Näetkö mitään ristiriitaa Simone de Beauvoirin
fenomenologialla ja filosofialla, hänen lapsettomuudellaan ja kuuluisimmalla anekdootillaan "naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan"?
Tero
Kommentit (21)
Näetkö sinä sitten?
kysyä sitä AV-mammoilta.
Käsittääkseni täällä on vallalla analogia äiteys = naiseus?
Tero
vai sitä peppupanoo? Jotain suhdesotkuja varmaan, kun relevantista puhutaan... se on kai relationship mut kuitenki.
Käsittääkseni täällä on vallalla analogia äiteys = naiseus? Tero
Vaikka sitä mieltä olenkin, että pajon menettää jollei tee lapsia.
Oih, mulla kostuu kun joku mies miettii filosofiaa
ei muuten ole mies. Paljasti tämän silloin, kun otti nimimerkin käyttöön.
Oih, mulla kostuu kun joku mies miettii filosofiaa
ei muuten ole mies. Paljasti tämän silloin, kun otti nimimerkin käyttöön.
ja kerron, että joku vatipää laittoi nimissäni tuollaisen viestin.
Kuulostaako ihmeelliseltä, uskomattomalta ja odottamattomalta?
Tero
Minusta ne päinvastoin tukevat toisiansa.
Eikö Beauvoir näe sukupuolen kulttuurillisesti rakentuneena, ja sellaisenaan naisen elämän kulku ei ole determististä eikä sille ole muuta normia kuin se mikä vallitsee kulloisessa kulttuurissa. ts. sukupuoliin liitetyt normit ovat vain ihmisten keksimiä...
Beauvoir siis toteutti omalla elämällänsä filosofiaansa..
Minusta ne päinvastoin tukevat toisiansa.
Eikö Beauvoir näe sukupuolen kulttuurillisesti rakentuneena, ja sellaisenaan naisen elämän kulku ei ole determististä eikä sille ole muuta normia kuin se mikä vallitsee kulloisessa kulttuurissa. ts. sukupuoliin liitetyt normit ovat vain ihmisten keksimiä...
Toisaalta Beauvoirin käsitys siitä, että nainen on aina tuomittu jäämään toiseksi ja vähemmäksi, ja hänet kasvatetaan kantamaan tätä ristiään sitä kyseenalaistamatta on jo ehkä aikansa elänyt.
Myös se,että nainen kokee olevansa ja suorittaa valintansa maailmassa, jossa miehet velvoittavat hänet hyväksymään itsensä vain "toisena", heikompana osapuolena on mielestäni ainakin skandinaavisissa yhteiskunnissa jo vanhentunut totuus.
Tero
Minusta ne päinvastoin tukevat toisiansa.
Eikö Beauvoir näe sukupuolen kulttuurillisesti rakentuneena, ja sellaisenaan naisen elämän kulku ei ole determististä eikä sille ole muuta normia kuin se mikä vallitsee kulloisessa kulttuurissa. ts. sukupuoliin liitetyt normit ovat vain ihmisten keksimiä...
Toisaalta Beauvoirin käsitys siitä, että nainen on aina tuomittu jäämään toiseksi ja vähemmäksi, ja hänet kasvatetaan kantamaan tätä ristiään sitä kyseenalaistamatta on jo ehkä aikansa elänyt.Myös se,että nainen kokee olevansa ja suorittaa valintansa maailmassa, jossa miehet velvoittavat hänet hyväksymään itsensä vain "toisena", heikompana osapuolena on mielestäni ainakin skandinaavisissa yhteiskunnissa jo vanhentunut totuus.
Tero
Mä olen 80-luvulla syntynyt ja kokenut sukuni ihmisiltä vähättelyä sukupuoleni vuoksi. Eli kyllä Simone de Beauvoirin kirjoitukset on edelleen ajankohtaisia Suomessakin. Mutta mies sitä ei voi koskaan ymmärtää.
Mutta mies sitä ei voi koskaan ymmärtää.
Mutta myös toisinpäin: Nainenkaan ei voi koskaan ymmärtää miten mies kokee sukupuolensa ja asemansa sosiaalisena olentona.
