Minkälaisia on vessareissut synnytyksen jälkeen? Kertokaa rehellisesti. (ov)

pissa ihan ok, varovasti pyyhin paperilla eikä ollu ongelmia.Suihkuttelin kun oli mahdollista.Kakkaaminen pelotti ja söin 2vkoa levolacia synnytyksen jälkeen. Näin sujui helposti.Kun lopetin, tuntui ihan normaalilta.Ja silti mielestäni alakerran paraneminen oli synnytyksen v-maisin juttu.Ehdottomasti.Istuminen oli kamalaa ja pitkään istuin yhdellä kankulla.Edes tyynyllä istuminen ei sairaalassa onnistunut.Yäk.

jonkin verran ja tikattiin, mutta ei mitään ongelmia alapään kanssa:) Eli istuminen/wc-reissut ym. ihan normaalisti. 1. yönä Burana, muuten ilman mitäään. Toki jälkivuodon takia piti suihkutella aina, kun kävi wc:ssä.

kakkosella käynti, ja eka kerta oliki ku ois ollu uudestaan synnyttämässä. jäi niin kauheet traumat etten yksinkertasesti enää uskaltanu käydä ja sit vasta kipeenä oltiinki.. levolacia suosittelen kans lämpimästi ja mitä pitempään oottelee sen kamalampaa on. seuraavalla kerralla (?) otan kyllä suosiolla sairaalassa sen peräruiskeen

että epparin ja repeämän kanssa tämä tapaus

itse vedin levolacia synnytyksen jälkeen. ekan synnytyksen jälkeen maha meni ummetukselle ja oli tuskaa käydä vessassa. tokan jälkeen vedin luumua ja levolacia ja oli helppoa käydä vessassa

saatoin itkeä ahdistusta ennen isommalle asialle menoa vielä viikkoja synnytyksen jälkeen. Oli pakko käyttää laxoberonia, siksi että uloste olisi pehmeää ja ihan senkin vuoksi ettei voinut pantata... Pelkkä pissalla käyminen kirveli niin saatanasti ettei pystynyt olemaan. Syynä eppari ja jumalattomat peräpukamat.



Toisen synnytyksen jälkeen ei ongelmaa. Seuraavana päivänä kävin ekan kerran kakalla ja sekin meni oikein hienosti.

on aluksi ihan pahinta. Synnytyksessä on sentään kipulääkitys, mies tukena ja kätilö apuna.



Mutta siellä vessassa olet tikkeinesi ja vekkeinesi ihan yksin. Ja tuska on hirvittävä.



En pelkää synnytystä mutta mua pelottaa, että se "ensimmäinen" kerta vessassa on vielä joskus.

Mulle tuli isot repeämät (emätin, klitoris, peräaukko), joten vessassakäynti oli pitkään vaikeeta sen takia, etten voinu istua. Jotenkin kykin varovasti toisella reidellä pöntön reunalla. Sitten käsisuihkulla putsasin.



Vatsa toimi tosi hyvin eli ulostamisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa kuten kuulee yleensä ihmisillä olevan. Raskauden aikana taas oli tosi vaikea ummetus.

Unohdin mainita, että söin sairaalassa pussillisen tuoreita lakuja, ehkä sekin auttoi vatsan toimintaan...

lopulta sanoin hoitajalle asiasta ja hän kehotti painamaan keveesti rakkoa ja sieltähänn se tuli, huh mikä helpotus



tuon jälkeen ei ollut mitän ongelmia

Synnytys lähestyy ja kaikenlaista pyörii mielessä. Minkälaisia esim. vessareissut on jatkossa ja kuinka kauan ongelmia sillä osastolla voi jatkua. Onko paperilla pyyhkiminen ihan utopistista vai suihkutaanko vaan?

molempien synnytysten jälkeen ei ongelmia.

Ei kannata kauheasti pyykiä, ennemminkin taputella. Mä suihkuttelin muutaman viikon ajan joka käynnin jälkeen. Kakkaamisenkaan kanssa ei ongelmia. Tosin eka kakka jännitti :)

sitten useita ja ne ommeltiin. Joka vessakäynnillä piti suihkutella ja sitten varovasti taputella paperilla kuivaksi. Aluksi kipua tuntui kyllä jonkun verran ja vessakäynti inhotti jo etukäteen. Tosi varovaisesti piti olla ja kävellä aluksi. Mutta minä aloin toipua heti paljon nopeammin, kun pääsin sairaalasta kotiin. Peräpukamiakin tuli, mutta ne parani ajan kanssa apteekin voiteella. Kyllä siis vessakäynnit ovat varmasti kaikille synnytyksen jälkeen inhottavia, paljon riippuu repeämien laadusta. Tsemppiä synnytykseen, älä murehdi etukäteen mistään! Se on minun neuvoni. Sinusta pidetään hyvää huolta siellä.

