, pari kertaa kuussa vessojen pesu (itse sitten pesen ne muut kerrat), viikkosiivouksen aikaan pölyjen pyyhkiminen jne. Minusta tuossa ei ole liikaa hommaa nuorelle, aivan riittävästi jää kotitöitä miehelle ja minullekin. Itse olen aikoinani "saanut" elää ilman kotitöitä ja olen joutunut opettelemaan kaiken vasta aikuisena. En halua omien lasteni olevan aikuisena yhtä kädettömiä.
Lapsia on myös kaksi pienempää (6 ja 4), joilta edellytetään omien huoneiden järjestelyä ja satunnaisesti muihin askareisiin osallistumista. Pikkuhiljaa siitä sitten lisätään, taitojen karttuessa.
Innokkaita ruoanlaittoavustajia ovat meillä kaikki lapset. Vanhin tekee jo itsenäisesti ruokaakin joskus ja leipoo omasta halustaan ainakin pari kertaa kuussa. Ajattelinkin ehdottaa tytölle viikkorahan korotusta ja sille vastineeksi kerta viikkoon ruoan tekemistä; luultavasti on innoissaan!
Niin, ja kaikki lapset huolehtivat likavaatteensa pyykkiin ja isommat lapset myös puhtaat vaatteet kaappiinsa.