Tero
en näe.
mitä tarkoittaa fenomenologia?
oeln samaa mieltä kuin simone de beauvoir. saakelin älykäs ihminen
itse havadhuin näkemään miten asiat ovat vasta kun sain omat lapset. mutta hän näkee jopa ilman.
Mutta mies sitä ei voi koskaan ymmärtää.
Mutta myös toisinpäin: Nainenkaan ei voi koskaan ymmärtää miten mies kokee sukupuolensa ja asemansa sosiaalisena olentona. Tero
Siksi en koskaan lue kirjoija, joissa mies kirjoittaa fiktiota naisen roolissa ja nainen miehen roolissa. Auts. Heti tuli mieleen poikkeus, Michael Cunninghamin Tunnit. Mutta hän onkin homo.
mitä tarkoittaa fenomenologia?
tarkoitta filosofian suuntausta, jossa tutkitaan havaintoihin ja kokemuksiin perustuen ilmiöitä ja todellisuutta.
Tero
Simone de Beauvoir on niin älykäs.
Oliko hän se, joka sanoo, että jopa meidän bioloinen sukupuoli on sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakennettu.
me ihmiset määritämme ja kerromme sukupuolet, ne eivät ole annettu ylhälltä
ja vaikka kulttuuri määrittää sitä tietyissä rajoissa, älykäs ihminen osaa maustaa performanssin omanlaisekseen. Simone on mielestäni väärässä puhuessaan 'toisesta' sukupuolesta. Naiselle naiseus ei koskaan ole toisarvoista.
ja vaikka kulttuuri määrittää sitä tietyissä rajoissa, älykäs ihminen osaa maustaa performanssin omanlaisekseen. Simone on mielestäni väärässä puhuessaan 'toisesta' sukupuolesta. Naiselle naiseus ei koskaan ole toisarvoista.
kuka tahansa pasifisti pienen pojan äiti voi tämän todeta. Yhtäkään pyssyä meille ei ole ostettu, mutta se ei kyllä estä tuota junioria taistelemasta päivät pääksytysten.
Näenkö ristiriitaa minkä välillä? Ai Beauvoirin eksistentialististen näkemysten ja toisaalta mainitsemasi lainauksen ("naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan") välillä? Vai hänen fenomenoligisten näkemystensä ja toisaalta lapsettomuuden välillä? Niin fiksu kuin aiheenvalintasi perusteella oletkin, kysymyksesi on ilmaistu kieliopillisesti täysin päin honkia ja jättää tilaa monitulkintaisuudelle. Lisäksi muuten anekdootti on jonkinlainen tarina tai kasku, ei siis sama asia kuin sitaatti.
Itse en näe mitään ristiriitaa Beauvoirin eksistentialististen "olemassaolo edeltää olemusta"-näkemysten ja toisaalta mainitsemasi lausahduksen välillä. Päin vastoin, maailmassa, jossa sukupuoleen - Beauvoirin mukaan - sosiaalistutaan, yksilö nimenomaan valitsee (olkoonkin että Beauvoirin mukaan paradoksaalisesti sosiaalistumisen pakosta) olemuksensa, se ei ole ennalta annettu ja jo syntymässä määrätty. Määrätty se toki tämänkin näkemyksen mukaan pitkälti on, mutta vasta yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kasvuprosessin kautta, ei ennalta/ylhäältäpäin.
Itse arvostan monia Beauvoirin näkemyksiä, mutta mielestäni hän edustaa ääripäätä, ja ääripäiden filosofiat ovat mielestäni sekä moniulotteisessa ja moninaisessa todellisuudessa kestämättömiä että itseriittoisuudessaan sietämättömiä.
Tuohon Beauvoirin lapsettomuuteen en osaa sanoa juuta enkä jaata. En näe sen yhteyttä hänen fenomenologiaansa. Miten itse miellät lapsettomuuden osana ko. henkilön filosofista sanomaa?
