Tunnetko korkeakoulutettua ihmistä, jolta on huostaanotettu lapset?

Ei olla sentään lähellä mitään huoltaanottokuvioita, mutta voisin kyllä olla paljonkin parempi äiti. Tiuskin lapsille koko ajan, ei huvittaisi leikkiä niiden kanssa jne. Mun ongelmani äitiyden kanssa eivät mitenkään liity mun työhöni tai koulutukseeni.

Jos lapsi pitää sijoittaa sen vuoksi, että saadaan irti huonosta seurasta niin eikö se ole sitä, etteivät vanhemmat pysty turvaamaan lastaan???



vanhemmat varmasti yrittävät parhaansa ja kaikkea, mutta eivät pysty huolehtimaan lapsesta sen tarpeiden vaatimalla tavalla. Eli kotiolojen vuoksi lapsi viimekädessä sijoitetaan.

Kyllä tunnen. Johtunee siitä, että suoritin siviilipalvelukseni eräässä huoltolaitoksessa. Riittänee kun kerron, että siihen laitokseen sijoitettiin erinäisiin vaikeuksiin joutuneita nuoria. Yksi nuori oli perheeestä, jossa ainakin toinen vanhemmista oli akateemisesti koulutettu ja erittäin arvostetussa ammatissa. Kyseinen vanhempi kohteli lastaan törkeästi jopa käydessään laitoksessa, ja henkilökunnan keskuudessa käytiin keskustelua siitä, olisiko hän käyttänyt lastaan seksuaalisesti hyväkseen. Muita perheongelmiahan toki oli viljalti.



Akateeminen koulutus ei tosiaan käy käsikädessä rakkauden ja välittämisen kanssa.

Jos lapsi pitää sijoittaa sen vuoksi, että saadaan irti huonosta seurasta niin eikö se ole sitä, etteivät vanhemmat pysty turvaamaan lastaan??? vanhemmat varmasti yrittävät parhaansa ja kaikkea, mutta eivät pysty huolehtimaan lapsesta sen tarpeiden vaatimalla tavalla. Eli kotiolojen vuoksi lapsi viimekädessä sijoitetaan.

Silloin esim. akateemiset vanhemmat ovat olleet paljon töissä ja korvanneet rakkauden rahalla tai tavaroilla. Kaikki menee hyvin ja lapsi on tyytyväinen, kunnes tulee teini-ikä ja kapinointi sitä vastaan, että rakkaus puuttuu! Sitä kun ei rahalla voi ostaa.

Isäni korkeastikoulutettu kusipää, häpesi minua eikä edes tullut laitokseen katsomaan tuona 1,5 vuoden aikana. Hänessä ei mitään vikaa, narsistinen paska!

Työskentelen lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä.

Ymmärrän kyllä hyvin tunteesi. Mutta välittikö äiti, vai onko/oliko äitisi elossa?

lukion kesken jättäneitä tai amiksen käyneitä.

on ihan vastakohtaa sille, mitä kasvava lapsi tarvitsee.



Valitettavan totta vaan nykyaikana monien vanhempien kohdalla.



Ihan tavallinen junttiperhe, jossa molemmat vanhemmat lienee juurikin paras kasvatusperhe ja rakkauden tyyssija. Ei olla riippuvaisia muodista, eikä urista, vaan keskitytään olennaiseen eli tarvittavan leivän hankkimiseen ja lasten rakastamiseen.



Ei tuhota suhdetta ylisuurilla kuvitelmilla, vaan tyydytään arkeen ja se onnistuu parhaiten, kun löytää ihmissuhteen, joka perustuu rakkauteen, ei seksiin, ei rahaan tms.