Voi etta tuntuu pahalle kaverin moralisointi, kun suunnittelen lapsen (2v) viemista hoitoon. Olen ollut tyottomana kauan ja nyt olisi kerrankin mahdollisuus tyohon

Kyllä jokainen perhe tietää itse, miten asiansa järjestää! Meillä lapset ovat olleet hoidossa 1,5 vuotiaasta alkaen ja ihan ovat tasapainoisisa ja iloisia lapsia.



Tsemppiä vaan sinulle ja lapsellesi!

kannustaisi. Yleensä on niin, että sellaiset ihmiset, jotka ovat epävarmoja omasta elämästään ja omista ratkaisuistaan, arvostelevat kärkkäästi kaikkia niitä jotka tekevät omasta poikkeavia ratkaisuja. Ovat nimittäin epävarmoja, onko se oma ratkaisu sittenkään oikea, kun kerran kaverikin tekee toisin...

Viis veisaa ystävästäsi, hänellä ei näköjään juuri suurempia murheita ole.

Sano myös, ettei hänen tarvitse surra sinun lapsesi puolesta sellaista, mikä ei suru edes ole.

jonka mukaan päiväkodissa olleet menestyvät paremmin elämässä kuin kotihoidossa olleet. Uskoitpa siihen tai et, voit esitellä sitä laveasti kaverillesi. Saapa tuokin vähän ajattelemisen aihetta. Potut pottuina...

niin vain sinä voit sen tietää ja tehdä ratkaisun. 2-vuotias ei ole enää mikään vauva, ja ymmärtää hoidossa olemisen, ja leikkii jo kaverileikkejä. Olet ollut sentään siihen asti kotona. Kaikilla ei ole varaa ihannetilanteeseen, vaikka kuinka itse niin haluaisi.



Minäkin jouduin samaan tilanteeseen. Tiesin että tällaista työtä ei ole tarjolla taas vuoteen, ja silloin ehkä joku muu vielä saisi sen.



Täytyy ajatella lasta siinäkin, että turvaa itselleen esim. vakityön ja sen edut, tai työn jossa joustavat työajat. Mitä jos olet vielä vuoden kotona, ja sitten joudutkin kolmivuorotyöhön, tai viikonlopuiksi ja illoiksi. Tai työhön jossa ei lomia ole (monet pätkähommat) tai ole töissä kun muut lomilla.

sait hyvän työpaikan. Sitäpaitsi monet joutuvat viemään lapsensa päiväkotiin pienempänä. Äitiysloma on Suomessa 9 kuukautta.

Kaksi vuotiaalla kaikki sujui kuin tanssi, kun taas neljävuotiaalla oli soputumisvaikeuksia ja hirvee äiti ikävä puolen vuoden ajan. Eli yksilöitä ovat. 3 v ikähän on vaan politikkojen " määräämä" ikä eli mahdollisuus kh-tukeen.



Meillä isomman ongelmia hoidettiin porukalla PK:n väki, kasvatusneuvolan lapsipsykologi, vanhemmat ja lapset. Lopullinen apu tuli varmaankin vaan ajasta. Tästä on nyt aikaa 10 v ja tuo " hoitoon viemisestä kärsinyt" lapsi on nyt 14 v. hyvin koulussa ja harrastuksissa menestyvä, teini, mitään jälkiä " traumasta" emme ole huomanneet.

Mene töihin hyvällä omallatunnolla.