Näenkö ristiriitaa minkä välillä? Ai Beauvoirin eksistentialististen näkemysten ja toisaalta mainitsemasi lainauksen ("naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan") välillä? Vai hänen fenomenoligisten näkemystensä ja toisaalta lapsettomuuden välillä? Niin fiksu kuin aiheenvalintasi perusteella oletkin, kysymyksesi on ilmaistu kieliopillisesti täysin päin honkia ja jättää tilaa monitulkintaisuudelle. Lisäksi muuten anekdootti on jonkinlainen tarina tai kasku, ei siis sama asia kuin sitaatti.Itse en näe mitään ristiriitaa Beauvoirin eksistentialististen "olemassaolo edeltää olemusta"-näkemysten ja toisaalta mainitsemasi lausahduksen välillä. Päin vastoin, maailmassa, jossa sukupuoleen - Beauvoirin mukaan - sosiaalistutaan, yksilö nimenomaan valitsee (olkoonkin että Beauvoirin mukaan paradoksaalisesti sosiaalistumisen pakosta) olemuksensa, se ei ole ennalta annettu ja jo syntymässä määrätty. Määrätty se toki tämänkin näkemyksen mukaan pitkälti on, mutta vasta yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kasvuprosessin kautta, ei ennalta/ylhäältäpäin.
Itse arvostan monia Beauvoirin näkemyksiä, mutta mielestäni hän edustaa ääripäätä, ja ääripäiden filosofiat ovat mielestäni sekä moniulotteisessa ja moninaisessa todellisuudessa kestämättömiä että itseriittoisuudessaan sietämättömiä.
Tuohon Beauvoirin lapsettomuuteen en osaa sanoa juuta enkä jaata. En näe sen yhteyttä hänen fenomenologiaansa. Miten itse miellät lapsettomuuden osana ko. henkilön filosofista sanomaa?
Näenkö ristiriitaa minkä välillä? Ai Beauvoirin eksistentialististen näkemysten ja toisaalta mainitsemasi lainauksen ("naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan") välillä? Vai hänen fenomenoligisten näkemystensä ja toisaalta lapsettomuuden välillä? Niin fiksu kuin aiheenvalintasi perusteella oletkin, kysymyksesi on ilmaistu kieliopillisesti täysin päin honkia ja jättää tilaa monitulkintaisuudelle. Lisäksi muuten anekdootti on jonkinlainen tarina tai kasku, ei siis sama asia kuin sitaatti.Itse en näe mitään ristiriitaa Beauvoirin eksistentialististen "olemassaolo edeltää olemusta"-näkemysten ja toisaalta mainitsemasi lausahduksen välillä. Päin vastoin, maailmassa, jossa sukupuoleen - Beauvoirin mukaan - sosiaalistutaan, yksilö nimenomaan valitsee (olkoonkin että Beauvoirin mukaan paradoksaalisesti sosiaalistumisen pakosta) olemuksensa, se ei ole ennalta annettu ja jo syntymässä määrätty. Määrätty se toki tämänkin näkemyksen mukaan pitkälti on, mutta vasta yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kasvuprosessin kautta, ei ennalta/ylhäältäpäin.
Itse arvostan monia Beauvoirin näkemyksiä, mutta mielestäni hän edustaa ääripäätä, ja ääripäiden filosofiat ovat mielestäni sekä moniulotteisessa ja moninaisessa todellisuudessa kestämättömiä että itseriittoisuudessaan sietämättömiä.
Tuohon Beauvoirin lapsettomuuteen en osaa sanoa juuta enkä jaata. En näe sen yhteyttä hänen fenomenologiaansa. Miten itse miellät lapsettomuuden osana ko. henkilön filosofista sanomaa?
lapsettomuuden välillä mitään ristiriitaa.
Toisaalta voi asiaa pohtia siltäkin kannalta, että olisiko Beauvoir edes pystynyt luomaan teoksiaan, jos hänelle olisi siunaantunut lapsia?
Toisaalta, jos asiaa monitulkinnaistetaan vielä lisää, niin mielestäni Beauvoirinkin viisausten lomaan pitää jättää tilaa poikkitieteellisyyteen ja hormonaalibiologian osuuteen sukupuolten erilaistumisessa.
Ääripäisyydestä olen kanssasi täysin samaa mieltä.
Tero
Huolimatta vuosista yliopistomaailmassa käsitykseni filosofiasta on yhä keskivertolukiolaisen tasolla. :/