että paskalla käyminen on sitten vähän kuin uudelleen synnyttäisi...ja se oli niin totta!!samat tunteet:epätoivo onnistumisesta, kipu ja lopuksi se ihana palkinto; tässä tapauksessa molskahdus pyttyyn!

kolme synnytystä takana ja vain ekassa laitettiin muutama tikki pieneen repeymään. Kahden ekan synnytyksen jälkeen kärsin ummetuksesta ja vasta noin viikon päästä synnytyksestä onnistui kakkaaminen, eikä ollut mitään ongelmia. Ei sattunut tms. Kolmannen synnytyksen jälkeen kävin isolla hädällä jo samana päivänä eikä sekään nyt mitenkään kummallinen tapahtuma ollut, ei sattunut eikä mitään.



Pissaaminen on kaikkien synnytysten jälkeen vain kirvellyt hieman muutaman päivän. Paperillakin pystyi pyyhkimään mutta ihan hygieniasyistä käytin käsisuihkua jonkun aikaa.



Noh, tiivistettynä voisi sanoa, että melko normaalisti nuokin hommat hoituivat =)

Varaa kotiin peräruiskeita (mikrolax) muistaakseni ja peräpukamavoidetta... Nämä siis ihan varmuuden vuoksi jos käy niinkuin mulle eli maha kovalla ja peräpukamia pukkas...ilman noita varusteita ois varmaan kakkonen vieläkin tulematta :D

Mut varsinki ekan jälkeen ulostaminen pelotti hirveästi, kun oli niin pahat peräpukamat (ponnistusvaihe kesti puolitoista tuntia), ja kun muutenkin oli paikat hellänä, ni keräsin rohkeuteni ja sanoin hoitajalle, että on hirveä kakkahätä (varmaan pari päivää synnytyksen jälkeen, mun vatsa ei normaalistikaan toimi kuin joka toinen tai kolmas päivä), mut en yksinkertaisesti uskalla mennä ja ponnistaa. Sain heti peräruiskeen, joten kakka tuli kivuttomasti ja pukamat sai parantua vielä hetken ennen mitään ponnisteluja. Parin päivän päästä taas tuntui, että kakka olis tulollaan ja silloin uskalsin jo ponnistaa.

Toisen synnytyksen jälkeenkin oli pukamia, mutta ei niin pahoja (ponnistusvaihe kesti muistaakseni 20min./alle puolituntia) ja parin päivän jälkeen synnytyksestä uskalsin kakata ilman ruiskeita. Eli mulla ei vaikuttanut repeämiset (ekasta leikattiin väliliha ja tuli muutama tikki, tokasta repesin vähän ja taisi tulla vain pari tikkiä) niinkään vaan ne pukamat.

Kudoksiin kertyi aika suuri veripaakku ja se oli todella kipeä. Pelkäsin käydä kakalla, meni monta päivää onnistua siinä. Kipu jatkui kotona 6 viikkoa, koska leikkaualue tulehtui. Vessa-asiat onnistuivat vain suihkun avulla.



Helpoin synnytys taas tuntui vessassa pelkkänä nirhaumana, vesisuihku oli jees.

jonkin aikaa, ei tiennyt uskaltaako siihen oikein koskeakaan. Vähän tunnoton pari päivää. Onneksi palautuu äkkiä ihan normaalin oloiseksi, jos siis ei repeämiä eikä leikkauksia.

mutta viikko synnytyksestä alko jo olla ok olo. Näin kaikkien kolmen kohdalla. Tikkejä on tullut joka kerta, mutta ahkeralla suihkuttelulla ne parani hyvin. Ei jäänyt traumoja :)

lopulta sanoin hoitajalle asiasta ja hän kehotti painamaan keveesti rakkoa ja sieltähänn se tuli, huh mikä helpotus tuon jälkeen ei ollut mitän ongelmia

Multa kysyttiin että milloin olet käynyt pissalla ja en edes muistanut (joskus alkuvaiheessa synnytystä) ja synnytyksestä oli jo kuitenkin joku 5 tuntia. Ei ollut pissahätää ja en saanut pissaa ulos. Mulle kanssa neuvottiin sitten taittumaan kaksinkerroin painamaan omalla painolla masua, ja johan lorahti :) Käytin tota meneltelmää jonkin aikaa.

Kakka tuli heti seuraavana aamuna ihan ok:sti.

T: Eppari, ei muita repeytymiä.